Biologian kandiohjelma tarjoaa monipuolisesti työelämään ja asiantuntijuuteen valmistavia opintoja, kuten työelämä- ja tutkimusharjoittelua, käytännön harjoitustyökursseja, opiskelijatuutorointia, opetuksen avustamistehtäviä sekä järjestö- ja opintohallintotehtäviä. Koko kolmivuotisen tutkinnon leikkaavilla biologian asiantuntijuuskursseilla tuetaan muun muassa opintojen suunnittelua, urasuunnittelua sekä oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.
Kandidaatin tutkinnon jälkeen jatketaan yleensä suoraan maisterintutkintoon, joka on pääasiallinen työelämätutkinto.
Valmistuneella on seuraavia uramahdollisuuksia:
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu Urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelu-palvelussa:
Saadessaan opinto-oikeuden biologian kandiohjelmaan myönnetään lisäksi opinto-oikeus kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Maisteriohjelma valitaan kandiopintojen loppuvaiheessa.
Osaan maisteriohjelmista pitää erikseen ilmoittautua kandiopintojen aikana, ja niihin voi olla ennakkovaatimuksena tiettyjä opintoja.
Biologian kandiohjelmasta valmistuneella opiskelijalla on suorittamistaan opinnoista riippuen mahdollisuus jatkaa opintojaan alla listatuissa maisteriohjelmissa.
Biologian kandiohjelmassa on mahdollista hakea aineenopettajakoulutukseen kandiopintojen aikana. Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan kandivaiheessa suoritettavat opetettavan aineen opinnot biologiassa ja toisessa opetettavassa aineessa, maisterivaiheessa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot sekä ylempi korkeakoulututkinto. Biologian opiskelijalla toinen opetettava aine on tavallisesti maantiede, mutta se voi olla myös esimerkiksi kemia, fysiikka tai matematiikka.
Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa sekä suomeksi että ruotsiksi ja niissä voi suuntautua joko perus- ja lukio-opetuksen tai aikuisopetuksen tehtäviin.
Biologi Minttu Heimovirran työpäivään viime aikoina on kuulunut muun muassa vatsahappojen sulatusvoiman testausta, muistitikun pakastusta ja putoavan vesipisaran muodon selvittelyä. Minttu työskentelee toimittajana Yleisradiossa ja tekee tiedeohjelmia radioon ja televisioon ja hänen toimittamassaan Absoluuttinen totuus -ohjelmassa testataan usein arkipäivän asioita.
Biologi Minttu Heimovirran työpäivään viime aikoina on kuulunut muun muassa vatsahappojen sulatusvoiman testausta, muistitikun pakastusta ja putoavan vesipisaran muodon selvittelyä. Minttu työskentelee toimittajana Yleisradiossa ja tekee tiedeohjelmia radioon ja televisioon ja hänen toimittamassaan Absoluuttinen totuus -ohjelmassa testataan usein arkipäivän asioita.
Tiedetoimittajana Minttu ideoi, kirjoittaa, taustoittaa, toimittaa, palaveeraa, soittelee asiantuntijoille, suunnittelee aikatauluja ja kuvauksia, haastattelee, leikkaa ja seuraa luonnontieteiden, erityisesti biologian alan, kehitystä. Tiedenörtiksi itseään kutsuva nainen ei pelkää tehdä itseään naurunalaiseksi ja pitää tieteen popularisointia tärkeänä: "Tiedeohjelmia ei tarvitse tehdä opetusmaisesti ylhäältä alas eikä niiden pidä olla tylsiä tai täynnä asiantuntijajargonia. Tekemisessä tärkeää on oma intohimo ja aito kiinnostus, palo."
Toisinaan tiedetoimittajan vastaan tulee haasteita, kuten esimerkiksi se, miten kuvata pikkuruisia banaanikärpäsiä siten, että tuloksena on visuaalisesti kiinnostava televisiojuttu. Radio- ja televisiotyössä Minttua kiehtoo työn nopeatempoisuus: "Omaksuttava aihe vaihtuu nopeasti eikä siihen tarvitse syventyä liikaa. Minua kiinnostaa kaikki."
Biologiaa opiskelemaan Minttua kannustivat aikoinaan hyvät opettajat, kiinnostus luontoon ja Jacques Cousteau upeine meridokumentteineen. Anglia Ruskinin yliopistossa Cambridgessä suoritetun Bachelor-tutkinnon jälkeen Minttu opiskeli ekologiaa, evoluutiobiologiaa, genetiikkaa ja fysiologiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007.
Cambridgessä suoritettu Broadcasting in Natural History -kurssi ja vapaaehtoistyöt paikallisradiokanavalla saivat Mintun kiinnostumaan media-alasta ja ottamaan yhteyttä YLE:n tiedetoimituksiin. Palkattoman työharjoittelun ja freelancer-juttujen jälkeen hän jäi vuonna 2005 kokopäiväisesti töihin taloon. Toimittajan työn hän kertoo oppineensa käytännössä: "Minulle annettiin nauhuri käteen ja sanottiin, että mene tekemään juttu. Heitettiin syvään päähän ja katsottiin, uiko se."
Työ ei ole kyllästyttänyt kuuden vuoden jälkeenkään, sillä alalla riittää haasteita aina ohjelmaideoiden myynnistä tarinankerronnan hallintaan.
Minttu kokee koulutuksen auttaneen häntä eteenpäin urallaan, mutta tärkeitä asioita ovat olleet myös kielitaito, kokemus ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä, erilaiset konferenssit ja verkostoituminen. Ala ei sovi ujoille ja itsevarmuus on tärkeää, visuaalisuudesta, tarinankerrontataidoista ja valokuvaustaidoista on hyötyä. Osittain mukana matkassa on ollut myös sattumaa ja hyvää onnea.
"Sinnikkyys on silti tärkeintä! Ei saa lannistua, vaan täytyy olla innostunut ja uskoa omaan juttuunsa. Opiskelijoilla täytyisi olla uskallusta harpata töihin oman alan ulkopuolelle. Britanniassa on tavallista, että tutkinnon suorittaneet päätyvät töihin aivan eri alalle, sillä siellä tutkinto osoittaa henkilön olevan kehityskelpoinen ja pystyvän omaksumaan uusia asioita. Opettajan tai tutkijan ura eivät ole ainoita mahdollisuuksia biologille, vaan opitut taidot ovat siirrettävissä monelle muullekin alalle", Minttu kannustaa.
Tulevaisuudessa Minttu haaveilee toteuttavansa tasokkaan suomalaisen luontodokumentin, joka keskittyisi vedenalaisiin asioihin: "Dokumentti olisi BBC-tasoinen, pitkä ja fiilistelevä. Cousteaun hengessä, tietenkin."
Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.
Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.
Biologiaa, tietojenkäsittelyä, maantiedettä ja kasvatustiedettä opiskelleesta Piiasta piti alun perin tulla tutkija, ja vuonna 2002 valmistuneen gradun jälkeen Piia tekikin jatko-opintoja vuoden verran. Systemaattis-ekologisen kasvitieteen pääaineesta valmistuneelle maisterille kertyi työkokemusta opettajan sijaisuuksista pääkaupunkiseudun lukioissa, opetustöistä Avoimessa yliopistossa sekä erilaisista töistä Kasvitieteellisessä puutarhassa.
Ulkomaankokemusta karttui Indonesiassa Center for International Forestry Research (CIFOR) -tutkimuskeskuksessa, jossa Piia työskenteli kolme vuotta tutkijana kansainvälisessä luonnon monimuotoisuutta tutkivassa tiimissä sekä järjesti tutkijatapaamisia. "Kansainvälisen työkokemuksen jälkeen perustutkimus ei enää maistunut ja koska pidin opettamisesta, päätin hakeutua töihin kansainväliseen lukioon", Piia selittää. Ressun lukiossa toimii kansainvälinen IB-linja, jossa biologiaa opiskellaan ja opetetaan englanniksi.
Opetustyössä ihmiset, tuntimäärät ja opetettavat asiat vaihtelevat ja myös erilaisia tapoja opettaa on lukemattomia. Vaihtelevuus ja haasteellisuus kuuluvat opetustyöhön ja vaikka alaa odottaa tulevaisuudessa todennäköisesti jonkinlainen murros uusien oppimis- ja opetusteknologioiden myötä, Piia näkee työssään paljon positiivisia puolia: "Työskentelen joka päivä ihmisten kanssa joilla on tuore näkemys biologiasta. Lukiolaiset ovat aktiivisia, kyseenalaistavat ja luovat hyvillä kysymyksillään innoittavan ja haasteellisen opiskeluilmapiirin."
Opettajan työssä vaaditaan mielikuvituksen ja luovuuden lisäksi nöyryyttä, ja biologian perusteiden säännöllinen opettaminen palauttaakin juurille. Piia näkee työssään lukiolaisen ei-aina-niin-yksinkertaista arkea ja ymmärtää nuorten paineita: "Lukioihin pitäisi saada opetukseen isoja muutoksia — lisää tilaa ja aikaa aidoille kohtaamisille ja biologiaan enemmän kokeellisuutta. Opiskelijoiden valinnanvapautta tulisi ylipäätään lisätä vähentämällä pakollisten kurssien määrää", Piia miettii.
Opettajan urasta haaveilevia Piia kehottaa tekemään opettajan sijaisuuksia, sillä ne antavat alasta realistisen kuvan. Opettajan paikkaa hakiessa aktiivisuus on tärkeää ja hakemuksen voi vaikka viedä paikan päälle henkilökohtaisesti. Uralla eteenpäin auttavat uskallus, reippaus ja avoimuus ja peräänantamatonta asennettakin tarvitaan. Vastoinkäymisiä tulee varmasti, mutta niistä selviää usein huumorilla.
"Elämä on loppumatonta opiskelua, joten kannattaa tehdä sitä mistä aidosti tykkää. Biologia on upea ala, jota kannattaa ehdottomasti seurata kansainvälisesti. Ole avoin, ota selvää työ- ja opiskelumahdollisuuksista myös ulkomailla, lähde vaihtoon", Piia kannustaa. "Opettajana olet lopulta omien kokemustesi varassa, joten monipuolisuudesta on aina hyötyä."
Biologian kandiohjelmassa voi suorittaa kaksikielisen tutkinnon (TvEx). Kaksikielinen tutkinto tarjoaa ainutlaatuista osaamista ja mahdollisuuden erottautua työmarkkinoilla oman alan kielitaitoisena asiantuntijana. Kaksikielisellä tutkinnolla voi osoittaa oman tieteenalan hallintaa suomeksi ja ruotsiksi.
Kielitaitoisista asiantuntijoista on suuri kysyntä. Opiskelu eri kielillä parantaa uramahdollisuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. TvEx-opiskelijana opiskellaan sekä suomen- että ruotsinkielisissä ympäristöissä, mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet verkostoitua yli kielirajojen jo opintojen aikana. TvExin suorittaminen on vapaaehtoista ja siihen voi tutustua ja ilmoittautua opintojen alussa.
Tutustu erilaisiin uravaihtoehtoihin seuraavilla sivuilla:
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.