Laulumusiikki on ollut osa promootiota alusta alkaen. Alkujaan esitettiin virsikirjan ja koraalikirjojen valikoimassa ollutta musiikkia. Ensimmäinen kantaatti tiedetään esitetyn 1748, jolloin Turun Kuninkaalliseen Akatemiaan oli nimitetty musiikinopettajaksi Karl Lenning, joka sävelsi kantaatin promootiota varten. Hänen jälkeensä vaihtelevasti esitettiin kokonaan uusia kantaatteja, tai promootioon tilattiin runoilijalta sanat sovitettuina jo olemassa olevan musiikkikappaleen säveliin. 1800-luvun alkupuolella sanat musiikkiin oli monesti sovitettu jonkin virren tai koraalin nuotteihin.
Vuodesta 1890 alkaen promootioihin on toisinaan tilattu uusi kantaattimuotoinen musiikkiesitys, jossa runoilija kirjoittaa sanat ja säveltäjä säveltää musiikin kuorolle ja kamariorkesterille. Ennen vuoden 1890 ensimmäistä kantaattia Kaarle Krohnilta ja Richard Faltinilta promootioaktissa esitettiin usein jokin koraali tai kuoroteos tunnetun säveltäjän tuotannosta, esimerkiksi osia Händelin Messias-oratoriosta tai Louis Spohrin Viimeisestä tuomiosta. Kantaattien runoilijoina ja säveltäjinä ovat olleet monet tunnetut suomalaiset runoilijat ja säveltäjät ja osa promootiokantaateissa alun perin esitetystä musiikista on jatkanut elämäänsä laajemmallekin. Kantaattien ohella promootioihin on toisinaan tilattu myös uutta musiikkia alku- tai loppumarsseiksi aktiin tai promovointien taustamusiikiksi. Promootiokantaattien tilaaminen koki katkoksen vuoden 1936 promootion jälkeen, jolloin sota- ja pulakausi katkaisi ensin perinteen ja 1950- ja 1960-luvuilla esitettiin uudelleen v. 1936 promootion kantaattia Lux Triumphans. Kantaattiperinne katkesi 1970-luvulla, ja elvytettiin uudestaan 2000-luvulla. 2000-luvulla on uudelleen esitetty aiempien promootioiden säilyneitä kantaatteja, tai tilattu uusia kantaatteja.
Riemuvuoden 2023 promootiokantaatti on nimeltään Science Frictions. Kantaatin kantaesitys oli 20.3.2023, jossa sen esittivät Ylioppilaskunnan Soittajat, Akateeminen Laulu ja solisti David Hackston. Kapellimestarina toimi Aku Sorensen.
Säveltäjä Cecilia Damström:
"Science Frictions on seitsenosainen kantaatti, sävelletty runoilija Cia Rinteen monikielisiin teksteihin. Musiikkini on saanut inspiraatiota siitä suuresta innostuksesta, niin kuin myös tuskasta ja äärettömästä kyseenalaistamisesta, jotka kaikki ovat läsnä äärettömän ja monitahoisen tiedon parissa. Solistiksi olen valinnut David Hackstonin, jonka mahtavalla kontratenorilla on päätähuimaavan laaja rekisteri. Laaja rekisteri sopii aiheeseen tieto ja koulutus. Ne saisivat mielellään tänä päivänä olla mahdollisimman laajoja. Äänen laajan rekisterin vuoksi se kuulostaa neutraalilta sukupuolten suhteen. Tähän sisältyy myös toinen tärkeä aspekti, että tieto ja koulutus kuuluvat kaikille sukupuolesta riippumatta. Teos on sävelletty Helsingin Yliopiston tilauksesta riemuvuoden 2023 kunniaksi."
Cia Rinne on syntynyt Göteborgissa ja asuu tätä nykyä Berliinissä. Hän on Helsingin yliopistosta valmistunut filosofian maisteria pääaineinaan historia ja filosofia. Cia kirjoittaa minimalistista, käsitteellistä ja translingvististä runoutta joka voi saada esitysmuotonsa performansseina, näyttelyinä, videona tai ääniteoksina ja tekstinä musiikkiin kuten Trial and Eros (Henrik Strindberg ja Sofia Jernberg, 2019) tai Problems for Neue Vocalsolisten (& Gemma Ragués Pujol, 2023). Hänen viimeisin julkaisunsa on sentences, joka oli ehdolla palkinnonsaajaksi Prix du livre d’artiste Bob Calle- kilpailussa. Cia sai ensimmäisen palkinnon Pariisissa, Prix littéraire Bernard Heidsieck-Centre Pompidou 2019.
Cecilia Rinne:
"Science Frictions on libretto seitsemälle osalle ja yhdeksällä kielellä. Päähahmo Olympe, tässä kontratenori David Hackstonin tulkitsemana, lähtee faustiselle tutkimusmatkalle etsimään tietoa, ajattelua, kieltä, logiikkaa, tiedettä ja tietoisuutta - kuoron kommentoidessa ja kohdatessa näitä löytöjä. Osien nimet kuten "Educaution", "Langagement," tai "Arguing with Logics" tutkivat eri teemoja verbaalisin ja etymologisin kääntein ja käyttäen sitaatteja mm. ajattelijoilta kuin Hannah Arendt, Witold Gombrowicz ja Paul Valéry."