Opetusfilosofia

Helsingin yliopiston opetusfilosofiaan on kiteytetty arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Helsingin yliopiston opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet sekä Helsingin yliopistossa, muun muassa sen Opettajien akatemiassa ja opetustehtäviin hakevien opetusansioiden arvioinnissa käytettävät opetustaidon arvioimisen kriteerit. Kokonaisuus palvelee yliopiston strategista suunnittelua ja käytännön opetustyötä niiden arvoperustana. Helsingin yliopiston opetusfilosofiaa käytetään opetuksen kehittämisessä. Samalla sitä koko ajan yhteisesti tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään.

Yliopisto on syntynyt palavasta kiinnostuksesta tietää tutkimalla. Yliopiston ideaan on alusta asti kuulunut halu oppia muilta, jakaa oppimaansa toisten kanssa ja tuottaa yhdessä uutta tietoa. Idea on osoittautunut kestäväksi: yliopisto elää edelleen oppimisesta ja opettamisesta. Helsingin yliopisto toteuttaa yliopiston ideaa opetusfilosofiallaan, jonka lähtökohtana ovat tutkimukseen perustuva opetus, korkeatasoisen oppimisyhteisön ja -ympäristön vaaliminen ja ylläpitäminen sekä sitoutuminen opetuksen oppimislähtöisyyteen.

  • Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat.
  • Kaikki opiskelijat omaksuvat tutkimusperustaisen työtavan ja osallistuvat tutkimustoimintaan opintojensa kuluessa.

Yliopiston kolme, laissa määriteltyä tehtävää ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tehtävät eivät ole irrallaan toisistaan, vaan yhteinen oppiminen ja tutkiminen yhdistävät niitä. Opetus ja opiskelu perustuvat tutkimukseen, mikä on niiden laadun edellytys. Opettajien osallistuminen tutkimukseen ja tiedeyhteisön tuottaman tutkimuksen hyödyntäminen opetuksessa on luonteenomaista Helsingin yliopiston korkeatasoiselle opetukselle.

Yliopisto-opiskelu on Suomessa osa yhteiskunnan tukemaa koulutuspolkua, jonka yhtenä tavoitteena on taata elinikäinen oppiminen. Yliopisto-opiskelu poikkeaa muusta oppimisesta ja opiskelusta siinä, että opintojen keskeinen ydin on tieteellisen ajattelutavan ymmärtäminen, omaksuminen ja soveltaminen. Syvällisen akateemisen sivistyksen sisäistämiseen kuuluu, että opiskelijat integroituvat opintojensa kuluessa tutkimukseen osallistuviksi yliopistoyhteisön jäseniksi, jotka mieltävät jatkuvan opiskelun, kouluttautumisen ja oppimisen olennaiseksi osaksi akateemisen kansalaisen elämää.

Akateeminen osaaminen ja sivistys eivät koostu vain tiedoista, vaan niiden keskeinen osa on tutkivan ajattelutavan ja tieteellisten menetelmien ymmärtäminen, taito hyödyntää niitä oman alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, kyky arvioida kriittisesti eri lähteiden tarjoamaa tietoa ja sen luotettavuutta sekä taito esittää asioita perustellen. Tutkivan tieteellisen lähestymistavan omaksuminen on tapa oppia oppimaan, jonka voi saavuttaa ennen muuta yliopisto-opinnoin.

Tutkimusperustainen opetus ei merkitse ainoastaan kiinteää yhteyttä tutkimukseen. Siihen kuuluvat myös yliopisto-opetusta, opiskelua ja oppimista koskevan monitieteisen tutkimustiedon hyödyntäminen, opettajien yliopistopedagoginen kouluttautuminen sekä oman ja yhteisön toiminnan kehittäminen opetuksen näkökulmasta. Yliopisto ilmaisee sitoutuvansa opetusosaamisen laatuun monella tavalla, muun muassa arvostamalla pedagogisia ansioita tieteellisten meriittien rinnalla henkilöstöä rekrytoitaessa. Opetustaidon arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta keskustellaan tiedekunnissa sekä yliopiston eri yksiköiden välillä.

Yliopisto-opiskelu on keskeinen väylä tehdä tunnetuksi tutkimustuloksia ja edistää niiden laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnassa. Tieteellisillä julkaisuilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta erityisesti akateemisesti koulutettujen kansalaisten välityksellä: yliopisto-opinnot harjaannuttavat näkemään tutkimustulosten käyttömahdollisuudet sekä tiivistämään niiden sisällön ja merkityksen yleistajuiseen muotoon.

  • Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön aktiivisia ja vastuullisia toimijoita, jotka otetaan huomioon yksilöinä ja joiden panosta arvostetaan yliopiston kaikessa toiminnassa.
  • Opetus kehittää yliopistoa hyvinvoivana oppimisyhteisönä ja -ympäristönä.

Yliopistoyhteisö koostuu monenlaisista toimijoista. Vaikka yliopistolaisilla on erilaisia tehtäviä, kaikilla on sama tavoite: edistää korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä opiskelua ja oppimista. Yhteisen tehtävän tiedostaminen auttaa kehittämään ja korjaamaan toimintatapoja niin, että ne edistävät päämäärän saavuttamista.

Yliopistoyhteisön hyvinvointi on oppimisen, opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen keskeinen voimavara. Erilaisten ja eri asemassa olevien toimijoiden hyvinvointia rakennetaan kehittämällä yliopistoa innostavaksi ja palkitsevaksi oppimis-, opiskelu- ja työympäristöksi. Kukin yksikkö on vastuussa siitä, että sen toimintaan osallistuvat tuntevat olevansa osa yliopistoyhteisöä, joka huolehtii ja kantaa vastuuta jäsenistään.

Opinnoissa ja opetuksessa hyvinvoinnin tärkeä osa ovat perustellut pedagogiset ratkaisut, joita opettajat ja opiskelijat yhdessä arvioivat ja kehittävät. Opetuksen kehittämisen lähtökohtana ovat opetuksen arvostaminen, pedagoginen osaaminen ja halu parantaa omaa ja yhteisön toimintaa.

Yliopisto on yhteiskunnan keskeisin tieteellistä tutkimusta harjoittava instituutio, mutta se on myös yhteiskunnallisesti tärkeä oppimisympäristö. Jotta yliopisto palvelisi tarkoitustaan oppimisympäristönä, toiminnan on oltava avointa ja sitä on kehitettävä jatkuvasti yliopistoyhteisön sisäisen ja sen ulkopuolelta tulevan palautteen varassa. Arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnit auttavat tarkastelemaan kriittisesti yliopistoa oppimisympäristönä.

Yliopistoyhteisö ei rajoitu vain omaan oppiaineeseen, tiedekuntaan tai yliopistoon. Niin konkreettisten kuin abstraktien rajojen ylittäminen on osa yliopiston toimintaideaa. Helsingin yliopisto on osa kansainvälistä tutkimus- ja opetusyhteisöä, jota kansallisuus-, kieli- ja oppiainerajat eivät sido. Oppimiseen ja opettamiseen kuuluu osallistuminen kansainvälisen, monikulttuurisen ja monitieteisen yhteisön toimintaan. Rajat ylittävä vuorovaikutus syventää osallistujien ymmärrystä oman tieteenalan kysymyksistä ja kehittää valmiuksia viestiä eri kielillä ja toimia erilaisissa tilanteissa. Kansainvälinen ja kulttuurisesti rikas oppimisympäristö ohjaa ymmärtämään kielten ja kulttuurien merkitystä akateemisen sivistyksen osana sekä vahvistaa kykyä toimia erilaisissa monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työtehtävissä.

  • Opiskelun tavoitteena on syvällinen ja tarkoituksenmukainen oppiminen. Opetuksen onnistumisen kriteereinä käytetään oppimisen laatua ja mielekkyyttä sekä korkeatasoisia oppimistuloksia.
  • Opiskeltava aines, opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimateriaalit kehitetään ja valitaan niin, että ne tukevat merkityksellisten osaamistavoitteiden saavuttamista ja opiskelemisen mielekkyyttä.

Yliopisto on tutkimusyhteisö. Tutkimus on kuitenkin mahdotonta ilman opiskelua ja oppimista. Tutkimustyö ei ala tyhjästä vaan perehtymällä siihen, mitä muut ovat saaneet selville. Tieteellisiä tuloksia ei saavuteta yksin vaan yhteisistä ponnistuksista oppimalla.

Tieteellisen tutkimuksen tavoite on radikaali: tarkoitus on tuottaa uutta tietoa, ottaa asioista selvää ja päästä niistä perille. Myös yliopisto-opiskelu on radikaalia: sen lähtökohtana on asioiden syvälliseen ymmärtämiseen ja kriittiseen ajatteluun perustuva oppiminen, joka muuttaa oppijan tapaa hahmottaa todellisuutta ja toimia siinä.

Linjakkaaseen, oppimislähtöiseen opetukseen kuuluu, että opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät suunnitellaan ja toteutetaan tukemaan syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävää oppimista ja osaamista. Oppiminen ja opetus ovat yhteisöllisiä prosesseja, joihin kuuluu merkityksellisten osaamis- ja oppimistavoitteiden asettaminen, opiskelu- ja oppimisympäristöjen tarkoituksenmukainen järjestäminen sekä innovatiivisten opetusmenetelmien, oppimateriaalien ja arviointikeinojen valitseminen tukemaan oppimista ja opiskelun mielekkyyttä.

Arviointi palvelee opiskelua ja oppimista niitä tukevana palautteena, ja arviointikriteerit muotoillaan vastaamaan osaamisen ja oppimisen ydintavoitteita. Asetetut tavoitteet, opiskelun sisällöt sekä oppimis- ja arviointimenetelmät edistävät tutkivaa lähestymistapaa, joka luo edellytykset uuden oivaltamiseen perustuville oppimistuloksille.