Olen Albert ja kotoisin Jalasjärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Valmistuin vuonna 2018 säveltäjäksi ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Nyt opiskelen biologiaa toista vuotta ja aion suuntautua ekologiaan.
Hain opiskelemaan biologiaa ja nimenomaan ekologiaa, sillä koen yhdeksi kutsumuksekseni yrittää vaikuttaa elämän suojeluun ja biodiversiteetin varjelemiseen mahdollisimman kansainvälisellä tasolla. Ymmärrys elämän eri muodoista ja vuorovaikutuksista auttaa hahmottamaan vaadittavia luonnonsuojeluun liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita.
Opiskelukavereiden ja -yhteisön lisäksi parasta on ollut huomata, miten tietämykseni ja ymmärrykseni minua kiinnostavissa asioissa on syventynyt. Tätä tukee yliopistollinen vapaus valita kaikkia niitä kursseja, jotka tukevat osaamiseeni liittyviä tavoitteita.
Tiedetoimittajana Minttu ideoi, kirjoittaa, taustoittaa, toimittaa, palaveeraa, soittelee asiantuntijoille, suunnittelee aikatauluja ja kuvauksia, haastattelee, leikkaa ja seuraa luonnontieteiden, erityisesti biologian alan, kehitystä. Tiedenörtiksi itseään kutsuva nainen ei pelkää tehdä itseään naurunalaiseksi ja pitää tieteen popularisointia tärkeänä: "Tiedeohjelmia ei tarvitse tehdä opetusmaisesti ylhäältä alas eikä niiden pidä olla tylsiä tai täynnä asiantuntijajargonia. Tekemisessä tärkeää on oma intohimo ja aito kiinnostus, palo."
Biologiaa opiskelemaan Minttua kannustivat aikoinaan hyvät opettajat, kiinnostus luontoon ja Jacques Cousteau upeine meridokumentteineen. Anglia Ruskinin yliopistossa Cambridgessä suoritetun Bachelor-tutkinnon jälkeen Minttu opiskeli ekologiaa, evoluutiobiologiaa, genetiikkaa ja fysiologiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007.
Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.
Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.
Biologiaa, tietojenkäsittelyä, maantiedettä ja kasvatustiedettä opiskelleesta Piiasta piti alun perin tulla tutkija, ja vuonna 2002 valmistuneen gradun jälkeen Piia tekikin jatko-opintoja vuoden verran. Systemaattis-ekologisen kasvitieteen pääaineesta valmistuneelle maisterille kertyi työkokemusta opettajan sijaisuuksista pääkaupunkiseudun lukioissa, opetustöistä Avoimessa yliopistossa sekä erilaisista töistä Kasvitieteellisessä puutarhassa.
Ulkomaankokemusta karttui Indonesiassa Center for International Forestry Research (CIFOR) -tutkimuskeskuksessa, jossa Piia työskenteli kolme vuotta tutkijana kansainvälisessä luonnon monimuotoisuutta tutkivassa tiimissä sekä järjesti tutkijatapaamisia. "Kansainvälisen työkokemuksen jälkeen perustutkimus ei enää maistunut ja koska pidin opettamisesta, päätin hakeutua töihin kansainväliseen lukioon", Piia selittää. Ressun lukiossa toimii kansainvälinen IB-linja, jossa biologiaa opiskellaan ja opetetaan englanniksi.
Opetustyössä ihmiset, tuntimäärät ja opetettavat asiat vaihtelevat ja myös erilaisia tapoja opettaa on lukemattomia. Vaihtelevuus ja haasteellisuus kuuluvat opetustyöhön ja vaikka alaa odottaa tulevaisuudessa todennäköisesti jonkinlainen murros uusien oppimis- ja opetusteknologioiden myötä, Piia näkee työssään paljon positiivisia puolia: "Työskentelen joka päivä ihmisten kanssa joilla on tuore näkemys biologiasta. Lukiolaiset ovat aktiivisia, kyseenalaistavat ja luovat hyvillä kysymyksillään innoittavan ja haasteellisen opiskeluilmapiirin."
Opettajan työssä vaaditaan mielikuvituksen ja luovuuden lisäksi nöyryyttä, ja biologian perusteiden säännöllinen opettaminen palauttaakin juurille. Piia näkee työssään lukiolaisen ei-aina-niin-yksinkertaista arkea ja ymmärtää nuorten paineita: "Lukioihin pitäisi saada opetukseen isoja muutoksia — lisää tilaa ja aikaa aidoille kohtaamisille ja biologiaan enemmän kokeellisuutta. Opiskelijoiden valinnanvapautta tulisi ylipäätään lisätä vähentämällä pakollisten kurssien määrää", Piia miettii.
Opettajan urasta haaveilevia Piia kehottaa tekemään opettajan sijaisuuksia, sillä ne antavat alasta realistisen kuvan. Opettajan paikkaa hakiessa aktiivisuus on tärkeää ja hakemuksen voi vaikka viedä paikan päälle henkilökohtaisesti. Uralla eteenpäin auttavat uskallus, reippaus ja avoimuus ja peräänantamatonta asennettakin tarvitaan. Vastoinkäymisiä tulee varmasti, mutta niistä selviää usein huumorilla.
"Elämä on loppumatonta opiskelua, joten kannattaa tehdä sitä mistä aidosti tykkää. Biologia on upea ala, jota kannattaa ehdottomasti seurata kansainvälisesti. Ole avoin, ota selvää työ- ja opiskelumahdollisuuksista myös ulkomailla, lähde vaihtoon", Piia kannustaa. "Opettajana olet lopulta omien kokemustesi varassa, joten monipuolisuudesta on aina hyötyä."