Helsingin yliopiston merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille

Helsingin yliopiston opetuksella, tutkimuksella ja kansainvälisellä vuorovaikutuksella on monisatavuotinen perinne. Yliopisto, sen ylioppilaat ja professorit, ovat rakentaneet kansallista identiteettiä, sivistystä ja innovaatioita. Yliopisto on myös ollut näkyvä osa kaupunkikulttuuria. Se on muokannut kaupunkikuvaa ja tuottanut kaupungeille tunnusomaisia perinteitä.

Yliopisto perustettiin Kuninkaallisena Turun Akatemiana 26.3.1640. Akatemia sijoitettiin Turun katedraalikoulun tiloihin ja se oli vielä pieni ja vaatimaton, mutta 1700-luvun jälkipuolella jo tieteellisesti kansainvälisellä tasolla. Yliopisto sai 1809 nimekseen Keisarillinen Turun Akatemia, ja 1815 valmistui uusi akatemiatalo tuomiokirkkoa vastapäätä.

Kun yliopisto siirrettiin Helsinkiin vuoden 1828 aikana, muutettiin sen nimeksi Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Suomessa. Keisari Aleksanteri I suosi yliopistoa uusilla viroilla ja kaksinkertaisilla määrärahoilla.  Tieteenalat erikoistuivat, uusia oppialoja syntyi ja erityisesti luonnontieteet kehittyivät. Ylioppilaita oli pitkään kirjoilla noin 400, mutta 1880-luvulta eteenpäin alkoi heidän määränsä kasvaa, ja vuoden 1900 jälkeen opiskelijamäärä kipusi yli tuhanteen.

Suomen itsenäistyttyä 1917 yliopistolla oli keskeinen asema rakennettaessa suomalaista kansallisvaltiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Uudessa tilanteessa yliopisto muutti nimensä Helsingin yliopistoksi. Useat yliopistolaiset toimivat paitsi akateemisissa myös valtiollisissa ja talouselämän johtotehtävissä. Kiitoksena yliopistokoulutettujen upseerien panoksesta talvisodasta yliopisto sai 300-vuotisjuhlissaan ainoana siviililaitoksena vastaanottaa vapaudenristin.

Helsingin yliopistolla oli keskeinen rooli nuoressa valtiossa, mutta myös muita korkeakouluja perustettiin: ensimmäisenä Teknillinen korkeakoulu 1908, Åbo Akademi 1919 ja Turun yliopisto 1921. 1900-luvulla puolivälin jälkeen tapahtunut suomalaisen korkeakouluverkon laajentuminen ei ole vaikuttanut Helsingin yliopiston vetovoimaan.  Helsingin yliopisto on myös laajentunut jatkuvasti: nykyään yliopistossa on 11 tiedekuntaa ja lähes 40 000 opiskelijaa neljällä eri kampuksella.

Ylioppilaat ovat aina olleet yliopiston keskeinen voimavoima ja yliopiston osakunnat poikkitieteellisiä opiskelijayhteisöjä, jotka ovat keränneet yhteen eri alojen opiskelijoita.  Vanhan ylioppilastalon rakentamiseen kerättiin varoja ympäri maata ja talon oven yläpuolelle kirjoitettiin muistutukseksi: Spei suae Patria dedit, toivoilleen isänmaa antoi.

2000-luvulla Helsingin yliopiston huippututkimus on osaltaan vastaamassa globaaleihin haasteisiin. Yliopisto on jäsenenä Euroopan 22 parasta yliopistoa kokoavassa LERU-järjestössä (League of European Research Universities). Yliopistossa tehdään maailmanluokan tutkimusta, jolla pyritään löytämään esimerkiksi parannuskeinoja syöpään ja keinoja sopeutua ympäristönmuutokseen.