Yliopistoyhteisön arvot toiminnan määrittäjinä

Yliopisto on monenlaisten vapaasti ajattelevien tutkijoiden ja opettajien yhteenliittymä. Yliopistolla ei tämän vuoksi voi olla yhtenäistä johdon vahvistamaa arvojärjestelmää. Toimintamme perustuukin arvoihin, jotka nousevat yliopistoyhteisön omasta toiminnasta ja tavoitteista, ja jotka ovat siten yliopistoyhteisön laajasti hyväksymiä.

Pyrkimys tietoon ja totuuteen

Useimpien yliopistolaisten työnteon motiivina ei ole ensisijaisesti taloudellinen tulos, vaan tyypillisesti idealistinen, kutsumuksenomainen halu tuottaa uutta tietoa ja tukea tätä työtä. Tutkijalle tämä on arvo, joka on ylitse muiden. Myös yliopisto-opetuksessa, joka liittyy kiinteästi tutkimukseen, vallitsee sama lähtökohta.

Yliopistossa panostetaan uuden löytämisen ja luovuuden tukemiseen. Yliopiston opettajan tehtävänä on tutkimukseen perustuvan tiedon välittäminen tuleville sukupolville sekä tieteellisen, kriittisen ja totuuteen pyrkivän asenteen kasvattaminen opiskelijoissa.

Tieteen kehitys edellyttää laadukasta perustutkimusta. Yhteiskunnan palvelemiseen liittyvä soveltava tutkimus ei saa siksi kasvaa niin laajaksi, että se näivettää perustutkimusta. Liikesalaisuuksien suojan vuoksi tai muusta vastaavasta syystä salaisina pidettyjä tutkimustuloksia ei voida pitää tieteeseen kuuluvina.

Kriittisyys ja eettisyys

Kriittisyys on totuuteen pyrkivän tutkijan perusasenne. Tutkijalla on oltava valmius hylätä hänelle rakaskin teoria. Hänen on myös tarvittaessa uskallettava esittää uusia näkemyksiä yhteiskunnasta silloinkin, kun ne eivät ole vallitsevien käsitysten mukaisia.

Kriittisyyteen kytkeytyy kiinteästi myös eettisyys. On sellaisia yleisinhimillisiä arvoja, jotka ovat niin tärkeitä, että ne saattavat syrjäyttää jopa kasvavan tiedon arvon. Tutkimuseettiset kysymykset on huomioitava kaikessa yliopiston toiminnassa.

Moniarvoisuus

Yliopisto on monenlaisten vapaasti ajattelevien tutkijoiden ja opettajien yhteenliittymä. Yliopiston tehtävänä ei ole rajoittaa ajattelun vapautta, vaan päinvastoin tukea sitä aina, kun se on mahdollista.

Kaksikielisyys on merkittävä osa kansallista kulttuuriamme. On tärkeää, että Suomen yliopistomaailman lippulaiva, Helsingin yliopisto, pysyy vahvasti ja näkyvästi kaksikielisenä instituutiona.

Yliopiston kulttuuritehtävä ei kuitenkaan voi rajoittua kansallisen kulttuurin vaalimiseen. Moniarvoisen yliopiston keskeisenä lähtökohtana on myös monikulttuurisuus. Yliopiston tehtävänä on saattaa maailman kulttuurit keskenään hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja tuoda maahamme uusia kulttuuri-impulsseja. Kansainvälistyneen yliopiston aikaansaama tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus on arvo sinänsä.

Tehokkuus

Tutkimus ja opetus edellyttävät resursseja. Tehokkuus ei kuitenkaan ole yliopistoyhteisön itseisarvo, vaan keino muiden arvopäämäärien saavuttamiseksi. Yliopisto pyrkii kohdentamaan rajalliset resurssinsa siten, että ne palvelevat yliopiston perustehtäviä mahdollisimman hyvin.

Sivistyksen luominen ja säilyttäminen

Sivistyksen luominen ja säilyttäminen on perinteisesti ollut yliopistojen tehtävä. Erityisesti Helsingin yliopiston rooli kansallisen kulttuurimme luojana ja vahvistajana on ollut ja on keskeinen. Yliopiston on edelleenkin huolehdittava monipuolisen ja syvällisen kulttuurin ja sivistyksen vahvistamisesta maassamme sekä kansallisen kulttuurin välittämisestä eteenpäin tuleville sukupolville.

Yhteiskunnan perusarvojen kunnioitus

Yliopisto toimii sivistystä luovana instituutiona ja nuorison kouluttajana ja siten usein edelläkävijänä uusien arvojen istuttamisessa yhteiskuntaan. Yliopiston ei tule vain heijastaa yhteiskunnallisia arvoja, vaan sen tulee toimia myös suunnannäyttäjänä uusien arvojen luomisessa.

Yliopisto haluaa olla edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä. Toimintaa kehittäessään yliopisto toteuttaa sekä sivistyksellistä että sukupuolten, rotujen, uskontojen ja henkilöstö- ja opiskelijaryhmien välistä tasa-arvoa.

Demokratian periaate on osa yliopistollista päätöksentekoa. Kaikkien yhteisön jäsenten osallistuminen merkitsee monipuolista tietämystä päätöksenteossa ja lisää työympäristön viihtyvyyttä. Tiedeyhteisön sisäisen logiikan mukaisesti asiantuntijuus on kuitenkin ensisijaista suhteessa demokratiaan, kun kyse on tieteen sisäisestä keskustelusta ja tulosten arvioinnista. 

Yliopisto ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan. Tässä yliopisto voi toimia edelläkävijänä ja esimerkkinä muulle yhteiskunnalle.

Sitoumus

Yliopisto sitoutuu julkilausumiinsa arvoihin. Se tunnustaa vastuunsa sekä tuottamastaan tiedosta että arvoistaan. Tämä merkitsee paitsi arvopohjan kirjaamista yhteisesti hyväksyttyihin dokumentteihin myös sitä, että jokainen yliopistolainen omalta osaltaan toteuttaa sovittuja periaatteita.

 

Tämän sivun tekstit perustuvat Ilkka Niiniluodon (2005) ja Thomas Wilhelmssonin (1999) työhön.