Rakas Itämeri
Muistoissamme lapsuuden Itämeri oli puhdas ja kirkas. Luontoa on helppo vahingoittaa nopeasti, ja meren tila on ollut huono pitkään. Tieteen avulla muutoksen suunta on kääntynyt parempaan suuntaan, mutta vielä on paljon tehtävää.

Auta Itämerta voimaan paremmin. Lahjoita tieteelle.
Lahjoita ja autat Itämerta

Tutkimuksen pohjalta tiedämme, että meriveden lämpötila on aina vaihdellut kylmempien ja lämpimämpien kausien välillä.

Poikkeuksellista nykytilanteessa on kuitenkin se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua uusiin elinehtoihin.

Itämeri on yksi pohjoisen pallonpuoliskon nopeiten lämpenevistä meristä. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma, mutta on entistä tärkeämpää tutkia rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta meriluonnon monimuotoisuuteen.

Lahjoittamalla Itämeri-tutkimukseen autat meitä löytämään ratkaisuja meren hyvinvoinnin parantamiseksi. Tee lahjoitus nyt.

Meri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa - Uusi tutkimuskeskus tuo Itämeri- ja ilmastotutkijat yhteen

CoastClim on Helsingin yliopiston ja Tukholman yliopiston uusi monitieteinen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus. Keskus tuo ensimmäistä kertaa Itämeren alueella yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat.

Emme tunne merten merkitystä ilmastopalapelissä samassa mitassa kuin esimerkiksi metsien merkityksen. CoastClim-keskus tuottaa uudenlaista tiedettä, jota tarvitaan rannikkoekosysteemin terveyden ja luonnon monimuotoisuuden ilmastonmuutokseen liittyvän roolin selkiyttämiseksi.

"Maailman meret varastoivat 90 % ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttamasta lämmöstä. Voi sanoa, että ilman meriä olisimme jo paistuneet hengiltä." Alf Norkko, Itämeri-tutkimuksen professori

Re­he­vöi­ty­mi­nen edel­leen Itä­me­ren suu­rin vit­saus

Alf Norkko muistuttaa, että rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma, mutta Norkon mukaan on entistä tärkeämpää tutkia rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta meriluonnon monimuotoisuuteen.

– Emme pysty ymmärtämään ja ratkaisemaan rehevöitymisongelmaa, jos emme ota huomioon, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriekosysteemeihin. Ilmiöt pahentavat toisiaan, joten niitä ei voi tutkia erikseen.

Meret ovat toimineet pitkään tehokkaina hiilinieluina, jotka ovat sitoneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Suunta voi kuitenkin muuttua. Jos tärkeitä avainlajeja katoaa samalla, kun merenpohjien eloperäinen aines tuottaa yhä suurempia päästöjä rehevöitymisen vuoksi, Itämeri voi muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. 

Meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua muutokseen

Tutkijoiden lähes vuosisadan ajan keräämät tiedot meriveden lämpötilasta sekä lämpötilakeskiarvot paljastavat kehityksen suunnan ja osoittavat, että lämpötila on aina vaihdellut kylmempien ja lämpimämpien kausien välillä. Poikkeuksellista nykytilanteessa on kuitenkin se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua uusiin elinehtoihin.

– Me ihmiset kuolemme, jos ruumiinlämpömme ylittää 42 astetta, ja vastaavasti myös meren eliöt kuolevat tilapäisissäkin äärioloissa.

Tieteen avulla Itämeren tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan

Tieteen avulla Itämeren tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Perustutkimuksen rooli terveemmän meren puolesta tehtävässä työssä on ratkaiseva. Helsingin yliopisto on Suomen suurin monitieteinen Itämeri-tutkimuksen keskus. Yliopiston tutkimusasema Hangon Tvärminnessä tutkii rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin.