Opetuksen laatu ja kehittäminen
Opetuksen kehittämisen lähtökohtina ovat opetuksen arvostaminen, pedagoginen osaaminen ja halu parantaa omaa ja yhteisön toimintaa. Kehitämme opetustamme avoimempaan, yhteisöllisempään ja opiskelijakeskeisempään suuntaan. Opetus ja opiskelu perustuvat tutkimukseen, mikä on niiden laadun edellytys.
Yliopiston arvot ja opetuksen lähtökohdat

Opetuksen perustana ovat yliopiston arvot (totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys) ja opetusfilosofiassa määritellyt opetuksen lähtökohdat.

Opetuksen kolme lähtökohtaa ovat:

1) Opetus perustuu tutkimukseen

  • Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat.
  • Kaikki opiskelijat omaksuvat tutkimusperustaisen työtavan ja osallistuvat tutkimustoimintaan opintojensa kuluessa.

2) Yliopisto on korkeatasoinen oppimisyhteisö ja -ympäristö

  • Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön aktiivisia ja vastuullisia toimijoita, jotka otetaan huomioon yksilöinä ja joiden panosta arvostetaan yliopiston kaikessa toiminnassa.
  • Opetus kehittää yliopistoa hyvinvoivana oppimisyhteisönä ja -ympäristönä.

3) Opetus tähtää oppimiseen

  • Opiskelun tavoitteena on syvällinen ja tarkoituksenmukainen oppiminen. Opetuksen onnistumisen kriteereinä käytetään oppimisen laatua ja mielekkyyttä sekä korkeatasoisia oppimistuloksia.
  • Opiskeltava aines, opetus- ja arviointimenetelmät sekä oppimateriaalit kehitetään ja valitaan niin, että ne tukevat merkityksellisten osaamistavoitteiden saavuttamista ja opiskelemisen mielekkyyttä.

Opetuksen lähtökohdat on kirjattu yliopiston opetusfilosofiaan ja opetuksen ja opintojen eettisiin periaatteisiin. 
Opettajat keskiössä: osaaminen ja jatkuva kehitys

Yliopiston tärkein voimavara on osaava henkilöstö.

Yliopisto tukee opettajien osaamista monipuolisella henkilöstökoulutuksella, joka sisältää yliopistopedagogista koulutusta sekä osaamisen kehittämistä opetusteknologiassa, opetuksen digitalisaatiossa ja ohjauksessa. 

Yliopisto-opetusta tutkitaan 

Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) tutkii yliopisto-opetusta ja oppimista ja tukee koulutusohjelmia ja tiedekuntia opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Keskus kouluttaa Helsingin yliopiston henkilöstöä korkeakouluopetuksen ja -oppimisen asiantuntijoiksi korkealaatuiseen yliopistopedagogiseen tutkimukseen perustuen. 

Opettajien akatemia on yliopiston huippuopettajien verkosto 

Valinta Opettajien akatemian jäseneksi on yliopiston korkein tunnustus opettajan opetusansioista ja oppineisuudesta opetuksessa. Opettajien akatemian jäsenet ovat edelläkävijöitä oppimisympäristön ja -prosessien kehittämisessä. 

Millaista on erinomainen opettajuus?

 
Opiskelijat vaikuttavat opetuksen kehittämiseen

Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset auttavat tekemään yliopistosta parhaan paikan oppia ja työskennellä. Opiskelijoilla on useita kanavia, joiden kautta he voivat vaikuttaa. 

Opiskelija voi toimia tärkeässä roolissa koko yhteisön toiminnan kehittämisessä osallistumalla 

  • ohjaustilanteisiin 

  • palautekyselyihin 

  • kehityskeskusteluihin 

  • opiskelijajärjestön tai yliopiston hallintotoimintaan eri tasoilla. 

Monet yliopiston toimielimet sisältävät opiskelijajäseniä tai -edustajia, joiden opiskelijaedustajat ovat ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön valitsemia. 
Koulutuksen laatujärjestelmä

Yliopisto on yhteiskunnallisesti tärkeä oppimisympäristö. Jotta yliopisto palvelisi tarkoitustaan oppimisympäristönä, toiminnan on oltava avointa ja sitä on kehitettävä jatkuvasti yliopistoyhteisön sisäisen ja sen ulkopuolelta tulevan palautteen varassa. Arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnit auttavat tarkastelemaan kriittisesti yliopistoa oppimisympäristönä. 

Kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmat arvioivat vuosittain toimintaansa ja laativat tilannekuvan ohjelmasta yhteisesti sovitulla tavalla. Tilannekuva sisältää mm.  

  • koulutusohjelman opetussuunnitelman toimivuuden arviointia 

  • opintojen etenemisen seurannan 

  • opiskelijapalautteen tulokset   

  • tutkintotavoitteiden toteutumisen tarkastelun.  

Vuosiseuranta on osa yliopiston toiminnanohjausprosessia. Katselmuksessa arvioidaan koulutusohjelmien toimintaa ja laatua kolmen vuoden välein.  

Opiskelijapalaute on osa yliopiston itsearviointia ja koulutuksen laatujärjestelmää. Opintojen aikana kerätään palautetta kursseilla sekä opintojen eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta.  

Palautetietoa hyödynnetään opetustoiminnan johtamisessa, päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä. Opintojen jälkeen valmistuneille lähetetään valtakunnallinen Uraseurantakysely. 
Koulutuksen johtaminen

Tutkintoon johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma voi koostua useamman tieteenalan opinnoista, ja siinä voi olla opintosuuntia. 

Koulutusohjelmaa johtaa johtoryhmä, joka mm. valmistelee opetussuunnitelman ja päättää vuosittaisesta opetusohjelmasta. Opetussuunnitelmasta päättää tiedekuntaneuvosto. Tutkinnot myöntää tiedekunta.

Koulutusohjelman johtaja vastaa koulutusohjelman johtamisesta ja ohjelman laadusta yhdessä koulutusohjelman johtoryhmän kanssa. Johtoryhmässä on enintään kahdeksan jäsentä, joista kaksi on opiskelijajäseniä.

Koulutusohjelman johtoryhmä ja johtaja

  • Johtoryhmä valmistelee opetussuunnitelman, tutkintotavoitteet, uusien opiskelijoiden valintaperusteet ja ehdotuksen koulutusohjelman uusien opiskelijoiden määrästä.
  • Johtoryhmä päättää vuosittaisesta opetusohjelmasta.
  • Johtaja neuvottelee yksikköesimiesten kanssa ohjelman opetusresursseista.
  • Johtaja vastaa ohjelman tuloksellisesta toiminnasta ja laadusta.

Tutkijakoulun johtaja ja johtoryhmä

Seuraa ja koordinoi tutkijakoulun tohtoriohjelmien toiminnan tuloksellisuutta ja laatua.

Tiedekuntaneuvosto

  • Myöntää tutkinnonsuoritusoikeudet ja tutkinnot.
  • Päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja uusien opiskelijoiden valintaperusteista.
  • Tekee esityksen uusien opiskelijoiden määrästä.
  • Vastaa väitöskirjojen laadusta ja hyväksymisestä.
  • Vastaa opetuksen ja tutkimuksen laadusta.

Dekaani

Päättää koulutusohjelmien resursseista.

Opetusvaradekaani

  • Johtaa koulutusohjelmia strategisten tavoitteiden mukaisesti.
  • Valmistelee resurssipäätökset ja neuvottelee niistä dekaanin kanssa.

Tutkimusvaradekaani

Johtaa tiedekunnan tutkimusta ottaen huomioon tohtorikoulutuksen.

Opintoasiainpäällikkö

Johtaa koulutussuunnittelun ja opintoneuvonnan palveluita tiedekunnissa ja koordinoi koulutusohjelmien palvelukokonaisuutta.

Palvelupäällikkö

Koordinoi tohtorikoulutuksen palveluita yliopistotasolla.

Kehitysjohtaja (Opetus- ja opiskelijapalvelut)

  • Johtaa opetus- ja opiskelijapalveluita ja päättää opetuksen hallinnollisista prosesseista.
  • Koordinoi koulutuksen strategisen suunnittelun ja kehittämisen valmistelua.

Kehitysjohtaja (Tutkimuspalvelut)

  • Johtaa tutkimuspalveluita.
  • Koordinoi tutkimuksen strategisen suunnittelun ja kehittämisen valmistelua.

Rehtori tai vararehtorit

  • Päättää yliopiston opetusta koskevista yleisistä linjauksista.
  • Rehtori päättää koulutusohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta.
  • Rehtori päättää yliopiston resurssien käytöstä.

Yliopiston opintoasiainneuvosto

  • Valmistelee yliopiston opetusta koskevat strategiset tavoitteet ja linjaukset.
  • Seuraa ja koordinoi koulutusohjelmien toiminnan tuloksellisuutta ja laatua.
  • Tohtorikoulutusta koskevissa asioissa toimii yhteistyössä tohtorikoulutuksen johtoryhmän kanssa.

Tohtorikoulutuksen johtoryhmä

  • Seuraa ja koordinoi yliopiston tohtoriohjelmien toiminnan tuloksellisuutta ja laatua.
  • Valmistelee tohtorikoulutuksen tavoitteita ja linjauksia

Yliopiston hallitus

Päättää tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännöstä, yliopiston uusien opiskelijoiden määrästä ja yliopiston tutkintotavoitteista.
Opetusta ja koulutusta kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä

Olemme mukana useassa kansainvälisessä järjestössä ja verkostossa. Kumppanuuksien kautta pyrimme tarjoamaan yhä parempaa opetusta.

Yksi merkittävimmistä verkostoista on UNA Europa, eurooppalaisten yliopistojen allianssi. Jäsenet ovat sitoutuneet kehittämään syvällistä ja pitkäaikaista yhteistyötä, erityisesti innovatiivista huippuopetusta.