Kun sushia saa myös pikkukylistä eikä ruskeaa kastiketta meinaa saada mistään, onko suomalaista ruokakulttuuria enää edes olemassa? Entä miten juuston syöminen liittyy ilmastonmuutokseen?
Ruokakulttuurin tutkija Sami Koponen kertoo, miten suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut ja miten sitä muokataan nyt, kun kestävyyskysymykset tulevat yhä polttavammiksi.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Yhä useammalla on nykyisin jokin mielenterveyden diagnoosi. Se johtuu 1980-luvulla ilmestyneestä amerikkalaisesta psykiatrian diagnostiikkaoppaasta – kirjasta, jonka ei koskaan pitänyt päätyä tavallisten ihmisten käyttöön, mutta josta tulikin äkkiä megaluokan bestseller.
Historiantutkija
Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä.
Väitöskirjatutkija
Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija
Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä?
Jaksossa selviää myös, voiko 1+1 olla 0.
Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta?
Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin?
Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori
Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti.
Ravitsemustieteilijä
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti
Jaksossa alkuperäiskansasta käytetään myös sanaa intiaani, joka on edelleen Yhdysvalloissa käytössä, esimerkiksi monien kansojen aktivistiliikkeiden ja reservaattien nimissä.
Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti
Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Ensimmäinen sana, jonka tutkija
Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt?
Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön?
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?
Väitöskirjatutkija
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä.
Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja
Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa?
Varhaiskasvatuksen professori
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään?
Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori
Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta?
Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia.
Tämä maailma on tuttu tutkija
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?
Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa?
Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista.
Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.
Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti
Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua.
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti
Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. Kaminen-Ahola haluaa päästä käsiksi solun muistiin. Se auttaisi ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat alkion ja sikiön kehitykseen alkuvaiheessa, ja miten esimerkiksi erilaiset piirteet tai häiriöt syntyvät.
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori
Hävikin vähentäminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa, uusilla tavoilla tuotettavat proteiininlähteet ja ruoan laatuvaatimusten uudelleenarviointi ovat esimerkkejä tarvittavista toimista. Mitä muuta voimme tehdä, ja kenen vastuulla muutos on?
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori
Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa päätyi keskinäisriippuvuuden kautta energiakriisiin. Mitä muuta kuin energiansäästötalkoita Euroopassa tänä talvena tarvittaisiin, ja millainen voisi olla tie ulos tilanteesta?
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.
Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko enemmän sääntöjä ja avaruuspoliisia, laskennallisen avaruusfysiikan professori
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?
Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle.
Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, uskonnon ja digitaalisen maailman apulaisprofessori
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille?
Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista, sanoo mikrobiologian professori
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän?
Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille.
Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja visuaalista politisointia, sanoo sosiologi
Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella.
Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttokansantuotteeseen, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja
Mitä muuta pitäisi tapahtua, ja kenellä on valtaa luontokadon hillitsemiseksi Suomessa?
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.
Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse?
Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori
Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että tulija ei koskaan ole pelkkä työntekijä vaan ihminen, jolla on monenlaisia haaveita ja pyrkimyksiä. Onko ihmisellä mahdollisuus elää omannäköistä elämää vielä vanhanakin?
Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään? Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija
Tupaselan mukaan jokaisella meistä tulisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miten ja mihin meistä kerätään dataa. Kaikki vastaantuleva data ei ole samanarvoista, ja datalukutaito auttaa hahmottamaan, mihin datasta johdettuun tietoon kannattaa luottaa ja mihin ei.
Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa.
Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filosofi
Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori
Muuttuisiko maailma, jos alkaisimme puhua ilmastonmuutoksesta eri tavalla? lmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia?
Vainio on apulaisprofessori Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa ja kestävyystieteen instituutti HELSUSissa.
Vaikka pandemia on mullistanut arjen ja tunnemme elävämme erityisiä aikoja, niin on ajateltu aina ennenkin. Mikään ala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä, Heikkilä sanoo.
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.
Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän.
Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.
Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti
Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan muilla kielillä kuin englanniksi. Mitä englannin ylivallalle tapahtuisi, jos alkaisimme etsiä sille vaihtoehtoja?
Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija
Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta.
Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi
Monet asiat ovat muuttuneet nollien ja ykkösten digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.
Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori
Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa?
Sosiaalipsykologian professori
Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori
– Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo.
Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella?
Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori
Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta
Utelias mieli -podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan.
Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?
80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti
Kuusikumi on hemiselluloosaa, joka saa puun huojumaan tuulessa. Sitä voisi myös käyttää stabilointiaineena ruuassa ja kosmetiikassa, eli sekoittamaan toisiinsa vettä ja rasvaa vaikkapa salaatinkastikkeessa.
Kyse on merkittävästä metsäteollisuuden sivuvirrasta, sillä kuusen painosta noin neljännes on hemiselluloosaa. Tällä hetkellä se kuitenkin päätyy puun prosessoinnissa usein yli. Kuusikumia voisi käyttää nykyistä tehokkaammin, sanoo elintarviketieteiden apulaisprofessori
– Luonnonvarat eivät riitä kaikille sitä tahtia kuin me niitä maapallolla käytämme. Jos meillä on luonnonvara, jota voisi käyttää korkeamman arvon tuotteessa, niin kannattaisi ehdottomasti tehdä sen sijaan että se esimerkiksi poltetaan energiaksi, Mikkonen sanoo.
Miksi kuusikumi ei ole jo teollisessa tuotannossa? Mikkonen kertoo aiheesta podcastissa.
Lähes puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Uusia nopeavaikutteisia lääkkeitä, kuten ketamiinia, pidetään lupaavina hoitokeinoina. Ihmeapu ne eivät kuitenkaan ole.
Saisimme vielä pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen muovautuvuutta ja unta, sanoo Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori