Helsingin yliopisto tarjoaa Suomen laaja-alaisimman biologian kandiohjelman, josta valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Viikin kampuksella toimivassa ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, genetiikka, kasvibiologia sekä mikrobiologia.

Suoritettuaan biologian kandiohjelman opiskelija

• tuntee biologian keskeiset teoriat ja käsitteet
• tuntee eliökunnan kehityksen ja monimuotoisuuden perusteet
• ymmärtää eliöiden perinnöllisyyttä, fysiologiaa, rakennetta ja toimintaa soveltuvin osin solutasolta toimivan organismin ja populaatioiden kautta eliöyhteisötasolle

Lisäksi opiskelija

• osaa soveltaa oppimaansa teoriaa ja käyttää keskeisiä laboratorio- ja kenttätutkimusmenetelmiä
• osaa analysoida tutkimusaineistoja tilastollisesti
• pystyy etsimään tieteellisiä artikkeleita ja lukemaan niitä
• osaa kirjoittaa raportteja ja pitää esitelmiä
• omaa hyvät ryhmätyöskentely- ja keskustelutaidot 

Oheisella webinaaritallenteella opiskelijat kertovat alavalinnastaan, mikä opinnoissa ja opiskelussa on parasta, millaisiin tehtäviin alalta valmistuu sekä miten he viettävät vapaa-aikaansa.

"Hain opiskelemaan biologiaa ja nimenomaan ekologiaa, sillä koen yhdeksi kutsumuksekseni yrittää vaikuttaa elämän suojeluun ja biodiversiteetin varjelemiseen mahdollisimman kansainvälisellä tasolla. Ymmärrys elämän eri muodoista ja vuorovaikutuksista auttaa hahmottamaan vaadittavia luonnonsuojeluun liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita."

Albert Lenkiewicz, opiskelija

Millaista on opiskella biologian kandiohjelmassa? Tutustu opiskelijatarinoiden kautta opiskelijoiden kokemuksiin biologian opiskelusta.

Biologian kandiohjelman esittelyvideolla kerrotaan, mitä tieteenaloja ja teemoja voit opiskella biologian kandiohjelmassa. Lisäksi saat tietää millaista osaamista ohjelma tarjoaa opiskelijoille, sekä millaisissa työtehtävissä alalta valmistuneet voivat työskennellä.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), ja se suoritetaan kolmessa vuodessa. Tutkinto rakentuu seuraavasti:

Pakolliset opinnot 140 op

• Biologian perusopinnot 25 op
• Biologian aineopinnot 95 op
• Muut yhteiset opinnot 20 op

Valinnaiset opinnot 40 op

• Opintoja omasta tai muista kandiohjelmista 40 op

Tutkintorakenne kaavakuvana:

Biologian kandiohjelman tutkintorakenne yksityiskohtaisempana pdf:nä

Aineenopettajan opintosuunnan tutkintorakenne poikkeaa hieman muusta tutkintorakenteesta, sillä aineenopettajakoulutukseen valittu opiskelija suorittaa valinnaisina opintoina 60 op toisesta opetettavasta aineesta, joka biologian opiskelijalla on tavallisesti maantiede, mutta voi olla myös kemia, fysiikka, matematiikka tai terveystieto. Opetettavien aineiden opinnot (biologia ja toinen opetettava aine, esimerkiksi maantiede) tulee sisältyä jo kandidaatin tutkintoon. Aineenopettajan pätevyyden saa kuitenkin vasta, kun maisterintutkinto ja siihen sisällytettävät opettajan pedagogiset opinnot (60 op) on suoritettu.

Pakolliset opinnot 118 op

• Perusopinnot 25 op
• Aineopinnot 70 op
• Muut opinnot 23 op

Valinnaiset opinnot 2 op
Toisen opetettavan aineen opinnot 60 op

Aineenopettajan opintosuunnan tutkintorakenne kaavakuvana:

Biologian kandiohjelman tutkintorakenne aineenopettajille yksityiskohtaisempana pdf:nä

Biologian kandiohjelmassa on erillinen sisäänotto suomenkielisille (50) ja ruotsinkielisille (15) opiskelijoille. Ohjelman opetuskielet ovat suomi ja ruotsi, ja kurssit ja tutkielman voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi. Kurssikirjat ja oheislukemisto ovat pääasiassa englanniksi. 

Ohjelman erikoisuutena on mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kaksikielisen tutkinnon (KaTu/TvEx) ohjelmassa vähintään tutkinnon kolmasosa (60 opintopistettä) suoritetaan toisella kotimaisella kielellä (ruotsi). Käytännössä opiskelija voi suorittaa suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista ruotsiksi. Kielikeskus tarjoaa tukea opiskeluun toisella kielellä.

KaTu-opiskelija saa tutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on suorittanut kaksikielisen tutkinnon. Lisäksi opiskelija saa virallisen todistuksen kielitestistä (CEFR/C1). Kaksikielinen tutkinto kehittää käytännön kielitaitoa, mikä parantaa opiskelumahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa ja voi olla valttikortti työnhaussa.

Helsingin yliopistossa on runsaasti eri alojen ruotsinkielisiä kursseja, joita voi sisällyttää Katu-tutkintoon. Myös muissa Suomen yliopistoissa sekä Pohjoismaiden yliopistoissa ruotsiksi suoritetut kurssit voi liittää tutkintoon.

Biologian perus- ja aineopinnot sisältävät tieteenalojen keskeiset teoriat ja käsitteet sekä laboratorio- ja kenttäkursseja. Opetuksessa pyritään yhä enemmän opiskelijalähtöisyyteen, mikä korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa. Käytännössä se tarkoittaa perinteisten luentojen ja verkkokurssien lisäksi yhä enemmän kirjallisia raportteja, seminaariesityksiä ja ryhmätöitä. Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan kyseisestä tieteenalasta.

Tieteenalakohtaisen opintokokonaisuuden (30 op) suoritettuaan opiskelijalla on ainakin seuraavat valitsemansa tieteenalan valmiudet:

Ekologia ja evoluutiobiologia

• tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin- ja kasvilajit
• osaa selittää omin sanoin mitä luonnonvalinta on ja miten evolutiivinen muutos tapahtuu
• tuntee ekologista ja evolutiivistä teoriaa ja osaa soveltaa niitä käytännössä
• osaa suunnitella ja toteuttaa tieteellisen tutkimuksen

Fysiologia ja neurotiede

• tuntee eläinten keskeisten elintoimintojen mekanismit
• ymmärtää eri kudosten ja elinten rakenteen sekä toiminnan yhteyksiä, myös niiden evolutiivisen kehityshistorian näkökulmasta
• ymmärtää miten molekyyli- ja solubiologiset mekanismit ohjaavat yksilön kehitystä, elintoimintoja, sopeutumista ja vuorovaikutuksia ympäristön kanssa
• tuntee fysiologian ja neurotieteen keskeisimmät tutkimusmenetelmät

Genetiikka

• ymmärtää miten ominaisuudet periytyvät
• tuntee perinnöllisen muuntelun lainalaisuudet populaatiotasolla ja evolutiivisessa aikaskaalassa
• tuntee miten perinnöllinen informaatio on rakentunut ja miten se toimii sekä geeni- että genomitasolla
• ymmärtää miten geneettinen informaatio säätelee eliöiden kehitystä ja toimintaa
• tuntee perinnöllisyystieteen bioteknisiä menetelmiä ja esimerkiksi lääketieteellisiä sovelluksia

Kasvibiologia

• tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin-, kasvi- ja sienilajit
• osaa käyttää eliölajien määrityskaavoja ja pystyy inventoimaan luontokohteiden lajistoja esimerkiksi suojelusuunnittelun tai maankäytön tarpeisiin
• tuntee kasvien fysiologian ja kehitysbiologian perusteet
• osaa tarkastella kasvien rakenteita evolutiivisesta ja ekologisesta näkökulmasta
• osaa suunnitella ja toteuttaa ekologisen tutkimuksen

Mikrobiologia

• tunnistaa mikrobien pääryhmät, niiden erityispiirteet sekä aseman eliökunnassa
• ymmärtää mikrobien tärkeimpiä toimintamekanismeja sekä niiden vaikutuksia eliöiden ja erilaisten ekosysteemien toimintaan
• osaa suunnitella ja toteuttaa mikrobiologisen tutkimuksen
• tuntee mikrobien bioteknistä hyötykäyttöä

Muut opinnot sisältävät kieli- ja viestintäopintoja, työelämään valmentavia opintoja ja työelämäjakson, joka voi olla käytännön työharjoittelu tai työelämään perehdyttävä projekti.

Lue lisää kursseista.

Tutustu biologisiin tutkimusasemiin.

Biologian kandiohjelmassa on erillinen sisäänotto suomenkielisille (50) ja ruotsinkielisille (15) opiskelijoille. Ohjelman opetuskielet ovat suomi ja ruotsi, ja kurssit ja tutkielman voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi. Kurssikirjat ja oheislukemisto ovat pääasiassa englanniksi. 

Helsingin yliopisto tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa kaksikielisen tutkinnon (Tvex), joka tarjoaa sinulle ainutlaatuisen osaamisen ja mahdollisuuden erottautua työmarkkinoilla oman alasi kielitaitoisena asiantuntijana. Tvexillä osoitat oman tieteenalasi hallintaa suomeksi ja ruotsiksi.

Lue lisää kaksikielisestä tutkinnosta.

Kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma (6 op), joka perustuu jonkin ohjelman tieteenalan tieteelliseen kirjallisuuteen (katso kohta Opintojen rakenne). Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tutkielman aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja oppii kirjoittamaan äidinkielellään hyvää asiatekstiä.

Kandidaatintutkielmaa tehdessä oppii

• etsimään ja valitsemaan aiheen kannalta keskeiset tieteelliset artikkelit
• lukemaan ja arvioimaan kriittisesti valitsemansa artikkelit
• tiivistämään artikkeleiden pääasiat omin sanoin kirjallisesti hyvällä asiakielellä
• viittaamaan artikkeleihin tieteellisen käytännön mukaisesti

Tutkielman laajuus on noin 20 sivua ja se suositellaan tehtäväksi tutkinnon kolmantena opiskeluvuotena. Ohjeet tiedon etsimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen annetaan kandidaattiseminaarissa.

Kandiohjelman tieteenalojen toiminta on hyvin kansainvälistä. Opiskelija voi osallistua kansainväliseen toimintaan seuraavasti:

• hakea ulkomaille opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun
• osallistua ulkomaalaisten opettajien pitämille kursseille ja ulkomaalaisten tutkijoiden seminaariesityksiin
• suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä tutkimusryhmässä joko Suomessa tai ulkomailla
• opiskella kieliä Kielikeskuksessa
• osallistua ulkomaalaisten opiskelijoiden tapaamisiin
• toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden tuutorina
• toimia ainejärjestöjen (Symbioosi Ry, Biosfääri Ry) tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä

Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Tältä sivulta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.

Tutustu alla yliopisto-opiskelijan opiskeluympäristöön kotimaassa ja ulkomailla sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelijoille. Voit lukea myös asioista, jotka sisältyvät opintojen aloittamiseen.

Lue lisää opiskelijaelämästä.

Täältä löydät biologian opiskelijoiden omia kertomuksia siitä, mikä opiskelussa on parasta ja mikä tekee biologian opiskelusta erityistä!

• Lue tästä Opiskelijat äänessä -blogia, jossa opiskelijat kertovat opiskelustaan Helsingin yliopistossa.
• Katso tästä Fuksivuosi Viikissä -blogi, jossa Helsingin yliopiston Viikin kampuksen uudet opiskelijat kertovat elämästään ja edesottamuksistaan.

Haluatko kysellä suoraan Helsingin yliopiston opiskelijoilta opiskelusta tai opiskelijaelämästä? Chattaa opiskelijoidemme kanssa ja saat vastauksen moniin kysymyksiin!

Symbioosi perustettiin aikoinaan "lujittamaan biologian ja maantieteen opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta, valvomaan opiskelijoiden etua ja oikeuksia ylioppilaskunnassa sekä turvaamaan alan opiskelijoiden taloudellista asemaa valmistumisen jälkeen". Maantieteen opiskelijat ovat sittemmin perustaneet oman järjestönsä MaO ry:n. Nykyisin Symbioosi on kaikkien biologisia aineita opiskelevien ikioma ja rakas järjestö. Tapahtumia meillä on laidasta laitaa: luontoretkistä baari-iltoihin ja luonnonsuojelutempauksista ulkomaanmatkoihin. Yhteistyötä tehdään Biotieteellisen muiden järjestöjen kanssa, sekä tietysti muiden Suomen biologien kanssa.

Tule mukaan toimintaan, et varmasti kadu!

Lisätietoja:
Symbioosi ry:n nettisivut
Symbioosi ry:n Facebook-sivu
Biosfääri ry:n nettisivut
Biosfääri ry:n Facebook-sivu