VIExpert opetusohjelma 2024-2025

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 11.3.-6.5.2025

Distance teaching

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Dawid Bunikowski

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course presents problems concerning abortion and homosexuality in the light of nationalism and religion in Poland and chosen countries of East Central Europe and the Balkans (such as Czechia, Bulgaria or Romania and Serbia). This concerns abortion laws and debates as well as LGBT rights discourses and discussions about homosexuality and homosexuals or nonheterosexuals. Relevant laws, social attitudes and practices concerning abortion and homosexuality are analysed in both the communist and post-communist/democratic periods. 

Learning outcomes: The student is acquainted with the complexity of relations between abortion, homosexuality, nationalism and religion in Poland, East Central Europe and the Balkans. The student knows and understands different relevant debates, regulations, and arguments.

Lectures: 

1. Introduction to problems of abortion and homosexuality in Poland and East Central Europe as well as the Balkans. Attitudes to abortion and homosexuality. Nationalism and religion - links. 
2. Abortion in the communist Poland. 
3. Abortion in the communist and post-communist Czechoslovakia and Bulgaria. 4. Abortion in the post-communist and democratic Poland. 
4. Abortion in the post-communist and democratic Poland.
5. Current abortion debate in Poland. New restrictions. 
6. Homosexuality in Romania. From penalisation to depenalisation in 2001. 
7. LGBT rights debates in the democratic Poland. 
8. Religion, abortion and homosexuality in Poland and East Central Europe as well as the Balkans. 
9. European values and standards versus conservatism in Poland and East Central Europe/the Balkans. 
10. Other chosen contemporary problems and developments related to abortion and homosexuality in Poland and East Central Europe as well as the Balkans (discussions on civil partnerships, same-sex marriages, liberalisation of abortion law, the role of religion, tradition and morals, secularisation, women's rights, sexual minority rights, nationalist movements, state church relations, etc.). 

Methods of teaching: All together 20 hours of lectures online (Teams). 10 topics, each for 2 h. Activating tasks for students to pass the course: active participation with reading and discussion as well as short written assignments (writing a 5-7-page essay on a topic agreed with the lecturer).

Other notes:

1. The course will be held at the MS Teams platform. 
2. All the meetings will be in the Teams, online in a real time. 
3. The lectures will be also recorded in the Teams for those who cannot participate in a real time in order to watch it later. 
4. The students can contact the teacher via email or during an office hour (one a week) in the Teams, also in the field of reading, opinions, etc., especially if they cannot participate in a real time in the lecture meetings.

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 10.1.-21.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Natalya Bekhta

Tavoite ja sisältö / Aim and content

During the five centuries of its history, Utopia has taken many forms. But at its heart, inevitably, lies a desire for a better world. In the midst of war, catastrophic climate crisis, and new forms of fascism – to name but the most urgent global crises – the very mention of Utopia seems odd: surely dystopia or apocalypse would be more suitable lenses for understanding the present? Miguel Abensour famously described the persistence of Utopia as an impulse “toward freedom and justice,” which is continuously “reborn in history, reappears, makes itself felt in the blackest catastrophe, resists as if catastrophe itself called forth new summations”. If catastrophes are an indicator, it is no wonder that Utopia has returned with new force into scholarly and cultural debates today.

This course offers a general introduction to the contemporary theories of Utopia, as human impulse and literary form, drawing on philosophy, semiotics and literary theory. It then puts theory into practice by offering an overview of Utopia in Eastern European literatures, with a special focus on the 21st-century texts. The students will be expected to read a selection of literary excerpts (in the English translation) and theoretical texts (book chapters and articles). 

Expected learning outcomes

The course will provide students with an understanding of the current meanings of the concept of Utopia and of a variety of reading methods, which pay attention to content, form and structure of a literary text. Its main goal is (1) to introduce the students of literature to a canon of Utopian writing that has scarcely – if at all – figured in the utopian studies and mainstream literary theory. And (2) to familiarize the students with a complex meaning of Utopia in the context of contemporary literary theory. 

Tentative lecture plan:

1. Introduction
2. Utopia in Theory 1: Contemporary approaches to Utopia
3. Utopia in Theory 2: Methods of reading (for) Utopia in a Literary Text
4. Czech Utopia
5. Polish Utopia
6. Hungarian Utopia
7. Ukrainian Utopia
8. Concluding Session

Assessment:

Requirements for the course completion include: 

• Attendance (20% of the grade): you may not miss more than two sessions without a valid reason; 
• Reading questions (30% of the grade): submitted via Moodle/email in response to the reading assignments;
• Written analysis (50% of the grade): a learning diary or group-work assignment.

Lisätietoa / More information Link to the course page Note! Use TAU's own registration form "ExpREES (Tampere University)"

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 12.3.-16.4.2025

Online course, on Wednesdays at 10:15-11:45

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Inna Häkkinen, invited lecturers 

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course is to introduce students to major theoretical and practical frames of narrating nuclear heritage of East Central European within the current nuclear agenda of the region in order to provide with the critical toolkit for assessing political/social/cultural perspectives of current nuclear narratives of East Central Europe and beyond. Such approach equips students with the basic knowledge of debating the nuclear heritage of East Central Europe from intersectional perspective and expands their understanding of conceptualizing and contextualizing nuclear power in the region. 

Learning goals. Students are able to:

1. identify the key issues of debating ‘nuclear heritage’ within East Central European narratives;
2. use critical thinking skills of combining the theoretical bases of East Central European studies and energy humanities’ agenda in order to outline the intersectional frames of ‘nuclear heritage’ within the current nuclear policies in East Central Europe;
3. critically assess the conceptual parameters of nuclear narratives of the post-Soviet/Chernobyl discourse in the East Central European context.

Lectures

1. Nuclear Narrative Frames: Conceptualizations of the Nuclear Heritage within Narrative Theories in the East Central European Context (Dr. Inna Häkkinen, University of Helsinki)
2. Constructing Techno-scientific Promises of Nuclear Heritage Through(out) History (Dr. Markku Lehtonen, University of Pompeu Fabra)
3. Chernobyl as a Post-Soviet Memory Space : How Ideas of Progress and Fear Shaped A Nuclear Heritage Site in Eastern Europe (Dr. Achim Klüppelberg, KTH Royal Institute of Technology)
4. Nuclear Urbanism and Its Legacy Today: Silenced Narratives of East Central European Nuclear Infrastructure (Dr. Liliana Iuga, RWTH Aachen)
5. Anti-nuclear Shelters in Central and Eastern Europe: Narrative Dimensions of Nuclear Heritage (Prof. Kinga Gajda, Jagiellonian University in Krakow):
6. ‘Nuclear Myths’ in post(Soviet) Slavonic Europe (Dr. Mika Perkiömäki, Tampere University / the University of Helsinki)

Completion: attending online lectures, participation in the Q&aA sessions after the lectures, ‘question list’ on obligatory readings, and ‘reflection paper’ (one page writing on the topic of one lecture or on one book from the obligatory/recommended reading list).

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 11.3.–10.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marianna Muravyeva

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Would you like to know about gender and anti-gender movement? What makes Eastern European countries resist human rights of women and LGBTQI+ peoples' rights? Come and join the discussion

This course asks how do gender (in)equalities work in Russia and Eastern Europe? What are the main challenges to implementation of human rights of women and LGBTQI+ people in these countries? What are the reasons for strong anti-gender movements and gender-sensitive policy backsliding? These and more issues will be discussed using feminist lenses and localised gender studies theories and frameworks. Therefore, this course examines the main tenets, methodologies, and controversies in gender development of Russia and Eastern Europe including the meaning of equality, the intersection of race and law, the public/private divide, concepts of objectivity and neutrality, and how gender is central to reproducing hierarchies while also having the ability to contribute to significant social change. We will also analyse debates regarding essentialism, women’s sexual agency, masculinity, and concepts of the family and basic rights of citizenship.

Using these methodologies we then examine a number of areas of gender development including equal protection, reproductive rights, the sex trade, work family issues, and violence.  The goal of the course is to think broadly and critically regarding the interaction of law, society, and gender taking into account regional diversities and different post-Soviet choices. 

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 14.3.-16.5.2025

Fri 14.3 9.00 – 11.00       online     

Fri 21.3. 9.00 – 11.00     online   

Fri 28.3. 9.00 – 11.00      online     

Fri 4.4. 9.00 – 11.00       online   

Fri 11.4. 9.00 – 11.00      online   

Fri 25.4. 9.00 – 11.00     online   

Fri 2.5. 9.00 – 11.00       online   

Tue 6.5. 9.00 – 11.00      online   

Fri 9.5. 9.00 – 11.00       online   

Tue 13.5. 9.00 – 11.00    online   

Fri 16.5. 9.00 – 11.00      hybrid, onsite venue – room 107, Seminaarisali M 107 (Joe), UEF, Joensuu Campus

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Olga Tkach

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course aims to introduce students to the interdisciplinary field of home studies, drawing mainly on the insights from sociology, anthropology and human geography. It invites a critical approach to the phenomenon of home from the perspectives of intersecting social inequalities and mobilities, in the context of different societies, including the Baltics and Eastern Central Europe, Ukraine and Russia. The course aims to create of the links between home studies and other disciplinary areas and to evaluate how different sociological themes are viewed through the lens of home studies. In the end of the course, the students will be able to orient themselves in the roadmap of home studies, define the sociological meaning of home, to critically read and interpret the texts on home studies, and to apply their new knowledge in the everyday life.

14.3.2025: Setting up home studies and the post-socialist lens: Introduction 

Section I: Geographies of home: Spanning over scales and spaces

21.3.2025: Home as housing, dwelling and domesticity 

29.3.2025: Home as neighbourhood and city

4.4.2025: Home on the move: Multilocal, transnational and unmade homes 

11.4.2025: Home as nation and homeland: Is home transportable? 

Section II. Home and labour: Feminist and post-socialist lenses

2.5.2025: Paid domestic labour and specificity of post-socialist context

Section III. Home across the lifespan

6.5.2025: Home and youth: Transit to emancipation?

9.5.2025: Home and adulthood: Moral and financial responsibilities

13.5.2025: Home and the elderly: Space of care

16.5.2025: Presentations of students’ mini-projects and final discussion

Lisätietoa / More information Link to the course page

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta

Aika ja paikka / Time and Place 10.3.–26.3.2025

Verkkokurssi

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marina Vituhnovskaja-Kauppala

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Keisari Nikolai II nousi valtaistuimelle 130 vuotta sitten, 1. marraskuuta 1894. Hän on yksi Venäjän historian avainhahmoista, joka edelleen herättää suuria erimielisyyksiä ja riitoja sekä historioitsijoiden piirissä että Venäjän yhteiskunnassa. Oliko tämä tsaari taitamaton poliitikko, joka oli syyllinen moniin virheellisiin poliittisiin päätöksiin, jotka veivät Venäjän imperiumin romahdukseen? Tai, päinvastoin, oliko hän katkeran kohtalonsa, monien sisäisten vihollisten ja ratkaisemattomien ongelmien uhri? Missä määrin keisarista riippuivat kohtalokkaat tapahtumat, jotka veivät Venäjä kriiseihin, alkaen väentungoksesta Hodynkan kentällä ja nk. ”verisunnuntaista” ja päättyen maan liittymiseen ensimmäiseen maailmansotaan? Olisiko ollut mahdollista ratkaista monenlaisia keisarikunnan ongelmia taitavammin, ja oliko oikeassa Anton Tšehov, joka kirjoitti Nikolai II:sta: ”Hänestä sanotaan väärin, että hän on sairas, tyhmä ja ilkeä. Hän on vain tavallinen kaartinupseeri”?

Kurssin tarkoituksena on mainittujen ja monien muiden kysymyksien käsittely. Viimeisen Venäjän keisarin onneton hallintokausi, joka päättyi sotaan ja vallankumoukseen, on yksi tutkituimmista ja edelleen kiistellyistä periodeista. Silloin maahan oli kasaantunut lukuisia ongelmia, ja jokaisen niistä ratkaisu vaati poikkeuksellisia poliittisia kykyjä ja rohkeutta. Venäjällä oli kehittyvä teollisuus, mutta takapajuinen maataloussektori. Sen poliittinen järjestelmä oli vanhoillinen ja jälkeenjäänyt eikä tyydyttänyt väestön enemmistöä. Maassa, missä väestön suurin osa kuului vähemmistökansallisuuksiin, toteutettiin hyvin epäjohdonmukaista imperiaalista politiikkaa, joka vain herätti tyytymättömyyttä eri kansallisalueilla. Venäjällä oli kasvamassa entisestään kuilu eri sosiaalisten ryhmien välillä. Näitä ja monia muita ongelmia piti tsaarin ratkaista, joka vuonna 1894 nousi valtaistuimelle.

Kurssin alussa puhutaan keisarin persoonallisuuden muotoutumisesta ja hänen luonteensa erikoispiirteistä. Samalla luonnehditaan monenlaisia ongelmia, joita hänen oli pakko kohdata. Puhumme siitä, millaiseksi jätti maansa Nikolai II:n edeltäjä, hänen isänsä keisari Aleksanteri III. Seuraavilla luennoilla käsitellään Nikolai II:n hallituskauden tärkeimpiä solmukohtia, kuten Japanin sota, vuoden 1905 vallankumous ja parlamentarismin synty, pääministeri Stolypinin aika, vähemmistökansapolitiikka ja sen rooli vallankumouksellisen mielialan kasvussa, venäläistämispolitiikkaa ja juutalaiskysymys, ”Rasputinin tapauksen” rooli sisäpoliittisen kriisin syvenemisessä. Tutkimme jokaisen näistä kriiseistä juuria sekä keisarin roolia niiden ratkaisemisessa. Pohdimme, minkälaisia hallinnollisten strategioiden vaihtoehtoja olisi ollut ja miksi keisari valitsi juuri käsillä olleen poliittisen ratkaisun. Luennoilla kerron myös tärkeimmistä historiallisista tutkimuksista teemoista.  

Erityistä huomiota kiinnitetään keisarikunnan historian viimeiseen vaiheeseen: ensimmäiseen maailmansotaan ja vuoden 1917 vallankumouksiin. Sotaan astuminen oli kohtalokas Venäjän imperiumille, mutta olisiko ollut mahdollista välttää sitä? Historioitsijat ovat erimielisiä. On tärkeää myös perehtyä Grigori Rasputinin ilmiöön ja hänen rooliinsa sodan aikaisessa sisäpolitiikassa sekä kysymykseen, missä määrin hänen personallisuutensa ja mielipiteensä vaikuttivat Nikolai II poliittisiin päätöksiin. Miten oli mahdollista, että Rasputinin hahmo herätti niin suurta vihamielisyyttä maan korkeimman eliitin piirissä? Miten vaikutti Rasputinin murha Venäjän yhteiskunnallisiin ilmapiiriin? Lopuksi puhumme siitä, miten tsaarin päätös tulla Venäjän armeijan ylipäälliköksi ja hänen päätöksensä sotasuunnitelmista vaikuttivat sodan kulkuun ja armeijan johdon mielialoihin. Miksi vuoden 1917 helmikuun lopussa, kun rintamien ylipäälliköiltä kysyttiin, pitäisikö keisarin luopua vallasta, he kaikki (yhtä lukuun ottamatta) vastasivat ”kyllä”? 

Professori Boris Kolonitski teoksessaan ”Traaginen erotiikka: kuvia keisarillisesta perheestä ensimmäisen maailmansodan aikana” antaa hyvin tärkeän käsityksen siitä, miltä keisari ja keisarinna näkyivät kansan silmissä. Kurssi käyttää tätä tarkastelutapaa myös myöhemmän periodin, erityisesti neuvostojälkeisen vaiheen, suhteen. Tulemme puhumaan siitä, mitä ja miksi tapahtui Nikolai II ja hänen hallituskautensa nouseminen kansantajunnassa Venäjän postsosialistisessa vaiheessa. Tutkitaan sitä, miten ja miksi Venäjän ortodoksinen kirkko vuonna 2000 julisti Nikolai II perheineen pyhimyksiksi. Puhumme Nikolai II:n kuvasta nyky-Venäjän historiapolitiikassa ja siitä, miten, millä keinoilla ja missä muodossa esitetään viimeisen idealisoitu myytti Venäjän keisarista.

Kurssin tarkoituksena on yhden, mutta hyvin tärkeän historiallisen hahmon monipuolinen analyysi. Pyrin näyttämään keisari Nikolai II:n päätösten ja tekojen taustaa ja logiikkaa, hänen toimintansa seurauksia ja vaikutusta Venäjän historiaan ja tulevaisuuteen. Missä määrin yksi historiallisen hahmo voi vaikuttaa maansa ja maailman historiaan? Ja miten voivat nykyiset ideologit ja poliitikot käyttää historiallisia toimenpiteitä maan nykypolitiikan konstruoimista varten? 

Sisältökuvaus luennoittain.

1. Nikolai II:n edeltäjät: Aleksanteri II ja Aleksanteri III. Nikolai II:n luonteen ja maailmankatsomuksen muovautuminen. Hallituskauden alku.Väentungos Hodynkan kentällä.
2. Keisari ja Japanin sodan syyt. Agraarikysymys ja ensimmäinen vallankumous, 1905 – 1907. Lokakuun 17. manifesti ja Venäjän perustuslaillisen periodin alku. Duuma ja tsaari.  
3. Nikolai II, Pjotr Stolypin: sisäpolitiikan ”ajelehtiminen” äärioikeiston suuntaan. Stolypinin uudistukset ja maan kehityssuunnat. Vähemmistökansapolitiikka ja sen rooli vallankumouksellisen mielialan kasvamisessa.
4. Stolypinin kauden loppu. Keisarin harrastama ulkopolitiikka ja ensimmäisen maailmansodan edellytykset. Grigori Rasputin ja keisarin perhe.
5. Ensimmäisen maailmansodan alku. Sota ja Venäjän sisäpoliittinen tilanne. Rasputinin murha.
6. Helmikuun 1917 vallankumous, Nikolai II:n vallasta luopumisen syyt ja seuraukset. Tsaariperheen kohtalo. Nikolai II hahmo nyky-Venäjän historiapolitiikassa. 

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 14.1.–25.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marina Khmelnitskaya, invited lecturers 

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Come and learn how domestic policy is made in this tumultuous world region, under the influence of which actors, institutions, and factors, and important issues on the political and societal agendas of diverse countries in Eurasia.

This research-led study module is devoted to one of the most salient dimensions of a political process in the Eurasian region: policymaking and implementation. How are policy decisions made and policies adopted and implemented in Eurasia? What is the influence of the political regime type over policy? Are the autocratic rulers in the region free of constraints when making policy and under which conditions? Who are the other important policy actors and what is their role? Where do new ideas come from and what is the role of knowledge and expertise in Eurasian policymaking? 

To answer these and other questions, EURASIAPOLICY will combine the insights of (1) area studies literature with political science scholarship on (2) democratisation and authoritarian politics and on (3) public policy. Using this interdisciplinary perspective, we will discuss processes, actors, institutions and issues involved in policymaking in post-Soviet Eurasia. 

The policy issues and approaches considered during our lectures and practical classes will include economic and social reforms, gender and the environment; neo-liberalism, statism, the impact of globalization and different policy recipes in individual policy fields.

We will use a comparative method. Lectures and seminars will be based on illustrative examples/case studies from different Eurasian countries and cross-country comparison of policy processes and outcomes across the region, and in different fields.

The course is suitable for master’s degree students interested in Post-Soviet Eurasia, its politics, policy and political economy and questions of policymaking more generally.

Learning goals and outcomes: After the completion of the course, students will understand and will be able to critically assess the factors and processes shaping policymaking in post-Soviet Eurasia. 

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 11.3.–12.3.2025

Tue 11.3. at 14-16 PR U3030

Wed 12.3. at 14-16 PR U4071

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Alberto Priego Moreno, Sirke Mäkinen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

he lecture aims to raise awareness of public diplomacy, how it works and what it brings to states regarding public reputation. The concepts (public diplomacy, non-traditional diplomacy, place branding, nation branding, etc.) will be reviewed.

Other cases that have been particularly significant, such as those in the United States, Qatar, and Germany, will be analysed before finally analysing the case of Azerbaijan.

In the case of Azerbaijan, the resources used by the Caucasian country to improve its international image will be analysed, with special attention to the organisation of cultural and sporting events and the promotion of tourism.

Intended learning outcomes

• The learning objectives are focused on students being able to know what public diplomacy is.
• Students will also learn how states use public diplomacy to improve their reputations.
• The case of Azerbaijan will be used because it is a state that has been criticised for not being a democratic state.
• We will work with international presence and reputation indices to assess the effectiveness of public diplomacy policies.
   

The course is composed of streamed hybrid lectures (4 hours) and a learning diary. 

To earn 1 credit, write a 3-page learning diary and use at least one peer-reviewed article in addition to the pre-reading material. For 2 credits, write a 5-page learning diary, in which you use at least two peer-reviewed articles in addition to the pre-reading material.

Please return your learning diary to Sirke Mäkinen by 27th of March. 

Compulsory pre-reading material: Snow, N. (2012). Public diplomacy and propaganda: Rethinking diplomacy in the age of persuasion. 

Priego, A. (2005). The creation of Azerbaijani identity and its influence on foreign policy. Unisci Discussion Papers. 

Priego, A. (2009). The Southern Azerbaijan question and its implications for Iranian national identity. Azerbaijan in the World (ADA), 2(7). 

Priego, A. (2015). Spanish soft power and its structural (non-traditional) model of diplomacy. In R. Pachecho & D. García (Eds.), Contemporary Spanish foreign policy. Routledge. 

Lisätietoa / More information Link to the course page

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta

Aika ja paikka / Time and Place 13.1.-16.3.2025, ke 14-16.

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Pia Koivunen (koordinointi ja opetus), vierailevat luennoitsijat: Jussi Jalonen, Kristiina Silvan, Jussi Lassila, Elina Viljanen ja Pertti Grönholm

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Kurssikuvaus: Kurssilla käsitellään Venäjän lähihistoriaa Vladimir Putinin valtaan noususta tähän päivään. Putinin aikana Venäjä on pyrkinyt palauttamaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen menettämänsä aseman maailman politiikassa ja muovannut uudelleen kansallista identiteettiään sosialismin jälkeisessä ajassa. Kurssilla tarkastellaan Putinin vallankäyttöä, suurvaltaidentiteetin luomista sekä venäläisen yhteiskunnan suhdetta näihin ilmiöihin putinismin, nuorison, Ukrainan, taiteen, historianpolitiikan ja megatapahtumien näkökulmista. Menetelmällisesti kurssin keskeisenä teemana on lähihistorian tutkimus, sen haasteet ja mahdollisuudet.

Oppimistavoitteet: Kurssi antaa opiskelijalle perusvalmiudet ymmärtää Venäjän lähihistoriaa, siihen liittyviä muutoksia ja kehityskulkuja sekä hahmottamaan suurten poliittisten tapahtumien vaikutusta siihen, miten katsomme ja arvioimme lähimenneisyyttä. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee lähihistorian tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen ajalliseen läheisyyteen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä.

Suoritukset: Strukturoitu oppimispäiväkirja

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivuille

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta

Aika ja paikka / Time and Place 10.02.2025 - 28.02.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Ilya Solomeshch ja Seija Jalagin

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Karjalan historiaa käsittelevää tieteellistä tutkimusta on tähän mennessä kertynyt melko paljon. Iso osa tästä tutkimuksesta perustuu kuitenkin edelleen valtiokeskeiseen lähestymistapaan. Näin on erityisesti Venäjällä. Tällä maisteritason kurssilla Karjalaa tarkastellaan alueena, joka on sijainnut eri aikoina ja eri tavoin osana hallinnollista tai valtiollista Suomea ja Venäjää, käytännössä se tarkoittaa Karjalan tasavaltaa ja Suomen Karjalan eri osia.

Rajaa lähestytään niiden karjalaisten historiana, joille elämä rajamaalla oli jokapäiväistä todellisuutta. Raja toi mukanaan sekä haasteita ja uhkia että myös mahdollisuuksia ja vuorovaikutusta. Historiapolitiikan käänteet, muistipolitiikka ja viimeaikaiset "muistisodat" lisäävät aiheen ajankohtaisuutta. Karjalaa esimerkkinä käyttäen pohditaan rajaseudun ominaispiirteitä. Luentokokonaisuus ei lähtökohtaisesti rajoitu vain alueen historiaan Venäjän ja Suomen valtiokeskeisten kansallisten historiallisten narratiivien näkökulmasta. Luennoitsijat kutsuvat tarkastelemaan aihetta Karjalassa asuneiden ihmisten näkökulmasta, heidän arkielämänsä prisman kautta. Miten arjen käytännöt sopeutumisesta elämään rajaseuduilla kehittyivät naapurivaltioiden välisten lukuisten konfliktien keskellä? Millainen rooli rajalla ja sen takana asuvalla naapurilla oli kansallisten, etnisten ja paikallisten identiteettien muodostumisessa? Miten valtiovalta on eri aikoina hyödyntänyt mielikuvia naapurista politiikassaan? Miten Karjalan historia kaikuu nykyajan "muistisodissa", muistipolitiikassa, historiapolitiikassa ja poliittisessa propagandassa?

Luentojen teemat:

1. Raja tutkimuskohteena. Karjala tutkimuskenttänä ja laboratoriona / Solomeshch & Jalagin Rajatutkimus (Border Studies) poikkitieteellisena kokonaisuutena. Karjala rajamaana: historia 1300-luvulta nykypäiviin. Karjala Venäjän ja Ruotsin sotien, ensimmäisen maailmansodan, Suomen sisällissodan ja Venäjän sisällissodan (1918–1922) ja toisen maailmansodan välimaastossa.
2. Rajaseudun elämä / Solomeshch Arjen käytännöt ja selviytymiskokemukset keskiajalta nykypäivään. Rajat ylittävät kontaktit "alhaalta päin" Vienan Karjalasta Karjalan kannakselle.
3. Raja identiteetin rakentamisen osatekijänä, valtion politiikassa ja propagandassa / Solomeshch Identiteetin ulottuvuudet. Naapurin kuva ja uhkakuva. Raja identiteetin elementtinä: Suomen, Venäjän ja Karjalan mallit. Karjalan valtiollisuus 1900-luvulla. Nevostokauden kokemukset.
4. Rajamaa sotien, väestönsiirtojen ja pakkomuuton paikkana / Jalagin Konfliktien vaikutus raja-alueen väestöön erityisesti 1900-luvulla. Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aiheuttama pakolaisuus, Suomen sisällissodan pakolaisuus ja 1930-luvun laman muuttajat Venäjälle, sotienvälisen ajan epäluulon raja, toisen maailmansodan evakuoinnit Neuvosto-Karjalassa ja Suomessa, jatkosodan miehitys Karjalassa, kylmän sodan vaikutukset raja-alueella.
5. Rajan ylittävät kontaktit siihen liittyvät diskurssit toisen maailmansodan jälkeen / Solomeshch Rajayhteistyö YYA-sopimuksesta perestroikaan (1948–1985). Rajaan liittyvät diskurssit 1990-luvulta 2000-luvun alkuun: silta, käytävä, portti. Deborderingista reborderingiin – rajan häivyttämisestä sen vahvistamiseen. 2000-luku ja rajan uudet ilmenemismuodot ja merkitykset. Nyky-Karjala "muistisotien", muistipolitiikan, historiapolitiikan ja poliittisen propagandan näyttämönä.Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Karjalan väestön historiaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen keskeiset osa-alueet sekä ne perusteet, joiden avulla rajatutkimusta voidaan soveltaa aihepiirin käsittelyyn. Luennoilla käsiteltyjen tutkimusesimerkkien avulla opiskelija on lisäksi saanut valmiuksia soveltaa rajatutkimukseen kuuluvia poikkitieteellisiä lähestymistapoja.

Sisältö: Luennot 18 h (Solomeshch 14 h, Jalagin 4 h) hybridiopetuksena ja luennoille etukäteen luettavat tekstit. Lähiopetus Oulun yliopistossa ja Zoom-yhteydellä etäopiskelijoille. Luennot nauhoitetaan ja ne ovat kurssin Moodle-työtilassa katsottavissa suoritusten palautuspäivään asti.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivuille

Aika ja paikka / Time and Place 15.1.2025–9.4.2025

Opetus järjestetään hybridiopetuksena Zoomin kautta. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Anna Kyppö

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojaksolla esitellään erilaisia slaavilaisia kieliä ja maita. Slaavilaisia kieliä ovat yleensä esittelemässä kieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt, jotka myös tarjoavat ensikäden tietoa omista maistaan ja niiden kulttuureista.

Sen lisäksi opintojaksolla keskitytään monikulttuuriseen ja monikieliseen vuorovaikutukseen, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa eri slaavilaisista kulttuureista. Opintojaksolla keskustellaan myös kulttuuri-identiteetin käsitteestä slaavilaisten maiden näkökulmasta - keskustelut slaavilaisten maiden historiasta, arvoista, kokemuksista pyrkivät lisäämään opiskelijoiden monikulttuurista tietoisuutta ja kykyä kriittiseen ajatteluun.

Kun opiskelija on suorittanut opintojakson, hän

• kykenee tunnistamaan slaavilaisia lähisukukieliä yhdistäviä ja erottavia piirteitä
• tuntee kunkin slaavilaisen kielen sekä maan tai kansan historiaa ja kulttuuria
• ymmärtää monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä erityisesti slaavilaisten kielien ja kansojen näkökulmasta
• hyödyntää omaa monikielistä kielirepertuaariaan oman kielitaitonsa kehittämisessä ja kehittää kriittistä ajatteluaan

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivuille

Aika ja paikka / Time and Place 10.3.–2.5.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Anna Tarasenko, Elena Bogdanova

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course is aimed at introducing main trends in social policies in East Europe and Eurasia and relevant academic and experts’ debates which frame their understanding. The course will engage into discussions of approaches, studying individual level of experience of health care and social provision (expectations, needs, lay knowledge, legal consciousness), organizational level and activity of social and healthcare institutions and organisations (outsourcing, deinstitutionalization of care) and level of governance (welfare models and neoliberalism).  

The course includes 10 recorded lectures, covering mainstream debates and empirical studies on welfare development in East European countries and Eurasia. It also contains reading materials and small tasks for self-studying. The course ends with the test.  

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 17.1.–28.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Mika Perkiömäki

Tavoite ja sisältö / Aim and content

After completing the course, the student

• knows the main development of environmental history of Russia and the Soviet Union and can reflect environmental texts in relation to it;
• has a general understanding of the ways how representations of nature and Russian national identity intertwine;
• understands the formation of complexities and multiple perspectives concerning environmental issues in the Soviet Union;
• can outline environmental imagination in Russia, Ukraine and Belarus from the perspectives of rivers, Arctic Indigenous peoples, and nuclear power;
• has practiced and is able to conduct a small ecocritical study;
• has practiced skills in collaborative work, online presentation, and peer assessment.

There will be six online lectures in Zoom. In Lecture 1, the students will be introduced to the general field of environmental humanities and the significance of nature for the Russian national identity. Lecture 2 gives an historical overview of environmental issues and reactions to them in Russia and the Soviet Union. Lecture 3 presents the recommended theoretical and methodological base of the course work by giving the students the ecocritical tools needed to conduct a small study on the field of Russian and Soviet environmental imagination. Before Lecture 4, the students practice conducting a small ecocritical study, and the lecture itself is devoted to discussing the problems they faced. Lecture 5 focuses on an historical review of cultural representations of the Russian and Soviet environment. Lecture 6 samples three different case studies of ecocritical research of East-Slavic cultures: rivers, Arctic Indigenous peoples, and nuclear power.

Due to the conversational character of the course, attendance at all the lectures is compulsory. The course includes six meetings between Jan 17 and Feb 21. The last slot (Feb 28) is reserved as a backup date in case one of the scheduled lectures has to be cancelled.

A final essay is a compulsory part of the course, and the students will write it after the lectures. The deadline will be around late March. Another compulsory part is peer assessments of two student essays, which will be done in April.

All students will need to reserve time for collaborative work between lectures 3 and 4.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta

Aika ja paikka / Time and Place PERUTTU

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Reeta Kangas

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Kurssilla perehdytään propagandaan käsitteenä, sen erityispiirteisiin ja käyttötapoihin. Yleisen tarkastelun lisäksi kurssilla tutustutaan visuaaliseen propagandaan erityisesti Neuvostoliiton ja Venäjän konteksteissa. Tarkastelu keskittyy Neuvostoliiton ja Venäjän visuaalisen propagandan historiaan ja toimintamekanismeihin erilaisten temaattisten kokonaisuuksien kautta, kuten kuvien käyttö henkilökulttien rakentamisessa ja sotakuvaukset visuaalisessa mediassa. Temaattisissa kokonaisuuksissa visuaalista propagandaa tarkastellaan aina tsaarin Venäjältä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitosta nyky-Venäjälle. Näin visuaalisen propagandan erityispiirteet ja merkitykset historian eri vaiheissa hahmottuvat kokonaisuutena, jossa on mahdollista havainnoida myös erilaisia jatkumoja.

Kurssi tutustuttaa opiskelijat propagandaan käsitteenä ja visuaalisen propagandan erityispiirteisiin keskittyen erityisesti Neuvostoliiton ja Venäjän propagandahistoriaan ja sen kehitykseen. Kurssin jälkeen opiskelijat osaavat analysoida Neuvostoliiton ja Venäjän visuaalista propagandaa suhteessa niiden historialliseen taustaan sekä tarkastella laajemmin kuvien käyttöä osana propagandaa. Lisäksi opiskelijat perehtyvät Venäjän ja Neuvostoliiton visuaaliseen perinteeseen ja ymmärtävät siihen sisältyvät jatkumot. Kurssi avaa myös näkökulmia nykyhetken poliittisen tilanteen ja sitä ympäröivän propagandan käsittelyyn. Ennakkotehtävät ja oppimisportfolio harjaannuttavat opiskelijoiden analyyttista ajattelua, propagandakuvan lukutaitoa sekä kriittistä kirjoitus- ja keskustelutaitoa.

Kurssisuoritus koostuu 7 luennosta (7 x 1,5 t), oheislukemistosta, ennakkotehtävistä Moodlessa sekä oppimisportfoliosta. Kurssille voi osallistua joko lähi- tai etäopetuksessa (Zoom).

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivuille

Aika ja paikka / Time and Place 22.1.–21.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Brendan Humphreys

Tavoite ja sisältö / Aim and content

This course offers students a concise, informative overview of a fascinating country and region of Europe.

Although it only lasted about eight decades, Yugoslavia had an extraordinary history. Many of the great dramas and extremes of European history in the 20th century – fascism, communism, total warfare, the Cold War – took place in Yugoslavia.

Taking a broad and interdisciplinary approach, this course offers students a concise, informative overview of a fascinating country and region – almost a micro-history of 20th century Europe. 

The course has been designed to be as inclusive as possible, and should be rewarding to students of history, political science, East European area studies, and other disciplines. The pedagogic approach is innovative, challenging, and engaging. 

The course completion method will be an essay (details to be confirmed when the course begins). 

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 10.3.–28.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Jani Korhonen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course explores the  role of ethnicity in shaping the societal and political landscapes in ex-Yugoslavia. The course challenges traditional narratives that portray ethnicity as a clear-cut dividing factor in the region, instead highlighting its fluid nature. Through lectures, readings and audiovisual materials, students will learn about how ethnicity is intertwined with other cultural dimensions, such as religion and language, which have both divided and united communities.  By the end of the course, students will be equipped with the tools to critically analyze questions of ethnicity in the Balkans and beyond.

Outline of the lectures:

1. Introduction: ethnicity, ethnic groups and nationalism
2. Ethnicity and politics
3. Ethnicity and war
4. Ethnicity and religion (visiting lecture by Santeri Kytöneva)
5. Ethnicity and language
6. Ethnicity and culture
7. Future of ethnicity

Learning goals:

• Students will be able to define the phenomena of ethnicity and nationalism in the former Yugoslavia.
• Students will be able to name theoretical concepts regarding ethnicity and apply these to various contexts.
• Students will analyze regional developments from the perspective of ethnicity and relate them to similar phenomena in other parts of the world.
• Students will critically evaluate and participate in discussions about ethnicity and nationalism, forming their own perspectives.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 10.1.2025 – 23.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Rinna Kullaa

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course consists of lectures. We study historical works and historians of Ukraine published in English language or in English translation as well as additional primary sources written by experts. The course addresses core questions of how Ukraine´s statehood and identity was formed and cemented. We discover how Ukraine´s history has been impacted by economic, political, societal and international relations developments and begin our examination from the 17th century onwards. The course deals with the emergence of the Soviet Union from the perspective of Ukraine´s development and also the contribution Ukrainian historical figures made towards the USSR. We examine the post-Soviet transition towards democracy. Key topics including the Orange Revolution (2004-2005) and Euromaidan (2013-2014) uprisings as well as Nato´s 2008 Bucharest summit to shed light on the nature of development of Ukraine as a regional and international actor. We consider the relationship between Ukraine´s post-Communist development and the European Union and international politics. We examine the ongoing Russia´s war of aggression against Ukraine. 

Lisätietoa / More information Link to the course page Note! Use TAU's own registration form "ExpREES (Tampere University)"

Aika ja paikka / Time and Place 11.3.–11.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Katri Pynnöniemi

Tavoite ja sisältö / Aim and content 

TBA

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! Kandi-tasoinen kurssi.

Aika ja paikka / Time and Place 15.1.–30.4.2025, keskiviikkoisin 14-16, B314 (sali 7), Unioninkatu 40 (Metsätalo)

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Sigrid Kaasik-Krogerus

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojakson suoritettuasi olet perehtynyt kulttuurisen muistin käsitteeseen ja merkitykseen Virossa. Osaat tarkastella Viron kulttuurista muistia laajemmassa alueellisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa ja analysoida Viron menneisyyttä suhteessa kulttuuriseen muistiin. Kykenet analysoimaan Viron kulttuurista muistia eri muistivälineiden kuten kirjallisuuden, elokuvan ja rituaalien pohjalta. Osana opintojaksoa olet harjoitellut argumentaatiotaitoja.

Opintojakso rakentuu kulttuurisen muistin käsitteen ympärille. Viron kulttuurista muistia tarkastellaan laajemmassa alueellisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa sekä analysoidaan suhteessa Viron menneisyyteen. Opintojakso lähestyy kulttuurista muistia Virossa eri muistivälineiden kautta. Käsitteellistä pohdintaa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Kulttuurisen muistin välineinä analysoidaan esimerkiksi kirjallisuutta, elokuvaa, rituaaleja ja kulttuuriperintöä.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 15.1.–30.4.2025, keskiviikkoisin 10-12. B525 (sali 25), Unioninkatu 40 (Metsätalo), Helsinki

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Sigrid Kaasik-Krogerus

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuasi olet perehtynyt Viron lähimenneisyyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen alkaen perestroikasta ja laulavasta vallankumouksesta 1980-luvun lopulla. Kykenet analysoimaan erilaisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen toimijoiden roolia Viron lähimenneisyydessä ja tunnet niiden merkityksen yhteiskunnallisten muutosten ja demokratian näkökulmasta. Osaat tarkastella Viron poliittisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia laajemmassa alueellisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa ja analysoida niitä erilaisista näkökulmista, mm. kansalaisten näkökulmasta. Osana opintojaksoa olet harjoitellut argumentaatiotaitoja.

Asiasisältö: Opintojakso keskittyy Viron lähimenneisyyteen Neuvostoliiton hajoamiseen johtaneesta perestroikasta EU-jäsenyyteen asti ja tarkastelee sen aikakauden keskeisiä prosesseja demokratian kehyksessä. Siinä analysoidaan eri toimijoiden roolia sen aikaisissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa muutoksissa, ja tarkastellaan näitä muutoksia muun muassa kansalaisten näkökulmasta. Opintojakson aikana harjoitellaan tapahtumien ja yhteiskunnallisten muutosten analyysiä erilaisista näkökulmista sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekstien kriittistä tulkintaa.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 10.3.–24.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Arto Luukkanen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Operation BLOK - KGB's battle against Ukrainian national identity

This series of lectures focus on the Ukrainian generation of "Thaw" (sixtiers) and examines how the Soviet secret police launched a massive operations against the "anti-Soviet intelligentsia" of Ukraine during 1970's

The Ukrainian national identity was seen as a major threat to the Soviet ideology and Soviet state when L.I. Brezhnev became as a leader of the Communist Party in 1964. Especially, the new generation of Ukrainian dissidents such as Ivan Svitlychny, Ivan Dziuba and Vyacheslav Chornovil were active to protest in special underground magazines as Ukrainsky Visnyk. This relatively small group of national minded artists and journalists (approx. 30) were considered as deadly enemies of the existence of the Soviet rule in Ukraine; especially after the Prague's Spring 1968. On one hand, in 1972 the Soviet Union celebrated its 50th Anniversary the Soviet Union and was talking about the "our multicultural state". On the other hand, in 1972 KGB launched a massive operation against the Ukrainian national minded intelligentsia and tried to liquidate it totally (Operation BLOK). The series of lectures inspects the fates of these dissidents during 1980's and then later in 1990's when they were given an amnesty. This series of lectures gives students an inner view of the operations of KGB and the their activities during 1970's and 1980's. The method of teaching is a) lecturing b) dialectical discussions. It is most pivotal that during these discussions we are able to listen and discuss respectfully (especially when discussing sensitive topics), criticize ideas not individuals, avoid blame and inflammatory language.UH disapproves of any kind of inappropriate behaviour, bullying or harassment.  

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 12.3.–25.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Zea Szebeni

Tavoite ja sisältö / Aim and content

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 18.02.2025 - 10.04.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Heino Nyyssönen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Kurssi ”Politiikka ja konfliktit Baltiasta Balkanille” jatkaa politiikkaa käsittelevää kokonaisuutta, jossa tarkastellaan jonkin tietyn alueen nykytilaa ja historian osuutta nykypolitiikassa. Kevään 2025 kohteeksi ovat valikoituneet ns. EU:n itäiset maat sekä Länsi-Balkan ja mahdollinen EU:n laajentuminen Ukrainaa myöten.

Kurssilla käsitteet politiikka ja konfliktit ymmärretään laajasti. Neljän yleisemmän esittelyluennon jälkeen osa kurssilaisista jakaantuu ryhmätöihin ja esittelee jälkimmäisessä seminaariosuudessa sekä jonkin yksittäisen maan puoluepolitiikan nykytilaa että maan identiteettiä tai identifikaatiota muovanneen konfliktin. Pääpaino kurssilla on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, mutta myös aiempaan tilanteeseen liittyvät esitykset ovat mahdollisia.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! kurssi on kanditasoinen

Aika ja paikka / Time and Place 14.3.–14.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Anatoly Pinsky

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course introduces students to the history, politics and culture of Russia and the Soviet Union from the early 19th century to today. Main overarching themes are the interplay between liberal and conservative (at times, totalitarian) tendencies, on the one hand, and between the state and culture, on the other. Emphasis will be on Russian-language culture, but attention will be paid to the multinational character of the Russian Empire, the USSR and the Russian Federation. Main phenomena and trends will be discussed, from the “golden” and “silver” ages of Russian culture to the Soviet times, including censorship and political and cultural regimentation and the method of socialist realism, until the short period of freedom in the 1990s, and the changes and continuities in politics of culture and history in the early 21st century. 

Learning goals: After completing the course students have a thorough overview of the main cultural currents and political events of 19th, 20th and early 21st century Russia and an understanding of how politics influenced culture, how culture was used to promote political aims, and how these two trends sometimes contradicted, sometimes overlapped with each other. Furthermore, students will be able to name some of the most important Russian and Soviet authors, painters, composers and film directors and understand how their works interacted with high politics and why their works have become classics. Individual and group work (in the form of an analysis of a Soviet movie) introduces the students to searching and using academic research in cultural studies, gives experience of academic co-operation and presentation, as well as practice in argumentation skills.

Assignments and assessment: The course consists of ten sessions: nine lectures and a final session, where students present their group-work analyses of Soviet films. The group work includes individual analysis with the help of research literature; participation in group work; and presenting the analysis (40 % of the grade). During the course, students write a study diary entry (1-1,5 pages) for each lecture and the final session with reflection of one’s own learning process (60 % of the grade). Attending the lectures is obligatory for a minimum of 80 %; for extra absence extra assignment will follow. 

Course structure

1. Friday 14.3.2025 Introduction. Russia in the 19th century: politics, culture and ideas 
2. Monday 17.3.2025 From the last tsars to the revolution 
3. Friday 21.3.2025 Towards totalitarian Soviet culture and society 
4. Monday 24.3.2025 Culture under control, political purges and war 
5. Friday 28.3.2025 Great patriotic war, High Stalinism and early de-Stalinization 
6. Monday 31.3..2025 Thaw, optimism, and peaceful coexistence 
7. Friday 4.4..2025 Years of stagnation in Soviet culture and society 
8. Monday  7.4.2025 From Soviet Perestroika to the first years of the new Russia 
9. Friday 11.4.2025 Politics, culture and history in Putin’s Russia 
10. Monday 14.4.2025 Students’ film presentations and discussion 

Lisätietoa / More information Link to the course page Note! The course is BA-level course

Aika ja paikka / Time and Place 31.03.2025 - 28.04.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Jeremy Smith

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course begins with a review of imperial Russian history and then turns to the Russian Revolutions of 1917. It then traces the course of historical development through the leadership of Lenin, Stalin, Khrushchev, Brezhnev and Gorbachev. While focusing on the major events of the period of Soviet rule, it also explores the nature of Soviet society and its diversity in terms of gender, nationality, and social position. It examines broad and specific explanations of why, ultimately, communism in the Soviet Union failed and the USSR collapsed. Finally, it examines the emergence of Russia and the other post-Soviet states from 1991 onwards.

The student should be: 

• be familiar with the main developments of history in the Soviet Union and in post-Soviet Russia
• be aware of major controversies in understanding the nature of the Soviet Union • appreciate which factors of communist rule persist throughout these periods and which change 
• appreciate the nature of Soviet culture and social development, including policies and experiences according to gender, ethnicity, social position, and understandings of Soviet ideology 
• understand the federal nature of the USSR and the course of centre-periphery relations 
• be aware of the Soviet Union and Russia’s place in global politics

Study methods: The course consists of lectures (20 hours), including discussions, and an examination (60%); and a final research essay (40%), to be graded 0-5. Regular attendance is required.

Lisätietoa / More information Link to the course page 

Aika ja paikka / Time and Place 21.1.–21.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Ryhor Nizhnikau

Tavoite ja sisältö / Aim and content

This course will study the effects of the Russian invasion on the EU foreign policy, its neighbourhood policy and identify new political and societal developments in the region, specifically Ukraine, Moldova, Georgia and Belarus.

Learning goals: Students will learn key approaches to understanding processes, drivers and causes of social and political transformations in the region; key theories of institutional change and the EU integration and its evolution since 2022; be able to better understand the broad repercussions of the war on politics and society in Ukraine and the region.

Course outline: This course looks at how the Russian invasion has reshaped the EU's Eastern neighbourhood policy and subsequently how has the new policy affected the domestic politics and foreign policy strategies of the new EU candidate countries (Ukraine, Moldova and Georgia) and Belarus. During the course, policy responses to the war of the EU and the countries of the EU-Russia contested neighbourhood will be critically reviewed. The course will also identify new patterns in foreign policy behavior of these states and key domestic societal and policy changes. 

Working methods and assessment: The course is built on lectures, seminars, in-class discussions. The course will be assessed through an essay written by students, as well as in-class participation.

Lectures (preliminary outline)

1. The war in Ukraine, the EU’s geopolitical awakening and the “contested neighbourhood” 
2. The new EU geopolitics in the Eastern neighbourhood 
3. The Russian factor: an evolution of regional policies 
4. The EU integration and institutional change: from ENP to the accession process 
5. Ukraine's social and political transformation in 2014-2022 
6. Ukrainian politics and society after the war 
7. Lukashenka's domestic and foreign policies after a double crisis (2020 and 2022)
8. The war and politics and society in Moldova 
9. The war and politics and society in Georgia 
10. Conclusion

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 16.1.–24.4.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Outi Tanczos

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Unkarin maantuntemuksen perustiedot sijoitamme itäisen Keski-Euroopan kontekstiin. Unkarin maantuntemuksen keskeisimmistä asioista nostamme esille mm. seuraavat: Unkarin maantieteelliset alueet, historia ja nykyaika, unkarin kieli menneisyydessä ja nykyään, unkarilaisen kulttuurin tärkeimpiä tekijöitä.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! Kurssi on kanditasoinen.

Aika ja paikka / Time and Place Ma 12-14

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Sigrid Kaasik-Krogerus

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Mikä sinulle tulee mieleen Viron kirjallisuudesta - tiedätkö joitain kirjailijoita tai oletko lukenut heidän teoksiaan? Vaikka et tietäisikään, niin tervetuloa perehtymään aiheeseen Viron kirjallisuus -kurssilla!

Kurssin osaamistavoitteet
Kurssin suoritettuasi 
* tunnet Viron kirjallisuuden kehitysvaiheet ja keskeiset kirjailijat eri aikakausilta 
* olet tutustunut erilaisten kirjailijoiden teoksiin sekä niihin liittyvään kirjallisuuden tutkimukseen
* olet perehtynyt tarkemmin jonkun kirjailijan tuotantoon, ja osaat esitellä sitä myös muille
* osaat analysoida Viron kirjallisuutta yhteiskunnallisessa ja kulttuurikontekstissa sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.

Kurssin sisältö
Kurssi tarjoaa kronologisen katsauksen Viron kirjallisuuden kehitykseen ja keskeisiin suuntauksiin. Tutustut merkittävimpiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa sekä niihin liittyvään kirjallisuuden tutkimukseen. Luet eri aikakausien kaunokirjallisia tekstejä viroksi tai suomeksi, ja tarkastelet niitä laajemmassa yhteiskunnallisessa ja kulttuurikontekstissa. Osana opiskelua kehität analyysi-, vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 08.01.2025-19.02.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marja Sorvari

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Teemana Vähemmistöt ja kirjallisuus Venäjällä

Osaamistavoitteet: Opiskelija

• on perehtynyt siihen venäläisen kulttuurin, kirjallisuuden tai niiden tutkimuksen osa-alueeseen, mitä kurssin aihepiiri käsittelee.
• on syventänyt venäläisen kirjallisuuden ja/tai kulttuurin erityisosaamista.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 20.1.–19.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Arto Luukkanen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Miten kommunismin jälkeinen demokraattinen Venäjä muuttui "sekurokratiaksi"?

Vuonna 1991 NL hajosi ja sen tilalle tuli Uusi Venäjä. Tämä presidentti Boris Jeltsinin johtama maa pyrki markkinatalouteen mutta tuloksena oli poliittinen umpikuja, jonka korvasi vuonna 2000 Putinin "sekurokratia"

Ymmärtääksemme nykyisen Venäjän  poliittista tilanne meidän on hyvä tarkastella sitä 9 vuoden jaksoa, jolloin Uusi Venäjä yritti löytää oman paikkansa markkinataloudessa ja kansainvälisessä yhteistyössä Lännen kanssa. Elintason äkillinen lasku, organisoidun rikollisuuden nousu, kerskakulutus kapitalismin nousu oli kommunismin jälkeiselle Venäjälle kova isku. Valtion omaisuus jaettiin niiden kesken, jotka ymmärsivät sen arvon ja maan luonnonvarat joutuivat muutamien haltuun. Seurauksena oli poliittinen kriisi, jossa maa ei päässyt irti kommunismin jälkeisistä ongelmista eikä kyennyt myöskään luomaan edellytyksiä kansalaisten hyvinvoinnille. Oligarkkien poliittisen merkityksen kasvaessa nousi Venäjällä toiveita siitä, että valtio kykenisi toimimaan päättäväisemmin. Lopulta tilanne johti siihen, että turvallisuusviranomaisten edustaja Vladimir Putin tuli pääministeriksi. Aloitettiin ulkoinen sota Tshetsheniaa vastaan ja kun Jeltsin erosi vallan otti presidentti, joka keskitti kaiken vallan itselleen ja omalle viiteryhmälleen: sekurokratialle.  

Kurssilla analysoidaan sekurokratian rakennetta, sen suhdetta oligarkkeihin, liike-elämään ja kansalaisyhteiskuntaan. Samalla tutkitaan sitä miten aggressiivinen ulkopolitiikka ja uhkapolitiikka oli kudottu sekurokratian sisimpään olemukseen. Seurauksena oli 2007 ilmoitus oman linjan ajamisesta, vuonna 2008 Georgian kurittamisesta ja vihdoin vuonna 2014 Krimin ja Itä-Ukrainan valtaamisesta. Kaiken takana oli sekurokratian haave entisen Venäjän imperiumin uudelleen pystyttämisestä. Tätä poliittista projektia pyrittiin hoitamaan ensin rauhanomaisesti mutta jo vuonna 2020 lähtien sotilaallista ratkaisua suunniteltiin. 

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

Aika ja paikka / Time and Place 14.1.–25.2.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Jan Senius

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Oletko kiinnostunut elokuvataiteesta, sen syntyprosessista ja kehityksestä? Tule perehtymään Tšekkoslovakialaisen elokuvan vaiheisiin suurten muutosten vuosikymmeninä 60. luvulta nykypäivään.

Kurssilla

• tutustut tšekkoslovakialaisen elokuvatuotannon historiaan
• pääset perehtymään tšekkoslovakialaisten ja tšekkiläisten elokuvantekijöiden muuttuviin työolosuhteisiin vuosikymmenten saatossa ja niiden vaikutukseen syntyneisiin elokuviin
• saat tietoa slovakialaisen elokuvan asemasta Tšekkoslovakiassa
• tutustut sensuurin vaikutukseen tšekkoslovakialaisten elokuvaohjaajien ja käsikirjoittajien työskentelyyn
• saat katsauksen tšekkoslovakialaisten elokuvaohjaajien ja kuvaajien vaikuttamiseen muualla maailmassa
• vapaaehtoinen osallistuminen elokuvaesitykseen kullakin viikolla

Kurssi soveltuu elokuvasta kiinnostuneille opiskelijoille yleensä, mutta tarkastelee tapahtumia myös historiallisesti laajemmasta näkökulmasta. Kurssi ei edellytä aiempaa osaamista tai opintoja.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

Aika ja paikka / Time and Place xx.2025 

Check the timetable from the course page.

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Miglena Dikova-Milanova

Tavoite ja sisältö / Aim and content

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta.

Aika ja paikka / Time and Place XX.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Pekka Kauppala

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Tiedot päivitetään

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

This course has received  ExpREES course funding.

Aika ja paikka / Time and Place xx.2025 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Amelie Tolvin, Katri Pynnöniemi 

Tavoite ja sisältö / Aim and content    

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

Tämä kurssi on saanut valtakunnallisen yliopistoverkoston VIExpert-opetusrahoitusta.

Aika ja paikka / Time and Place XX.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Vesa Oittinen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Tiedot päivitetään

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place  xx.2025
Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Heta Hurskainen, quest lecturers

Tavoite ja sisältö / Aim and content    

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place xx.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Iuliia Gataulina

Tavoite ja sisältö / Aim and content
TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place 10.11.-3.12.2025

Mon 10.11. klo 12-14
Tue 11.11. klo 12-14
Wed 12.11. klo 12-14
Mon 17.11. klo 12-14
Tue 18.11. klo 12-14
Wed 19.11. klo 12-14
Tue 2.12. kello 12-14 (ZOOM)
Wed 3.12. klo 12–14 (ZOOM)

The course consists of six on-campus meetings, with an option to join remotely for those who do not study at Tampere University, and two seminars on Zoom. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Julia Bethwaite 

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The course introduces students to research on power, politics and Russian art that manifest in transnational contexts by delving into specific case studies. These case studies, located beyond Russia’s territorial borders, include the Russian Pavilion at the contemporary art festival Venice Biennale, the State Russian Museum’s satellite in Malaga, a Russian fine art exhibition in China and artistic resistance at the former ‘Russia House’ during the World Economic Forum in Davos. The course will discuss and provide examples of how the Russian state and elites have accumulated power in and through art and the transnational field of art. Students will learn to discover and analyse power and politics at artistic sites and they will gain insights about the range of actors involved in the transnational field of art as well as various field-crossing and scale-exceeding dynamics of capital, power and position-takings. Students will be presented with theoretical and methodological frameworks and tools that they will be encouraged to apply in selecting and analysing relevant case studies.

After the course, students will

• be able to analyse the role of art in Russia’s foreign policy and in Russia’s position in international relations and world politics
• understand the politics of the Venice Biennale and fine art museums
• become aware of the capital accumulation and conversion dynamics that unfold in and through artistic sites
• be able to recognise and critically evaluate and analyse relevant case studies
• be familiar with a Bourdieusian toolkit and its central concepts, being able to apply it in their own work

The student will learn to recognise and analyse the role that art and artistic sites play in politics and accumulation of power. The intensive course will encourage students to independently apply the theoretical and methodological examples presented in the lectures in their own work. The course supports the development of critical thinking, argumentation skills and ability to work on an individual project.

The course consists of six on-campus meetings, with an option to join remotely for those who do not study at Tampere University, and two seminars on Zoom. During the two weeks of on-campus teaching, students are expected to complete assigned readings and submit a reflection on the articles via Moodle. For the final assignment, students will select individual case studies and write an essay based on their chosen case. The last two meetings of the course, organised entirely on Zoom, will be dedicated to presenting students’ individual projects, during which students will receive verbal feedback from their peers. As the final assignment, students will submit essays via Moodle that focus on the case studies they have selected.

Completion methods: Lectures, readings and presentation 2 ECTS + Final essay 3 ECTS

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding

Aika ja paikka / Time and Place .xx.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Pallavi Pal and Minna Hanhijärvi

Tavoite ja sisältö / Aim and content

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

This course has received  ExpREES course funding.

Aika ja paikka / Time and Place 02.09.2025 - 21.10.2025

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Jussi Jalonen, Pia Koivunen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The lecture series aims to illustrate to the students with the multi-faceted nature of Ukrainian national sentiment, the status and position of Ukraine within the 19th century dynastic empires, the struggle for statehood and nationhood in the early 20th century, significance of military heritage and the legacy of armed struggle to the national project, the paradoxical experience of Soviet era both as a scene of national catastrophes as well as national renaissance, and finally the continuity of the Ukrainian citizens’ activism and democracy movement up to the present day.

Participants will gain a broad understanding of the birth of modern Ukraine, including nationalism and civil society. They will be able to analyze and understand the history and the current events of the country and place it in the wider context of the history of Eastern Central Europe and the history of Europe in general.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place xx

PÄIVITETÄÄN Itsenäinen suoritus (Moodle)

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Outi Tanczos

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojakson suoriettuasi tunnet Unkarin historian tärkeimpiä kausia ja tapahtumia sekä nykypolitiikan pääpiirteitä. Tunnistat historian heijastumat nykypolitiikkaan.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle

Aika ja paikka / Time and Place 30.10.–13.12.2024

Check the time and place from the course page

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Arto Luukkanen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 28.10.–12.12.2024

See time and the lecture hall from the course page. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Anna-Liisa Heusala, Katalin Miklossy

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The students learn about circular, material and immaterial processes and flows that take place in the Eurasian post-socialist space. The students gain an understanding of the significance of such processes for the development of the area´s societies. The lectures may include such topics as global migration.

The course introduces the students to a selected global process or several global processes which have a major impact in the Russian, Eurasian and Eastern European societies. The lectures may include such topics as global migration in the Eurasian space.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 29.10.–27.11.2024

See time and the lecture hall from the course page. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Kaarina Aitamurto, Katalin Miklossy, Jouni Järvinen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

1. Students are familiarized with, and differentiate the mainstream theoretical approaches analyzing social and political interaction taking place on various (transnational, national, local) levels in connection to the state and society.
2. Students understand how responses and interactions are rooted in the complex societal and political evolution of societies and how these are conditioned by the changes in the spatial and temporal contexts.
3. Students are able to use basic concepts (civil society, religion, nationalism, gender) and understand their relevance in societal change.
4. Student acquires various skills: critical thinking, scholarly argumentation through lectures, in-class discussions, home reading, team work and essay writing.

The course focuses on the interaction of the state and the society as well as the responses to societal changes and challenges. The lectures address such themes as, for example, civil society, nationalism, gender and religion.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 3.9.–9.10.2024

See time and the lecture hall from the course page. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Veli-Pekka Tynkkynen

The course looks at Europe–Russia relations through the resource-(inter)dependency frame that guided European foreign policy practice until 2022. The European side of the story, as seen from the German and Finnish contexts, is juxtaposed to the Russian: the course unfolds how Russia managed to utilise the interdependency frame for its imperialist objectives. Russian understanding of the nation as a “Great Power of flows”, a concept related to “energy Superpower”, is central explaining steps taken to weaponize different commodity flows. Therefore, the course also sheds light on Europe’s strategic mistakes in trying to pacify Russia.

By bringing together geoeconomical, material and environmental approaches concerning trade and interdependency, and security and violence the course discusses the possibility of a new Russia Strategy for Europe. The course discusses the need for a Russia Strategy that outlines Europe’s objectives and action both in the case of less violent but also belligerent Russia.

Objectives: The course provides a much-needed analysis how Europe in concrete terms could engage with Russia considering both European values, as well as Russia’s imperial mindset and polity. It will inform students how to understand Russia, and how to encourage both European and Russian actors to work for a common democratic and sustainable future.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 17.09.2024 - 24.11.2024

See time and the lecture hall from the course page. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Minna Piipponen, Joni Virkkunen, Aija Lulle.

Tavoite ja sisältö / Aim and content The course deals with Russia's historically diverse regional and societal structures as well as its economic and political development. Perspectives on the course are brought by e.g. state and regional governance and population development. Ethnicity and migration are analysed through (post) socialist and (post) colonial lenses. The course further explores contradictory issues of environmental and natural resources, civil society and media, and Russia as an international actor. Contemporary topics are based on the common history of the former Soviet Union. We examine Russia as a distinct transnational and global player beyond common divisions of North and South. The discussions take into account e.g. Russia’s social and political situation, dynamics in neighbouring regions and international actors such as the United Nations and European Union.

Learning outcomes: The student • develops analytical skills about the regional and societal structures as well as socio-economic and political development in contemporary Russia • understands the history and contemporary developments of structures and societal processes in Russia • is able to assess the diversity of those processes and the influence of national and international actors in them • learns critical thinking • written and oral communication • self-management

Lisätietoa / More information Link to the course page Note! The course is BA-level course

Aika ja paikka / Time and Place 05.11-27.11.2024

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marja Sorvari

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojaksolla perehdytään kulttuurintutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, joiden kautta tarkastellaan nyky-Venäjän kulttuurin ilmiöitä, sekä selvitetään ilmiöiden historiallista taustaa ja yhteiskunnallista kontekstia.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

• tuntee kulttuurintutkimuksen avainkäsitteitä ja tunnistaa niiden merkityksen Venäjän kontekstissa
• osaa tulkita kulttuurintutkimuksen avaamien näkökulmien avulla venäläisen kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöitä
• on syventänyt kulttuurista asiantuntemustaan
• on omaksunut kriittisen ajattelun taitoja

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 2.9.–2.10.2024

ks. kurssisivuilta tarkka aika ja paikka

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Arto Luukkanen

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojaksossa perehdytään Ukrainan historiaan, sen alueelliseen kehitykseen ja historian merkitykseen nykypäivässä sekä tarkastellaan ukrainalaisen kulttuurin muutoksia ja sen eri ilmentymiä.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 3.9.–10.10.2024

Tue and Thu 14.15–15.45. See the lecture hall from the course page. 

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Eugenia Pesci, Anna-Liisa Heusala

Tavoite ja sisältö / Aim and content

The student gains an understanding of how norms and views on ethics have been produced, disseminated and contested in the REEE area, and their implications for societal transformation. The student gains skills and knowledge to analyze and situate governance trajectories in a global context.

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 29.10.–10.12.2024

Tue 16.15–17.45. Metsätalo, B525 (sali 25), Helsinki

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Marco Siddi

Tavoite ja sisältö / Aim and content 

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page

Aika ja paikka / Time and Place 3.9.–10.12.2024

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Outi Tanczos

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Käännöskirjallisuuden avulla muodostetaan yleiskuva Unkarin kirjallisuuden eri vaiheista (renessanssi, barokki, romantiikka, realismi, modernismi, postmodernismi) sekä tutustutaan eri kausien tärkeimpiin kirjailijoihin. Vaihtoehtoisesti keskitytään eri teemoihin kirjallisuudessa (esim. yhteiskunta- ja historian kuvaus).

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! kurssi on kanditasoinen

Aika ja paikka / Time and Place 28.10.–4.12.2024

Maanantaisin ja keskiviikkoisin 14.15–15.45. Metsätalo, B214 (sali 4), Helsinki

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Ira Jänis-Isokangas, Sari Autio-Sarasmo

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojakso kattaa Venäjän historian soveltuvilta osin ja keskittyy Venäjän historiaan ja kulttuurin vaikuttaneisiin tapahtumiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa Venäjän historiaan ja kulttuuriin liittyviä ominaispiirteitä. Opiskelija tunnistaa Venäjän historiaan liittyviä kehityskulkuja sekä jatkumoita menneisyydestä nykypäivään.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! Kurssi on kanditasoinen.

Aika ja paikka / Time and Place 5.9.–12.12.2024

To 14-16

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Sigrid Kaasik-Krogerus

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Opintojakson jälkeen olet hankkinut perustiedot Viron yhteiskunnasta ja kulttuurista. Osaat tulkita virolaisen kulttuurin ilmiöitä ja analysoida yhteiskuntaa kuulumisen käsitteen avulla. Tunnet Viron historian keskeiset vaiheet ja tapahtumat ja osaat tarkastella Viroa ja virolaista kulttuuria alueellisessa kontekstissa. Osana opintojaksoa olet harjoitellut argumentaatiotaitoja.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle Huom! kurssi kanditasoinen

Aika ja paikka / Time and Place 9.9.–9.12.2024, maantaisin 12-14, U3030, Päärakennus, Helsinki

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Sigrid Kaasik-Krogerus

Tavoite ja sisältö / Aim and content

Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen tunnet Viron nykykirjallisuuden keskeiset suuntaukset ja kirjailijat. Olet perehtynyt tarkemmin muutaman kirjailijan tuotantoon ja lukenut heidän teoksiaan. Osaat analysoida Viron nykykirjallisuutta laajemmassa yhteiskunnallisessa ja kulttuurikontekstissa.

Asiasisältö: Opintojakson aikana tutustutaan Viron nykykirjallisuuteen ja perehdytään sen tärkeimpiin suuntauksiin, teoksiin ja kirjailijoihin. Opintojakso tarjoaa katsauksen 1990-2000-luvun keskeisiin kirjailijoihin, kirjallisuuden päälinjoihin ja merkittävimpiin aiheisiin, joita tarkastellaan Viron yhteiskunnallisessa ja kulttuurikontekstissa.

Lisätietoa / More information Linkki kurssisivulle 

Aika ja paikka / Time and Place 28.10.–2.12.2024

Mon and Wed 14.15–15.45. Metsätalo, B308 (sali 12), Helsinki.

Luennoitsija(t) / Lecturer(s) Katalin Miklóssy

Tavoite ja sisältö / Aim and content

TBA

Lisätietoa / More information Link to the course page