Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy.

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyviin julkaisujen että kirjallisuuden perusteella.

Artikkeliväitöskirjaan voidaan sisällyttää julkaisujen lisäksi julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Artikkeliväitöskirjaan voidaan sisällyttää myös julkaistavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia kuitenkin niin, että ne eivät muodosta merkittävää osaa väitöskirjan sisällöstä. Esitarkastajan tulee lausunnossaan arvioida käsikirjoitusten merkitys väitöskirjan sisällössä ja kiinnittää huomiota niissä esitetyn mahdollisiin puutteisiin.

Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.Väittelijän tulee antaa väitöskirjassaan selvitys siitä, mikä on hänen oman työnsä osuus väitöskirjatyöhön sisältyvissä julkaisuissa ja onko julkaisuja käytetty aikaisemmin muissa väitöskirjoissa. On suositeltavaa, että selvitys annetaan väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen luettelon yhteydessä.

Yliopiston rehtori on 20.6.2017 antanut ohjeet väitöskirjojen laajuudesta ja rakenteesta. Ohjeen mukaan monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa artikkeliväitöskirjan yhteenveto on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 50 sivua.

Lisensiaatintutimuksen ohjeet löytyy täältä.