Sisätaudit

Sitkeä yskä saattaa olla oire kroonisesta keuhkosairaudesta.  Keuhkosairauksia tutkittaessa eläimestä tehdään ensin tarkka kliininen yleistutkimus. Tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä jatkotutkimuksia on tarpeen tehdä. Verinäytteen valkosolujen erittelytutkimus ja keuhkojen röntgenkuvaus ovat tavallisia jatkotutkimuksia kliinisen yleistutkimuksen jälkeen. 

Erityistutkimuksina voidaan käyttää valtimoveren happipitoisuuden tutkimusta, keuhkoputkien tähystystä ja huuhtelunäytteen ottoa sekä tietokonetomografiakuvausta.

Koska keuhkoista ei useimmiten saada koepaloja ilman leikkausta, voidaan tähystyksellä päästä katsomaan keuhkoputkia sekä keräämään näytteitä niistä.

Keuhkosairauksista useimpia hoidetaan lääkkeillä.

Kroonisen sierainvuodon ja aivastelun syyn selvittäminen ilman tähystystä on vaikeaa. Nenäontelosta voidaan tähystyksellä ottaa koepaloja tulehdus- ja kasvainmuutoksista ja sekä poistaa vierasesineitä. Tähystykseen käytettävillä laitteistoilla on mahdollista tehdä nenäontelon tähystyksiä kaikenkokoisille potilaille.

Sairaalaosastolla käytetään kroonisen sierainvuotopotilaan tutkimuksessa myös tietokonetomografiaa, joka näyttää tarkasti muutosten laajuuden ja vakavuuden, ja helpottaa tähystyksen suorittamista. Tietokonetomografia on tarpeellinen kuvausmenetelmä myös joillekin keuhkosairaudesta kärsiville potilaille.

Ruoansulatuskanavan oireet, kuten oksentelu ja ripuli ovat tavallisia oireita ja suurin osa niistä on lyhytkestoisia ja jopa itsestään parantuvia. Joskus oireet kuitenkin pitkittyvät ja tavanomaiset hoidot eivät tehoa. Näiden potilaiden oireiden aiheuttajana saattavat olla myös mm. maksan ja haiman sairaudet sekä hormonaaliset sairaudet.

Sekä akuuttien että kroonisten ruoansulatuskanavan sairauksien tutkiminen aloitetaan perusteellisella kliinisellä yleistutkimuksella. Diagnoosin saavuttamiseksi suoritamme tarvittaessa erikoistutkimuksia kuten ultraäänitutkimuksia, ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden tähystyksiä sekä vatsaontelon tähystyksiä. Vatsaontelon tähystyksessä voidaan tarvittaessa ottaa maksan ja haiman koepaloja ilman leikkausta. 

Tutkimusmenetelmiämme ovat myös röntgenkuvaus ja tarvittaessa tietokonetomografia. Käytössämme on ainoana sairaalana Suomessa myös fluoroskopia-kuvausmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida luetettavasti mm. nielun ja ruokatorven sairauksia.

Sairaalaosastolla tehdään paljon koirien ja kissojen mahasuolikanavan tähystyksiä. Tähystyksessä voidaan tutkia ruokatorvea, mahalaukkua ja pohjukaissuolta sekä paksusuolta. Suolen pinnalta voidaan ottaa myös pieniä koepaloja, jotta oireiden syy saadaan selvitettyä. Tähystyksen avulla voidaan myös poistaa vierasesineitä ruokatorvesta ja mahalaukusta leikkausten sijaan. Ruokatorven ahtaumia voidaan korjata tähystyksen avulla pallolaajennuksella.

Eläinsairaalassa tehdään myös – ainoana Euroopassa - koirien ja kissojen sappiteiden ja haiman varjoainekuvausta tähystyksellä. Toimenpiteellä voidaan todeta ja hoitaa esimerkiksi sappiteiden tukoksia ilman leikkausta.

Tähystyksellä voidaan mahasuolikanavan lisäksi tutkia myös virtsateitä. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä on mahdollista todeta esimerkiksi muutoksia virtsateiden limakalvoilla. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä voidaan ottaa koepaloja rakon seinämästä esimerkiksi kasvainmuutoksen toteamiseksi.

Sisäelinten, kuten maksan, haiman ja munuaisten, sairaudet vaativat veri- ja virtsanäytteiden oton lisäksi monia jatkotutkimuksia. Lähes kaikille sisätautipotilaille tehdään vatsaontelon ultraäänitutkimus. Tutkimusten perusteella on toisinaan tarpeen ottaa näytepala muuttuneesta elimestä.

Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia tarjoaa nykyaikaisen vaihtoehdon vatsaontelon tutkimiselle ja sisäelinten koepalojen ottamiselle perinteisen vatsaontelon avausleikkauksen sijaan. Laparoskopiaa käytetään paljon esimerkiksi maksan, haiman ja munuaisten koepalojen ottamiseen, jotta pystyttäisiin mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin ja sairauden hoitoon.