Opiskelu

Biologinen perustutkimus auttaa ratkomaan ihmiskunnan ongelmia. Miten säilytämme luonnon monimuotoisuuden? Miten eliöt voivat sopeutua, kun ilmasto muuttuu nopeasti? Mitä pandemioista voi oppia? Miten immuunipuolustus toimii?
Miksi biologian kandiohjelma?

Helsingin yliopisto tarjoaa Suomen laaja-alaisimman biologian kandiohjelman, josta valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Viikin kampuksella toimivassa ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, kasvitiede, mikrobiologia sekä perinnöllisyystiede.

Suoritettuaan biologian kandiohjelman opiskelija

  • tuntee biologian keskeisiä teorioita ja käsitteitä
  • tuntee eliökunnan kehityksen ja monimuotoisuuden perusteet
  • ymmärtää eliöiden perinnöllisyyttä, fysiologiaa, rakennetta ja toimintaa soveltuvin osin solutasolta toimivan organismin ja populaatioiden kautta eliöyhteisötasolle

Lisäksi opiskelija

  • osaa soveltaa oppimiaan käsitteitä eri asiayhteyksissä
  • osaa käyttää keskeisiä laboratorio- ja kenttätutkimusmenetelmiä
  • osaa analysoida tutkimusaineistoja tilastollisesti
  • pystyy etsimään tieteellisiä artikkeleita ja lukemaan niitä
  • osaa kirjoittaa raportteja ja pitää esitelmiä
  • omaa hyvät ryhmätyöskentely- ja keskustelutaidot 
Mukana jopa viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, kasvitiede, mikrobiologia sekä perinnöllisyystiede.
Erityispiirteenä monipuolisuus

Biologian kandiohjelman erityispiirre on monipuolisuus. Koulutuksen aikana opiskelija erikoistuu yhteen biologian osa-alueeseen: ekologiaan ja evoluutiobiologiaan, fysiologiaan ja neurotieteeseen, kasvitieteeseen, mikrobiologiaan tai perinnöllisyystieteeseen.

Koulutuksessa opiskelija oppii keskeisten teorioiden lisäksi kattavasti laboratoriomenetelmiä. Myös eliöt, niiden elinympäristöt ja niistä tehtävä tutkimus tulevat tutuiksi kenttä- ja harjoitystyökursseilla.

Biologian kandiohjelmassa voi myös hakea aineenopettajankoulutukseen, josta valmistuu biologian aineenopettajaksi.

Tutkinnon rakenne ja sisältö

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), ja se suoritetaan kolmessa vuodessa.

Biologian tutkintorakenne

  • Pakolliset opinnot 145 op
    • Biologia, perusopinnot 25 op
    • Biologia, aineopinnot 97 op 
      • sisältää vaihtoehtoisen tieteenalan opintokokonaisuuden 25 op
    • Työelämä- ja asiantuntijuusopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot 23 op
  • Valinnaiset opinnot 35 op 
    • vapaavalintaisia opintoja omasta tai muista koulutusohjelmista

Biologian opettajan tutkintorakenne

Aineenopettajaopiskelijoiden tutkintoon sisältyy 60 opintopistettä toisen opetettavan aineen opintoja, joten muita opintoja sekä valinnaisuutta on vähemmän. Biologian aineenopettajan pätevyyteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan osana ylempää korkeakoulututkintoa.

  • Pakolliset opinnot 118 op
    • Biologia, perusopinnot 25 op
    • Biologia, aineopinnot 67 op 
      • sisältää vaihtoehtoisen tieteenalan opinnot 20 op
    • Työelämä- ja asiantuntijuusopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot 26 op
  • Toisen opetettavan aineen opinnot 60 op 
  • Esiimerkiksi maantiede, kemia, matematiikka tai fysiikka
  • Valinnaiset opinnot 2 op 
    • Vapaavalintaisia opintoja omasta tai muista koulutusohjelmista
Kurssit ja opetus

Opetuksessa pyritään opiskelijalähtöisyyteen, mikä korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa. Käytännössä se tarkoittaa perinteisten luentojen ja verkkokurssien lisäksi kirjallisia tehtäviä, seminaariesityksiä ja ryhmätöitä. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta siihen yhdistetään sopivissa tilanteissa myös etäopetusta. 

Perusopintojen kursseilla perehdytään eliökunnan kehitykseen, perinnöllisyyden lainalaisuuksiin ja perinnöllisyystieteen eri osa-alueisiin sekä ekologian keskeisiin teemoihin. Lajiesittelyt syventävät osaamista eliöiden rakenteista ja erilaisista sopeumista sekä Suomen kasvi- ja eläinlajiston monimuotoisuudesta.

Aineopinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan luentojen, harjoitustöiden ja erilaisten oppimistehtävien avulla biologian eri osa-alueista, perehtyy useisiin menetelmätieteisiin sekä syventyy vähintään yhteen tutkinnon viidestä tieteenalasta. Aineopintojen aikana harjaannutaan kirjoittamaan tieteellistä asiatekstiä, pitämään tieteellisiä esitelmiä sekä työskentelemään ryhmässä. Lisäksi tutustutaan kestävyys- ja vastuullisuusteemoihin, joita opitaan yhdistämään biologian eri tieteenaloihin.

Valitse viidesta biologian tieteenalasta

Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Biologian perus- ja aineopinnoissa syvennytään tutkinnon viiden tieteenalan keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin, opitaan laboratorio- ja kenttätaitoja sekä perehdytään biologiaa tukeviin menetelmätieteisiin, kuten tilastotieteeseen, kemiaan ja bioinformatiikkaan.

Tutkintoon sisältyy jokaisena vuotena opintojaksoja, joissa on urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä teemoja. Tutkintoon sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä.

Biologian kandiohjelman tieteenalat

Ekologiassa ja evoluutiobiologiassa tutkitaan eliöiden vuorovaikutussuhteita ja sopeumia erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi selvitetään ympäristön muutoksen vaikutuksia eliöihin aina yksilöistä ekosysteemeihin.

Fysiologia kertoo, miten terve elimistö toimii ja miten eri toiminnot sopeutetaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Se auttaa meitä myös selvittämään, miten toimintahäiriöt kehittyvät sairauksiksi, millä tiedolla voimme kehittää uusia hoitomuotoja eläinten ja ihmisten terveyden edistämiseksi.

Kasvitieteen tieteenalaopinnot antavat syventävän tason osaamisen tekijöistä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun, kehitykseen ja tuottoisuuteen eri ympäristöissä. Tieteenalaopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan opittua tietoa siihen, kuinka voimme paremmin varautua ympäristönmuutokseen ja toisaalta ymmärtää kuinka kasveja voidaan hyödyntää globaaleissa ongelmissa kuten ruokakriisin tai energiaongelman ratkaisemisessa.

Mikrobiologiassa tutkitaan mikrobien, eli bakteerien, arkeonien, virusten, sienten, levien ja alkueläinten rakennetta ja toimintaa. Mikrobiologian myötä muodostunut ymmärrys eritoten bakteerien ja virusten toiminnasta on mullistanut solu- ja molekyylibiologian tutkimuksen sekä mahdollistanut nykyaikaisen biotekniikan.

Perinnöllisyystiede eli genetiikka on kaiken elollisen perusta, sillä jokaisessa eliössä toimii samat perinnöllisyyttä ohjaavat mekanismit. Perinnöllisyystiedettä sovelletaan biologian lisäksi muun muassa lääketieteessä, maa- ja metsätaloustieteessä, teollisuudessa, rikostutkinnassa, arkeologiassa ja sukututkimuksessa.

Opinnäytetyö

Kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma (6 op), joka perustuu jonkin ohjelman tieteenalan tieteelliseen kirjallisuuteen (katso kohta Opintojen rakenne). Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tutkielman aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja oppii kirjoittamaan äidinkielellään hyvää asiatekstiä.

Kandidaatintutkielmaa tehdessä oppii

  • etsimään ja valitsemaan aiheen kannalta keskeiset tieteelliset artikkelit
  • lukemaan ja arvioimaan kriittisesti valitsemansa artikkelit
  • tiivistämään artikkeleiden pääasiat omin sanoin kirjallisesti hyvällä asiakielellä
  • viittaamaan artikkeleihin tieteellisen käytännön mukaisesti

Tutkielman laajuus on noin 20 sivua ja se suositellaan tehtäväksi tutkinnon kolmantena opiskeluvuotena. Ohjeet tiedon etsimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen annetaan kandidaattiseminaarissa.

Opetuskieli ja tutkinnon suorituskieli

Biologian kandiohjelmassa on erillinen sisäänotto suomenkielisille ja ruotsinkielisille opiskelijoille. Ensimmäisen vuoden opetus järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi (noin 60 op). Toisen ja kolmannen lukuvuoden opetus järjestetään vain suomeksi.

Opiskelija voi kuitenkin suorittaa kaikki arvioitavat tehtävät ja tentit sekä kirjoittaa kandidaatintutkielman joko suomeksi tai ruotsiksi. Kurssikirjat ja oheislukemisto ovat pääasiassa englanniksi. 

Kaksikielinen tutkinto

Ohjelman erikoisuutena on mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kaksikielisen tutkinnon (TvEx) ohjelmassa vähintään tutkinnon kolmasosa (60 opintopistettä) suoritetaan toisella kotimaisella kielellä (ruotsi tai suomi opiskelijan äidinkielestä riippuen). Suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista (60 opintopistettä) voi suorittaa ruotsiksi. Kielikeskus tarjoaa tukea opiskeluun toisella kielellä.

TvEx-opiskelija saa tutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on suorittanut kaksikielisen tutkinnon. Lisäksi opiskelija saa virallisen todistuksen kielitestistä (CEFR/C1). Kaksikielinen tutkinto kehittää käytännön kielitaitoa, mikä parantaa opiskelumahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa ja voi olla valttikortti työnhaussa.

Helsingin yliopistossa on runsaasti eri alojen ruotsinkielisiä kursseja, joita voi sisällyttää TvEx-tutkintoon. Myös muissa Suomen yliopistoissa sekä Pohjoismaiden yliopistoissa ruotsiksi suoritetut kurssit voi sisällyttää tutkintoon.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen

Kandiohjelman tieteenalojen toiminta on hyvin kansainvälistä. Opiskelija voi osallistua kansainväliseen toimintaan seuraavasti:

  • hakea ulkomaille opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun
  • osallistua kansainvälisten opettajien pitämille kursseille ja kansainvälisten tutkijoiden seminaariesityksiin
  • suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä tutkimusryhmässä joko Suomessa tai ulkomailla
  • opiskella kieliä Kielikeskuksessa 
  • osallistua kansainvälisten opiskelijoiden tapaamisiin
  • toimia kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina (linkki vie Opiskelu-palveluun)
  • toimia ainejärjestöjen (Symbioosi Ry, Biosfääri Ry) tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä

Ohjelman opetushenkilökunta on kansainvälistä. Osa koulutusohjelman opetusmateriaaleista ja opetuksesta on englanninkielistä.

Opiskelu ja opiskelijaelämä

Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Oheisilta sivuilta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.

Bio­lo­gian opis­ke­li­joi­den ai­ne­jär­jes­tö Sym­bioo­si

Symbioosi perustettiin aikoinaan "lujittamaan biologian ja maantieteen opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta, valvomaan opiskelijoiden etua ja oikeuksia ylioppilaskunnassa sekä turvaamaan alan opiskelijoiden taloudellista asemaa valmistumisen jälkeen". Maantieteen opiskelijat ovat sittemmin perustaneet oman järjestönsä MaO ry:n. Nykyisin Symbioosi on kaikkien biologisia aineita opiskelevien ikioma ja rakas ainejärjestö. Tapahtumia on laidasta laitaan: luontoretkistä baari-iltoihin ja luonnonsuojelutempauksista ulkomaanmatkoihin. Yhteistyötä tehdään bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan muiden järjestöjen kanssa, sekä tietysti muiden Suomen biologien kanssa.

Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan eri ainejärjestöt yhteen kokoava kattojärjestö, joka järjestää opiskelijatapahtumia ja edistää opiskelijoiden edunvalvontaa tiedekunnassa.

Tule mukaan toimintaan, et varmasti kadu!

Lisätietoa ohjelmasta