Podcast: Utelias mieli
Utelias mieli on Helsingin yliopiston oma podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo oman alansa mielenkiintoisimmasta ja innostavimmasta kysymyksestä juuri nyt.
Utelias mieli, jak­so 16: Voiko tekoäly olla hyvä tai paha?

Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa. Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filosofi Anna-Mari Rusanen. Hän vetää Helsingin yliopiston Ethics of AI -verkkokurssia, joka opettaa tekoälyn eettistä lukutaitoa. Rusanen sanoo, että se on uusi kansalaistaito. Entistä useamman meistä on mietittävä, mitä hyvä yhteiskunta teknologian kanssa tarkoittaa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Uteliaan mielen kaikki jaksot

Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytettä 300 eri koirarodulta. Koska tietoa on nyt tarjolla valtavasti, Lohen mielestä meidän pitäisi miettiä uusiksi, mikä on eettisesti kestävää koiranjalostusta.

Muut­tui­si­ko maa­il­ma, jos al­kai­sim­me pu­hua il­mas­ton­muu­tok­ses­ta eri ta­val­la? lmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia?

Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myös ilmastoasioissa paljon nykyistä selvempää, mitkä ovat yksilön tehtävät ja mitkä asiat pitää muuttaa rakenteissa. Hyödyllistä olisi myös tehdä näkyväksi valtaväestön halukkuus ilmastotekoihin, jotta poliitikot uskaltaisivat tehdä tarpeeksi rohkeita ilmastoratkaisuja. 

Vainio on apulaisprofessori Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa ja kestävyystieteen instituutti HELSUSissa.

 

Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista.

Vaikka pandemia on mullistanut arjen ja tunnemme elävämme erityisiä aikoja, niin on ajateltu aina ennenkin. Mikään ala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä, Heikkilä sanoo.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Lue podcastin tekstiversio.

Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista.

Vaikka pandemia on mullistanut arjen ja tunnemme elävämme erityisiä aikoja, niin on ajateltu aina ennenkin. Mikään ala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä, Heikkilä sanoo.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Lue podcastin tekstiversio.

Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen.

Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan muilla kielillä kuin englanniksi. Mitä englannin ylivallalle tapahtuisi, jos alkaisimme etsiä sille vaihtoehtoja?

Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä voi seurata. Mitä ongelmallista esimerkiksi on siinä, että työpaikkailmoituksessa etsitään hyvää tyyppiä ja työnajalla harjoitellaan mindfulnessia?

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. 

Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Studiossa on myös teini-ikäinen laavakivi, vieras sadan kilometrin syvyydestä sekä seniori tähtitaivaalta.

Monet asiat ovat muuttuneet nollien ja ykkösten digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.

Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen kertoo, missä kaikkialla törmäämme käänteisiin eli inversio-ongelmiin ja mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa.

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa?

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo, miten niin sanottu moraalinen lisensointi näkyy arjessamme. Miksi moni hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään, mistä se johtuu ja kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua?

Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan.

– Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo.

Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella?

Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä?

Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Helsingin yliopiston professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT) johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään.

Utelias mieli -podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan.

Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?

80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän muun muassa lakkauttaisi koko ikäluokalle tehtävät kouluterveystarkastukset.

Kuusikumi on hemiselluloosaa, joka saa puun huojumaan tuulessa. Sitä voisi myös käyttää stabilointiaineena ruuassa ja kosmetiikassa, eli sekoittamaan toisiinsa vettä ja rasvaa vaikkapa salaatinkastikkeessa.

Kyse on merkittävästä metsäteollisuuden sivuvirrasta, sillä kuusen painosta noin neljännes on hemiselluloosaa. Tällä hetkellä se kuitenkin päätyy puun prosessoinnissa usein yli. Kuusikumia voisi käyttää nykyistä tehokkaammin, sanoo elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen.

– Luonnonvarat eivät riitä kaikille sitä tahtia kuin me niitä maapallolla käytämme. Jos meillä on luonnonvara, jota voisi käyttää korkeamman arvon tuotteessa, niin kannattaisi ehdottomasti tehdä sen sijaan että se esimerkiksi poltetaan energiaksi, Mikkonen sanoo.

Miksi kuusikumi ei ole jo teollisessa tuotannossa? Mikkonen kertoo aiheesta podcastissa.

Lähes puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Uusia nopeavaikutteisia lääkkeitä, kuten ketamiinia, pidetään lupaavina hoitokeinoina. Ihmeapu ne eivät kuitenkaan ole.

Saisimme vielä pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen muovautuvuutta ja unta, sanoo Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki. Toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavoin, jos sen ottaisi keskellä yötä?