Opiskelupaikan vastaanottaminen ja opintojen aloittaminen oli ainakin minun elämässäni jännittävää aikaa. Epätietoisena tulevasta olin pitkällä epämukavuusalueellani ja janosin tiedonmuruja siitä, millaiseksi arkeni tulisi muovautumaan tulevien opintojeni aikana.
Näin muutaman vuoden yliopistokokemuksella voin täysin sydämin vakuuttaa, että kaikkea opinnoista tai opiskelijan elämästä ei todellakaan tarvitse tietää etukäteen, vaan yliopistolta löytyy kyllä tukiverkkoja niin opintojen suunnitteluun, sekavien sähköisten järjestelmien opetteluun kuin kampuksen parhaiden ravintoloiden bongaamiseenkin.
Muistan kuitenkin, että stressaantuneena fuksina (eli ensimmäisen vuoden opiskelijana) tuntui helpottavalta hankkia opinnoista mahdollisimman paljon perustietoja jo etukäteen. Tässä siis teille, kaltaiseni hermoilijat, enemmän tai vähemmän kattava kuvaus yliopisto-opintojen peruskaavasta (virallisen pähkinänkuoriversion löydät täältä: Millaista yliopisto-opiskelu on?).
Yliopiston ja opintojen rakenne
Aloitetaan laajasta kuvasta. Helsingin yliopisto koostuu opiskelijan näkökulmasta eri alojen tiedekunnista (esim. kasvatustieteellinen, lääketieteellinen, maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta). Tiedekunnat jakautuvat fyysisen sijaintinsa kautta neljälle kampukselle: Viikkiin, Kumpulaan, Meilahteen ja keskustaan.
Tiedekuntien sisällä taas on erilaisia koulutusohjelmia. Esimerkiksi allekirjoittaneen tiedekunta, valtiotieteellinen, jakautuu muun muassa sosiaalitieteiden, taloustieteiden, politiikan ja viestinnän sekä yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelmiin. Yhteishaussa haetaan tyypillisesti johonkin näistä koulutusohjelmista, ja opintojen aikana erikoistutaan tämän o-ohjelman sisällä johonkin opintosuuntaan.
Koulutusohjelmaan yhteishaussa valittu opiskelija saa yleensä automaattisesti oikeuden suorittaa sekä kandi- että maisteriopinnot kyseisessä koulutusohjelmassa. Kandi eli alempi korkeakoulututkinto on ohjepituudeltaan 3 vuoden mittainen, ja maisteri eli ylempi korkeakoulututkinto taas 2 vuoden mittainen. Virallisesti tutkintojen laajuutta mitataan opintopisteinä, tuttavallisemmin noppina – kandivaihe kattaa 180 noppaa ja maisterivaihe 120 noppaa.
Noppa eli opintopiste. Nopalla mitataan kurssien laajuutta ja opintojen edistymistä. Yksi noppa vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Tyypillinen viiden nopan kurssi tarkoittaa likimain 135 työtuntia. Tavoiteajassa valmistuakseen olisi suoritettava noin 60 noppaa, eli noin 1620 työtuntia, vuodessa.
Lukuvuosi ja opetusperiodit
1620 työtuntia saattaa kuulostaa aluksi hurjalta. Käytännössä se kuitenkin jakautuu vuoden aikana pienempiin, esimerkiksi 15 nopan (405 tuntia) jaksoihin, sekä pitkiin lomapätkiin. Yliopistolla lukuvuodet jaetaan, kuten monissa toisen asteen oppilaitoksissakin, opetusperiodeihin. Vuodessa on neljä seitsemän viikon mittaista periodia, ja jokaisen jälkeen on tenttiviikko, jonka aikana ei ole normaalia opetusta kuten luentoja. Lisäksi vuoden aikana järjestetään intensiiviperiodeja sekä kesäopetusta, joiden avulla opintoja voi halutessaan jakaa vielä pidemmälle aikajänteelle.
Perinteinen opintoperiodi koostuu kolmesta viiden nopan laajuisesta kurssista. Esimerkkilukujärjestyksessä on kaksi luentokurssia ja taustalla yksi itsenäinen verkkokurssi. Arjen käytännön aikataulut ovat pitkälti riippuvaisia kulloinkin käynnissä olevien kurssien luonteista.
Kenties tavallisin opintojen suoritustapa on yhä luentokurssi, jossa seitsemän viikon aikana järjestetään viikoittaisia luentoja. Tämän lisäksi opiskelijat perehtyvät itsenäisesti opettajan määräämään kirjallisuuteen. Lopuksi tenttiviikolla kirjoitetaan kokeessa esseevastaukset luentoja ja kirjallisuutta koskeviin kysymyksiin. Toteutukset ovat kuitenkin nykyään monipuolisia, ja kursseilla hyödynnetään usein myös esimerkiksi luento- tai oppimispäiväkirjoja, kurssiesseitä, välitestejä, ryhmätöitä ja palautettavia pienempiä tehtäviä oppimisen arviointiin. Kunkin kurssin toteutus riippuu pitkälti opettajan mieltymyksistä ja opetettavan aiheen luonteesta.
Helsingin yliopiston opiskelijoille mahdollisuudet opintovalintoihin ovat hyvin laajat, ja riippuen koulutusohjelmasta, tilaa valinnaisille, oman alan ulkopuolisille opinnoille saattaa olla paljonkin. Halutessaan tulevaa opintotarjontaa voi jo etukäteen silmäillä. Opiskelijan ohjeissa, mutta kurssivalintoihin liittyvistä seikoista annetaan vielä paljon tietoa orientaation aikana. Ethän siis liikaa stressaannu valinnanvapauden edessä, vaan anna itsellesi lupa kiinnostua ja innostua kaikesta. Aika valinnoille koittaa myöhemmin.
Miten valmistaudun parhaiten tuleviin opintoihini?
Kuten jo alussa mainitsin, ei tulevan fuksin todellakaan tarvitse olla yliopistoasioiden asiantuntija aloittaessaan opinnot. Orientaation aikana näitä asioita käydään läpi niin opettajien kuin tutoreidenkin kanssa, ja askarruttaviin asioihin voi pyytää myös henkilökohtaista neuvontaa. Esimerkiksi opintosuunnitelman yksityiskohtainen valmistelu etukäteen ei ole välttämättä edes mahdollista, sillä kurssiaikatauluja ei olla usein vielä kesän aikana lyöty lukkoon.
Keskeisin neuvoni sinulle, rakas hermoileva fuksi, onkin tämä: älä valmistaudu liikaa. Jos mielessäsi on jokin selkeä kysymys, voit etsiä vastauksia Opiskelijan ohjeista, jotka vastaavat yleensä lähes kaikkeen, tai ottaa yhteyttä Opintoneuvontaan.
Yleinen tietämättömyyden tunne ennen opintojen alkua on kuitenkin normaalia ja sallittua, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Kaikki selviää kyllä, ja opintojen aikana ehdit päivittää suunnitelmiasi tarvittaessa, vaikka pariinkin kertaan.
Tulevien opintojen piiruntarkan suunnittelun ja kurssien räknäämisen sijaan voit tässä vaiheessa keskittyä nauttimaan tästä elämäsi ajanjaksosta, hoitaa asumisjärjestelyt kuntoon, huolehtia hyvinvoinnistasi ja tutustua vaikka itseäsi kiinnostavien opiskelijajärjestöjen toimintaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sivuilta. Hyvien arjen perusteiden tukemana tuleva yliopistotaival on kevyt aloittaa.