Rakas Itämeri
Muistoissamme lapsuuden Itämeri oli puhdas ja kirkas. Luontoa on helppo vahingoittaa nopeasti, ja meren tila on ollut huono pitkään. Tieteen avulla muutoksen suunta on kääntynyt parempaan suuntaan, mutta vielä on paljon tehtävää.

Auta Itämerta voimaan paremmin. Lahjoita tieteelle.
Lahjoita ja autat Itämerta

Tutkijoiden lähes vuosisadan ajan keräämät tiedot meriveden lämpötilasta sekä lämpötilakeskiarvot paljastavat kehityksen suunnan ja osoittavat, että lämpötila on aina vaihdellut kylmempien ja lämpimämpien kausien välillä. Poikkeuksellista nykytilanteessa on kuitenkin se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua uusiin elinehtoihin.

Itämeri on yksi pohjoisen pallonpuoliskon nopeiten lämpenevistä meristä. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma, mutta on entistä tärkeämpää tutkia rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta meriluonnon monimuotoisuuteen.

Lahjoittamalla Itämeri-tutkimukseen autat meitä löytämään ratkaisuja meren hyvinvoinnin parantamiseksi. Tee lahjoitus nyt.

Meri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa

Hangossa sijaitsevan Tvärminnen tutkimusaseman tutkijat ovat mitanneet pohjaveden lämpötilan 30 metrin syvyydessä aseman edustalla kymmenen päivän välein vuodesta 1926 lähtien. Ensimmäisen 60 vuoden ajan keskilämpötila vaihteli kolmesta asteesta viiteen asteeseen. Kolmena viime vuosikymmenenä keskilämpötila on noussut kahdella asteella.

– Lämpimät olosuhteet nopeuttavat meressä tapahtuvaa hajoamisprosessia ja rehevöitymistä. Toinen merivesien lämpenemisestä aiheutuva ongelma on se, että lämmin vesi ei sido happea yhtä hyvin kuin kylmä vesi, toteaa Alf Norkko, joka toimii Itämeren tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. 

Eloperäinen aines käyttää meriveden happea hajoamisprosessissaan. Tällaista hajotettavaa ainesta on Itämeressä sen rehevöitymisen vuoksi paljon, mikä on johtanut suurien happikatoalueiden muodostumiseen.

Kesällä 2018 tutkijat tekivät toisenkin havainnon tutkimusaseman edustan vesissä: lämpimissä olosuhteissa pohjakerrostumista vapautuu enemmän kaasuja, kuten metaania.

Meri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Maailman meret varastoivat 90 % ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttamasta lämmöstä. Voi sanoa, että ilman meriä olisimme jo paistuneet hengiltä.
Re­he­vöi­ty­mi­nen edel­leen Itä­me­ren suu­rin vit­saus

Alf Norkko muistuttaa, että rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma, mutta Norkon mukaan on entistä tärkeämpää tutkia rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta meriluonnon monimuotoisuuteen.

– Emme pysty ymmärtämään ja ratkaisemaan rehevöitymisongelmaa, jos emme ota huomioon, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriekosysteemeihin. Ilmiöt pahentavat toisiaan, joten niitä ei voi tutkia erikseen.

Keskeisenä osana tätä työtä tutkijat selvittävät, miten hiili päätyy meriekosysteemeihin. Meret ovat toimineet pitkään tehokkaina hiilinieluina, jotka ovat sitoneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Esimerkiksi meriruohoniityt sitovat suuria määriä hiiltä, mutta rehevöityminen vaikuttaa niihin kielteisesti muuttamalla meren valo-oloja.

– Jos tärkeitä avainlajeja katoaa samalla, kun merenpohjien eloperäinen aines tuottaa yhä suurempia päästöjä rehevöitymisen vuoksi, Itämeri voi muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. 

Meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua muutokseen

Tutkijoiden lähes vuosisadan ajan keräämät tiedot meriveden lämpötilasta sekä lämpötilakeskiarvot paljastavat kehityksen suunnan ja osoittavat, että lämpötila on aina vaihdellut kylmempien ja lämpimämpien kausien välillä. Poikkeuksellista nykytilanteessa on kuitenkin se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua uusiin elinehtoihin.

– Itämeressä elävälle sinisimpukalle meren lämpötilan keskiarvo on oikeastaan epäolennainen, Alf Norkko sanoo.

Meren eläimille ja kasveille yksittäinenkin lämpöaalto, kuten se joka koettiin kesällä 2018, voi nimittäin olla kohtalokas.

– Me ihmiset kuolemme, jos ruumiinlämpömme ylittää 42 astetta, ja vastaavasti myös meren eliöt kuolevat tilapäisissäkin äärioloissa. Näin tapahtui vuoden 2018 helleaallon aikana, jolloin mittasimme yli 25 asteen pohjalämpötiloja ja todistimme sinisimpukoiden ja meriruohoniittyjen joukkotuhoa.

Itämeri auttaa en­nus­ta­maan maa­il­man­laa­jui­sia muu­tok­sia

Tieteen avulla Itämeren tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Perustutkimuksen rooli terveemmän meren puolesta tehtävässä työssä on ratkaiseva. Helsingin yliopisto on Suomen suurin monitieteinen Itämeri-tutkimuksen keskus. Yliopiston tutkimusasema Hangon Tvärminnessä tutkii rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin. 

Baltic Bridge ja CoastClim - ratkaisut löydetään yhteistyöllä

Helsingin ja Tukholman yliopiston strateginen tutkimusyhteistyö Baltic Bridge rakentaa yhteyttä Itämeri-tutkijoiden ja yhteiskunnan välillä. Tutustu Baltic Bridge -yhteistyöhön englanniksi.

Tvärminnen eläintieteellinen asema sai kesäkuussa 2021 Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmen miljoonan euron tutkimusrahoituksen. Rahoituksella perustetaan CoastClim, uusi monitieteinen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus. 

Keskus tuo ensi kertaa Itämeren alueella yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat. CoastClim perustuu Helsingin ja Tukholman yliopistojen strategiseen Baltic Bridge-tutkimusyhteistyöhön.

CoastClimin tarkoituksena on tuottaa yhtenäistä tietoa siitä, millaisessa vuorovaikutuksessa Itämeren ja sen rannikkoympäristöjen prosessit sekä ilmakehä ovat ja mitä tämä merkitsee ilmastolle.

Tvärminnessä voivat ainutlaatuisella tavalla yhdistyä rannikon tutkimus, monipuolinen meribiologia, pitkät aikasarjat ja ilmakehätutkimus. Tässä on mahdollisuus todella ainulaatuisiin tuloksiin.