Biologian kandiohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa:
Tieteenalojen tutkimusryhmissä selvitetään muun muassa edellisiä kysymyksiä. Uusi tutkimustieto välittyy opiskelijalle kandiohjelman monipuolisen opetuksen kautta.
Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan kyseisestä tieteenalasta.
Tieteenalakohtaiset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat valitsemansa tieteenalan valmiudet.
Ekologiassa ja evoluutiobiologiassa tutkitaan eliöiden vuorovaikutussuhteita ja sopeumia erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi selvitetään ympäristön muutoksen vaikutuksia eliöihin aina yksilöistä ekosysteemeihin. Ekologia ja evoluutiobiologia luo myös perustan soveltaville aloille, kuten luonnonsuojelubiologia ja maa- ja metsätaloustieteet. Ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalan opinnoissa keskitytään luentojen, erilaisten tehtävien, ryhmätöiden ja erityisesti tutkimuksen tekemisen kautta ekologian ja evoluutiobiologian keskeisiin käsitteisiin ja prosesseihin. Opittua tietoa pääsee soveltamaan käytännössä erilaisissa tutkimusprojekteissa.
Tieteenalaopinnot suoritettuaan opiskelija
Miten ionien liikkeistä solukalvon yli, ja erilaisista molekyylimuutoksista, seuraa muutoksia yksilön käyttäytymisessä? Fysiologia on tieteenala, joka pyrkii ymmärtämään elävien olentojen toimintanmekanismeja.
Fysiologia kertoo, miten terve elimistö toimii ja miten eri toiminnot sopeutetaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Se auttaa meitä myös selvittämään, miten toimintahäiriöt kehittyvät sairauksiksi, millä tiedolla voimme kehittää uusia hoitomuotoja eläinten ja ihmisten terveyden edistämiseksi. Fysiologista ymmärrystä hyödynnetään myös ekologisessa tutkimuksessa. Esimerkiksi eläinten kudosten rasvahappokoostumuksia voidaan käyttää ravintoverkkojen muutosten seurannassa. Fysiologian erottaa monista muista biotieteistä se, että tieteenalalla pidetään tärkeänä, että ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina: omat erilaistuneet solumme ja kehossamme elävät mikrobit ovat muodostaneet monimutkaisen säätelyjärjestelmän, jossa sähköiset ja kemialliset viestit, aistimuksemme ja aineenvaihduntamme ohjaavat yksilön kehittymistä, kasvua, lisääntymistä ja vanhenemista.
Fysiologia on kokeellinen tiede, ja myöhemmät opinnot laboratoriotöineen on mahdollista suunnata oman mielenkiinnon mukaan joko solu- ja systeemifysiologiaan tai neurotieteeseen, mahdollisten opettajan kasvatustieteellisten opintojen ohessa. Fysiologian ja neurotieteen tutkimus edistää ymmärrystämme niistä yksityiskohtaisista mekanismeista ja kokonaisvaltaisista vuorovaikutuksista, jotka ohjaavat ja säätelevät elävien olentojen käyttäytymistä. Tutkimukseen käytämme esimerkiksi sähköfysiologisia tekniikoita, modernia mikroskopiaa tai erilaisia omiikoita, jotta saisimme jatkuvasti lisää tietoa elämän perustavanlaatuisista mekanismeista, kuten esimerkiksi aivojen hermoverkkojen toiminnasta, näkö- tai kuuloaistista tai aineenvaihdunnastamme.
Tieteenalaopinnot suoritettuaan opiskelija
Kasvitieteen tieteenalaopinnot antavat syventävän tason osaamisen tekijöistä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun, kehitykseen ja tuottoisuuteen eri ympäristöissä. Pakollisissa kursseissa keskitytään omaksumaan eri biologian alojen käsitteitä, jotka antavat pohjan biologisten prosessien ymmärtämiseen molekyylitasolta yksilöihin ja ekosysteemeihin. Valinnaisten kurssien avulla voit valita suuntaudutko enemmän ekologiaan, evoluutiobiologiaan vai genetiikkaan. Tieteenalaopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan opittua tietoa siihen, kuinka voimme paremmin varautua ympäristönmuutokseen ja toisaalta ymmärtää kuinka kasveja voidaan hyödyntää globaaleissa ongelmissa kuten ruokakriisin tai energiaongelman ratkaisemisessa.
Tieteenalaopinnot suoritettuaan opiskelija
Mikrobiologiassa tutkitaan mikrobien, eli bakteerien, arkeonien, virusten, sienten, levien ja alkueläinten rakennetta ja toimintaa. Mikrobiologian myötä muodostunut ymmärrys eritoten bakteerien ja virusten toiminnasta on mullistanut solu- ja molekyylibiologian tutkimuksen sekä mahdollistanut nykyaikaisen biotekniikan. Mikrobit ovat ihmiskunnalle välttämättömiä ja niitä hyödynnetään eri käytännön sovellutuksissa esim. lääketieteessä, elintarviketeknologiassa ja ympäristöteknologiassa sekä laaja-alaisesti biotuotannossa aina kaivosteollisuuden mineraalituotannosta kemianteollisuuden orgaanisten yhdisteiden tuottoon. Helsingin yliopistolla suoritetaan huippuluokan tutkimusta lääketieteellisen mikrobiologian, virologian, ympäristömikrobiologian, mikrobifysiologian, mikrobigenetiikan, teolliseen mikrobiologian, elintarvikemikrobiologian ja aeromikrobiologian aloilla. Tämän lisäksi mikrobiologinen tutkimus on poikkitieteellistä ja vahvasti verkostoitunutta eri yhteiskunnan sektoreihin. Mikrobiologi on arvostettu moniosaaja ja mikrobiologiaan suuntautunut opiskelija voi maisteritutkinnon jälkeen hakea sairaalamikrobiologin koulutukseen.
Biologian kandiohjelman mikrobiologian tieteenalaopinnot suoritettuasi
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on kaiken elollisen perusta, sillä jokaisessa eliössä toimii samat perinnöllisyyttä ohjaavat mekanismit. Perinnöllisyystiedettä sovelletaan biologian lisäksi muun muassa lääketieteessä, maa- ja metsätaloustieteessä, teollisuudessa, rikostutkinnassa, arkeologiassa ja sukututkimuksessa. Ala on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenten aikana. Genetiikan ja informaatioteknologian yhdistäminen, eli bioinformatiikka, mahdollistaa suurten tietomäärien analysoimisen, josta saadaan uutta tietoa muun muassa genomien rakenteesta ja toiminnasta. Perinnöllisyystieteeseen suuntautunut opiskelija voi maisteritutkinnon jälkeen hakea sairaalageneetikon koulutukseen.
Biologian kandiohjelman tarjoaman perinnöllisyystieteen tieteenalaopinnot suoritettuasi