Opetuksen perustana ovat yliopiston arvot (totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys) ja opetusfilosofiassa määritellyt opetuksen lähtökohdat.
Opetuksen kolme lähtökohtaa ovat:
Opetuksen lähtökohdat on kirjattu yliopiston opetusfilosofiaan ja opetuksen ja opintojen eettisiin periaatteisiin.
Yliopiston tärkein voimavara on osaava henkilöstö.
Yliopisto tukee opettajien osaamista monipuolisella henkilöstökoulutuksella, joka sisältää yliopistopedagogista koulutusta sekä osaamisen kehittämistä opetusteknologiassa, opetuksen digitalisaatiossa ja ohjauksessa.
Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) tutkii yliopisto-opetusta ja oppimista ja tukee koulutusohjelmia ja tiedekuntia opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Keskus kouluttaa Helsingin yliopiston henkilöstöä korkeakouluopetuksen ja -oppimisen asiantuntijoiksi korkealaatuiseen yliopistopedagogiseen tutkimukseen perustuen.
Valinta Opettajien akatemian jäseneksi on yliopiston korkein tunnustus opettajan opetusansioista ja oppineisuudesta opetuksessa. Opettajien akatemian jäsenet ovat edelläkävijöitä oppimisympäristön ja -prosessien kehittämisessä.
Millaista on erinomainen opettajuus?
Opetuksen tulevaisuus 2035 -projektissa rakennettiin asiantuntijahaastattelujen sekä työpajojen avulla skenaarioita opetuksen ja oppimisen tulevaisuudesta. Vuoteen 2035 ulottuvat tulevaisuusskenaariot käsittelevät yliopistomaailman toimintaympäristössä sekä opetuksessa, oppimisessa ja tutkimuksessa tapahtuvia muutoksia, eivät suoraan Helsingin yliopiston toimintaa. Niitä voi hyödyntää yliopiston tulevaisuuden kannalta oleellisten opetuksen muutosten ja osaamisen tunnistamiseen, oppijoiden ja opettajien tuen suuntaamiseen, hyvinvoinnin tukemiseen sekä opetusfilosofisten linjausten muodostamiseen skenaarioiden maailmoissa.
Skenaariot ja loppuraportti on tarkoitettu yliopistoyhteisön sisäiseen käyttöön usean vuoden ajaksi. Skenaariot toteutettiin opetuksen juhlavuoden kunniaksi lukuvuonna 2022-23.
Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset auttavat tekemään yliopistosta parhaan paikan oppia ja työskennellä. Opiskelijoilla on useita kanavia, joiden kautta he voivat vaikuttaa.
Opiskelija voi toimia tärkeässä roolissa koko yhteisön toiminnan kehittämisessä osallistumalla
ohjaustilanteisiin
palautekyselyihin
kehityskeskusteluihin
opiskelijajärjestön tai yliopiston hallintotoimintaan eri tasoilla.
Monet yliopiston toimielimet sisältävät opiskelijajäseniä tai -edustajia, joiden opiskelijaedustajat ovat ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön valitsemia.
Yliopisto on yhteiskunnallisesti tärkeä oppimisympäristö. Jotta yliopisto palvelisi tarkoitustaan oppimisympäristönä, toiminnan on oltava avointa ja sitä on kehitettävä jatkuvasti yliopistoyhteisön sisäisen ja sen ulkopuolelta tulevan palautteen varassa. Arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnit auttavat tarkastelemaan kriittisesti yliopistoa oppimisympäristönä.
Kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmat arvioivat vuosittain toimintaansa ja laativat tilannekuvan ohjelmasta yhteisesti sovitulla tavalla. Tilannekuva sisältää mm.
koulutusohjelman opetussuunnitelman toimivuuden arviointia
opintojen etenemisen seurannan
opiskelijapalautteen tulokset
tutkintotavoitteiden toteutumisen tarkastelun.
Vuosiseuranta on osa yliopiston toiminnanohjausprosessia. Katselmuksessa arvioidaan koulutusohjelmien toimintaa ja laatua kolmen vuoden välein.
Opiskelijapalaute on osa yliopiston itsearviointia ja koulutuksen laatujärjestelmää. Opintojen aikana kerätään palautetta kursseilla sekä opintojen eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta.
Palautetietoa hyödynnetään opetustoiminnan johtamisessa, päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä. Opintojen jälkeen valmistuneille lähetetään valtakunnallinen Uraseurantakysely.
Tutkintoon johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma voi koostua useamman tieteenalan opinnoista, ja siinä voi olla opintosuuntia.
Koulutusohjelmaa johtaa johtoryhmä, joka mm. valmistelee opetussuunnitelman ja päättää vuosittaisesta opetusohjelmasta. Opetussuunnitelmasta päättää tiedekuntaneuvosto. Tutkinnot myöntää tiedekunta.
Koulutusohjelman johtaja vastaa koulutusohjelman johtamisesta ja ohjelman laadusta yhdessä koulutusohjelman johtoryhmän kanssa. Johtoryhmässä on enintään kahdeksan jäsentä, joista kaksi on opiskelijajäseniä.
Seuraa ja koordinoi tutkijakoulun tohtoriohjelmien toiminnan tuloksellisuutta ja laatua.
Päättää koulutusohjelmien resursseista.
Johtaa tiedekunnan tutkimusta ottaen huomioon tohtorikoulutuksen.
Johtaa koulutussuunnittelun ja opintoneuvonnan palveluita tiedekunnissa ja koordinoi koulutusohjelmien palvelukokonaisuutta.
Koordinoi tohtorikoulutuksen palveluita yliopistotasolla.
Päättää tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännöstä, yliopiston uusien opiskelijoiden määrästä ja yliopiston tutkintotavoitteista.
Olemme mukana useassa kansainvälisessä järjestössä ja verkostossa. Kumppanuuksien kautta pyrimme tarjoamaan yhä parempaa opetusta.
Yksi merkittävimmistä verkostoista on UNA Europa, eurooppalaisten yliopistojen allianssi. Jäsenet ovat sitoutuneet kehittämään syvällistä ja pitkäaikaista yhteistyötä, erityisesti innovatiivista huippuopetusta.