Yliopistollisessa eläinsairaalassa laajat sisätautiset jatkotutkimukset tehdään sisätautiosastolla, jonne potilaat saapuvat lähetteellä muilta eläinlääkäriasemilta ympäri Suomea tai Yliopistollisen eläinsairaalan muilta osastoilta. Mikäli haluat jatkotutkimuksiin sisätautiosastolle, pyydä lähete omalta eläinlääkäriltä tai varaa aika Yliopistollisen eläinsairaalan yleispoliklinikalle tilannearviota varten.
Yliopistollisen eläinsairaalan sisätautiosastolla työskentelee laaja ja kokenut sisätauteihin erikoistunut hoitotiimi, johon kuuluu eurooppalaisen sisätautien erikoistumistutkinnon (Dipl. ECVIM-CA) ja kansallisen Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäritutkinnon suorittaneita eläinlääkäreitä sekä kokeneet klinikkaeläintenhoitajat. Sisätautitiimin jäsenet osallistuvat aktiivisesti alan kliiniseen tutkimukseen, mikä takaa potilaille uusimman tiedon mukaiset hoitovaihtoehdot.
Sisäelinten, kuten maksan, haiman ja munuaisten, sairaudet vaativat veri- ja virtsanäytteiden oton lisäksi monia jatkotutkimuksia. Lähes kaikille sisätautipotilaille tehdään vatsaontelon ultraäänitutkimus. Perustutkimusten perusteella on toisinaan tarpeen tehdä tähystystutkimuksia tai ottaa näytteitä muuttuneesta elimestä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia tarjoaa nykyaikaisen vaihtoehdon vatsaontelon tutkimiselle ja sisäelinten koepalojen ottamiselle perinteisen vatsaontelon avausleikkauksen sijaan. Laparoskopiaa käytetään paljon esimerkiksi maksan, haiman ja munuaisten koepalojen ottamiseen, jotta pystyttäisiin mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin ja sairauden hoitoon.
Pitkittynyt yskä saattaa olla oire kroonisesta keuhkosairaudesta. Keuhkosairauksia tutkittaessa eläimestä tehdään ensin tarkka kliininen yleistutkimus. Tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä jatkotutkimuksia on tarpeen tehdä. Verinäytetutkimukset ja keuhkojen röntgenkuvaus ovat tavallisia jatkotutkimuksia kliinisen yleistutkimuksen jälkeen.
Erityistutkimuksina voidaan käyttää valtimoveren happipitoisuuden tutkimusta, keuhkoputkien tähystystä ja huuhtelunäytteen ottoa sekä tietokonetomografiakuvausta. Koska keuhkoista ei useimmiten saada koepaloja ilman leikkausta, voidaan tähystyksellä päästä katsomaan keuhkoputkia sekä keräämään näytteitä niistä. Röntgenkuvauksen lisäksi keuhkojen tietokonetomografia voi olla tarpeen keuhkosairauden tutkimisessa. Keuhkosairauksista useimpia hoidetaan lääkkeillä.
Yliopistollisessa eläinsairaalassa on pitkät perinteet keuhkosairauksien tutkimuksista ja hoidosta. Eläinsairaalassa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista keuhkotutkimusta ja meillä on valmistunut useita keuhkosairauksia käsitteleviä tohtorin väitöskirjoja.
Kroonisen sierainvuodon ja aivastelun syyn selvittäminen ilman tähystystä ja nenäontelon tietokonetomografiakuvantamista on vaikeaa. Tietokonetomografia näyttää tarkasti muutosten laajuuden ja vakavuuden, ja helpottaa tähystyksen suorittamista. Nenäontelosta voidaan tähystyksellä ottaa koepaloja tulehdus- ja kasvainmuutoksista ja sekä poistaa vierasesineitä. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on saatavilla laaja valikoima tähystykseen käytettäviä laitteistoja, joilla on mahdollista tehdä nenäontelon tähystyksiä kaikenkokoisille potilaille.
Ruoansulatuskanavan oireet, kuten oksentelu ja ripuli ovat tavallisia oireita ja suurin osa niistä on lyhytkestoisia ja jopa itsestään parantuvia. Joskus oireet kuitenkin pitkittyvät ja tavanomaiset hoidot eivät tehoa. Oireiden aiheuttajana saattavat olla myös mm. maksan ja haiman sairaudet sekä hormonaaliset sairaudet.
Sekä akuuttien että kroonisten ruoansulatuskanavan sairauksien tutkiminen aloitetaan perusteellisella kliinisellä yleistutkimuksella. Diagnoosin saavuttamiseksi suoritamme tarvittaessa erikoistutkimuksia kuten ultraäänitutkimuksia, ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden tähystyksiä sekä vatsaontelon tähystyksiä. Vatsaontelon tähystyksessä voidaan tarvittaessa ottaa maksan ja haiman koepaloja ilman leikkausta.
Tutkimusmenetelmiämme ovat myös röntgenkuvaus ja tarvittaessa tietokonetomografia. Käytössämme on ainoana eläinsairaalana Suomessa myös fluoroskopia-kuvausmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida luotettavasti mm. nielun ja ruokatorven sairauksia.
Sairaalaosastolla tehdään paljon koirien ja kissojen mahasuolikanavan tähystyksiä. Tähystyksessä voidaan tutkia ruokatorvea, mahalaukkua ja pohjukaissuolta sekä paksusuolta. Suolen pinnalta voidaan ottaa myös pieniä koepaloja, jotta oireiden syy saadaan selvitettyä. Tähystyksen avulla voidaan myös poistaa vierasesineitä ruokatorvesta ja mahalaukusta leikkausten sijaan. Ruokatorven ahtaumia voidaan korjata tähystyksen avulla pallolaajennuksella.
Eläinsairaalassa tehdään myös – ainoana Euroopassa - koirien ja kissojen sappiteiden ja haiman varjoainekuvausta tähystyksellä. Toimenpiteellä voidaan todeta ja hoitaa esimerkiksi sappiteiden tukoksia ilman leikkausta.
Virtsateitä tutkitaan yleisimmin vatsaontelon ultraäänitutkimuksen ja virtsanäytetutkimuksien avulla. Perustutkimuksien lisäksi joissain tapauksissa on tarpeellista tehdä virtsateiden varjoainekuvauksia (röntgen-, tietokonetomografia- tai fluoroskopiatutkimus) tai virtsateiden tähystyksiä. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä on mahdollista todeta esimerkiksi muutoksia virtsateiden limakalvoilla. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä voidaan ottaa koepaloja rakon seinämästä esimerkiksi kasvainmuutoksen toteamiseksi. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on mahdollista tehdä laaja valikoima virtsateiden kuvantamis- ja tähystystoimenpiteitä.
Lisäksi Yliopistollisessa eläinsairaalassa on ainoana Suomessa saatavilla virtsakivien hoidon ei-leikkauksellinen vaihtoehto, ns. laserlitotripsia, jossa virtsakivet hajotetaan tähystyksellisesti laserin avulla.
Verisolujen sairauksien selvitystyö alkaa usein verinäytetutkimuksilla sekä verisivelyn tulkinnalla. Pitkittyneen anemian selvitystyössä on usein tarpeellista ottaa luuydinnäyte, jonka avulla tutkitaan verisolujen tuotantoa luuydintasolla. Sisätautiosastolla luuydinnäytteenotto tapahtuu polikliinisenä toimenpiteenä ja näyte lähetetään ulkomaille tutkimuksia varten. Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimii veripankki koirille ja kissoille, joka mahdollistaa punasolujen tai veriplasman siirron sellaisille potilaille, jotka kärsivät vakavasta anemiasta tai hyytymishäiriöistä.
Kasvainsairaudet ovat yksi ikääntyvien lemmikkieläinten tärkeimmistä sairausryhmistä. Iho- ja maitorauhaskasvaimet sekä lymfooma eli imusolusyöpä ovat lemmikkien yleisimpiä kasvaintyyppejä.
Kasvainsairaus voi aiheuttaa eläimelle monenlaisia oireita riippuen sairauden tyypistä ja sijainnista. Sairauden toteaminen tapahtuu yleisimmin yleistutkimuslöydösten sekä tarvittaessa vatsaontelon ultraäänitutkimuksen ja rintaontelon röntgenkuvauksen perusteella. Hoidon kannalta tärkeää tietoa kasvaimen laadusta saadaan ohut- ja paksuneulanäytteiden tai koepalojen avulla. Kasvaimen laadun lisäksi on tärkeää tietää kasvaimen levinneisyydestä, mitä voidaan selvittää ottamalla ohutneulanäytteitä paikallisesta imusolmukkeesta sekä rinta- ja vatsaontelon röntgen- ja ultraäänitutkimusten avulla.
Kasvainsairauden hoito on usein muutoksen täydellinen kirurginen poisto, jolla pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan. Monessa tapauksessa riittävän aikainen kirurginen poisto johtaa jopa täydelliseen paranemiseen.
Sellaisessa tapauksessa, että täydellinen kirurginen poisto ei ole mahdollista tai kasvainsairaus on jo lähettänyt etäpesäkkeitä, voidaan kasvainsairautta hoitaa eläinsairaalassa suonensisäisesti tai suun kautta annettavilla solusalpaajilla. Solusalpaajahoidon tavoitteena on pidentää eläimen hyvänlaatuista elinaikaa ja tästä syystä solusalpaajien sivuvaikutukset pidetään hoidon aikana minimissä säätämällä annettavan solusalpaajan annostasoa. Solusalpaajahoidon aikana eläimen vointia ja veriarvoja kontrolloidaan säännöllisesti.
Koirilla ja kissoilla sydän- ja keuhkojen sairaudet aiheuttavat usein yskää ja hengenahdistusta. Sydänsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin suorittamat tutkimukset, kuten röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus sekä sydänfilmin (EKG) ottaminen, takaavat sairauteen parhaiten sopivan hoidon ja luotettavan diagnoosin. Sydänsairauksiin ovat perehtyneet dosentti, ELT Maria Wiberg sekä dosentti, ELT Minna Rajamäki.
Ikääntymisen myötä koirilla ja kissoilla kehittyvistä sydänsairauksista tavallisimmat ovat eteiskammioläppien viat sekä sydänlihassairaudet. Nuorilla eläimillä ja pennuilla saattaa sydämestä kuuluvan sivuäänen syynä olla synnynnäinen sydänsairaus. Joskus sydänviassa rakenteellisia muutoksia ei esiinny vaan sairaus oireilee rytmihäiriönä. Epäiltäessä ajoittaisia rytmihäiriöitä potilaille voidaan tehdä myös 24 tunnin mittainen Holter-sydänfilmiseuranta.
Eräillä koiraroduilla jalostusohjelmaan kuuluu rodulle tyypillisten sydänsairauksien vastustus ja valittaessa koiria jalostukseen sydänsairauksien klinikalla tehdään Kennelliiton hyväksymiä virallisia jalostustarkastuksia.
Yliopistollisessa eläinsairaalassa voidaan myös hoitaa leikkauksella synnynnäisiä sydänvikoja, kuten korjata sikiökautinen verisuoniyhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä tai suorittaa pallolaajennus ahtauteen keuhkovaltimon korjaamiseksi.
Pieneläimillä on monenlaisia ihosairauksia. Monet niistä ovat elinikäisiä ja vaativat pitkäaikaishoitoa. Tällaisia ovat mm. allergiset ihosairaudet.
Tutkimuksen aluksi eläimestä kerätään kattavat taustatiedot, tehdään yleis- ja ihotutkimus ja kerätään näytteitä ihosta tutkimuksia varten. Eläimen perusterveydentilan määrittämiseksi otetaan usein verinäytteitä. Tarvittaessa otetaan koepaloja ihosta. Enenevässä määrin on myös geenitestejä perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikkaan.
Korvasairauksien tutkimuksessa apuna on video-otoskooppi, eli tähystin, jonka avulla suurennettu kuva korvakäytävästä heijastuu kuvaruudulle. Näin myös omistaja pääsee näkemään korvakäytävän tilanteen. Lisäksi korvasairauksien diagnostiikassa käytetään määrin myös tietokonetomografiaa eli viipalekuvausta.
Ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin laatima hoitosuunnitelma ja omistajan sitoutuminen hoitoon tarjoavat parhaan avun sairauteen.
Ihosairauksia hoitaa ihotauteihin perehtyvät eläinlääkärit Karita Leirisalo sekä Tanja Korhonen. Karita on jatkokouluttaunut iho ja korvasairauksien osalta ESAVS (European School for Advanced Veterinary Studies) kursseilla. Hoitotyöhön osallistuvat aktiivisesti myös dermatolgiaan perehtyneet klinikkaeläintenhoitajat, jotka vastaavat mm. pistoskäynneistä.
Sisätautien tutkimisessa ja hoidon seurannassa käytetään laboratoriodiagnostiikan lisäksi röntgen- ja ultraäänitutkimuksia, sekä erityyppisiä tähystyksiä. Sairaalassa on asianmukaiset tähystinlaitteet eli endoskoopit mahalaukun ja hengitysteiden eri osien tähystykseen.
Yliopistollisen eläinsairaalan keskuslaboratoriossa voidaan tutkia laajasti erilaisia näytteitä, ja useimmat tulokset saadaan jo saman päivän aikana. Päivystysaikaan käytössämme on päivystyslaboratorio, jossa tutkimme nopeasti tärkeimmät akuutin vaiheen hoitoon vaikuttavat laboratorioarvot.