Helsingin yliopiston tutkijat työskentelevät diagnostiikan ja hoidon lisäksi esimerkiksi koronarokotteiden kehittämiseksi. Rokotteet eivät kuitenkaan välttämättä riitä tilanteessa, jossa COVID19-tautia aiheuttava koronavirus alkaa muuntua nopeasti eri puolilla maailmaa.
Helsingin yliopistossa tutkitaan COVID19-taudin hoitamista käytössä olevilla lääkkeillä ja kehitämme myös uutta lääkehoitoa. Akatemiatutkija Giuseppe Balisterin ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden vetämässä hankkeessa on kehitetty lupaava viruslääkeaihio, joka voi mahdollisesti toimia myös muidenkin kuin uuden koronaviruksen estolääkkeenä. Nenäsumutteena itse annosteltava lääke voisi estää useita eri virustartuntoja. Lääke perustuu viruksen piikkiproteiinissa olevan ns. ”väkäsen” toiminnan estämiseen. Jos onnistumme lääkemolekyylin perustutkimuksessa, nyt tutkitttu lääkeaihio voi suurten lääkeyritysten toiminnan kautta olla osa osa globaalia ratkaisua meitä kaikkia koskettavaan ongelmaan.
Voit lahjoittaa uraa-uurtavan tutkimuksen tueksi tekemällä lahjoituksen verkkolomakkeella valitsemalla kohteeksi koronavirustutkimus ja lisäämällä viestikenttään toiveen lahjoituksen kohdentamisesta.
Voit tehdä lahjoituksen tilisiirtona tilille Nordea: IBAN = FI15 1660 3001 0767 70, BIC = NDEAFIHH, saaja Helsingin yliopiston rahastot . Viestikenttään voit lisätä tiedon neuropiliini-tutkimus ja lahjoittajan yhteystiedot.
Voit tukea lahjoituksellasi myös yleisesti koronatutkimusta valitsemalla lahjoituskohteeksi "koronavirustutkimus"tai kirjoittamalla saman viestitekstin tilisiirron viestikenttään. Ohjaamme lahjoitukset tueksi tutkimusryhmille lahjoittajan toiveen mukaan ja vapaissa lahjoituksissa yliopiston johdon päätöksellä.
Estolääkkeen taustalla on Balistrerin ja Vapalahden ryhmän ja yhteistyökumppanien löytö SARS-CoV-2-viruksen sitoutumisesta soluihin aiemmin tunnetun ACE2-reseptorin lisäksi myös neuropiliini-1-reseptorin kautta. Soluissamme on näitä reseptoreja paljon erityisestii hengitysteissä sekä muissakin kudoksissa verisuonista immuunipuolustuksen soluihin. Tavoitteemme on estää viruksen sitoutuminen neuropiliini-1-reseptoreihin vaikuttamalla viruksen piikkiproteiinissa juuri neuropiliiniin tarttuviin ”väkäsiin”.
Löytö on tärkeä, sillä viruksen muuntuessa tämä osa viruksen tarttumiseen vaikuttavasta rakenteesta ei muutu. Rakenne on sama myös muissa ihmisen viruksissa kuten ebolaa, verenvuototauteja ja lintuinfluenssaa aiheuttavissa viruksissa – estämällä vastaavan ”väkäsen” toiminta voidaan mahdollisesti vaikuttaa siis myös lukuisiin muihinkin viruksiin kuin COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-COV-2:een ja sen variantteihin.
Lääkeaihio on todettu tehokkaaksi eläinkokeissa. Nenäsumutteena annettu lääke on lieventänyt koe-eläinten saamia infektio-oireita ja jopa estänyt tartuntoja kokonaan. Yhdessä muiden pandemian torjuntakeinojen kuten diagnostiikan, karanteenien, maskien, etäisyyden ja lääkehoidon kanssa viruslääke voisi laskea virustartuntoja erittäin merkittävästi jo muutaman viikon aikana. Se, että virusta kiertää väestössä vähemmän, auttaa hillitsemään uusien muuntuvien virusvarianttien syntymistä.
Tutkimusrahoituksen hakeminen on vaativaa ja päätösprosessit pitkiä. Joustavalla rahoituksella – lahjoituksilla – voi olla suuri merkitys ihmishenkien ja talouksien pelastamisessa. Tavoitteemme on kerätä 100 000 euroa Neuropiliini-1-reseptorin roolia ja sekä viruksen piikkiproteiinin ”väkäsen” toimintaa estäviä lääkkeitä tutkivien tutkijoidemme työn tueksi keväällä 2021. Lahjoituksella ryhmään voidaan palkata lisää tutkijoita, hankkia välineitä ja tehdä analyysejä eläinkoemallien viimeistelemiseksi: tavoitteena on turvallinen ja tehokas lääkeaihio jo kesän 2021 aikana. Lääkkeellä voi olla merkittävä vaikutus koronaviruspandemiaan ja samalla se voi olla vastaus taistelussa monta muutakin uutta ja ihmisten keskuudessa jo nyt kiertävää virusta vastaan.
Lisätietoja lahjoittamisesta sekä ohjeet lahjoituksen tekemiseksi löydät verkkosivuiltamme.
Vain tutkimustiedon avulla voimme ratkaista nykyisen pandemiatilanteen ja varautua tulevaisuuden uhkaaviin infektiotauteihin. Helsingin yliopistossa tehdään monialaista ja –tieteistä koronavirustutkimusta useissa tiedekunnissa. Lääketieteellinen tutkimuksemme perustuu osaamiseemme virologiassa sekä zoonoosi- ja infektiotutkimuksessa.
Panostukset tutkimukseen nyt auttavat meitä vahvistamaan virologisen tutkimuksen kivijalkaa ja reagoimaan tulevaisuudessa samalla tavalla, kuin tiedeyhteisö nyt pystyi reagoimaan perustuen osaamiseen SARS- ja MERS-epidemioista. Haluamme turvata suomalaisen, maailman huippua olevan virologisen osaamisen jatkumisen ja varautua entistä paremmin seuraavaan pandemiaan – siihen tarvitsemme uhkaavien infektiotautien tutkimuskeskusta, joka toimii hallinnon tukena, "tieteellisenä koronanyrkkinä".
Lahjoituksilla tutkijoiden työn tueksi on merkittävä vaikutus. Jo kesällä 2020 pystyimme ohjaamaan useille eri tutkimusryhmille tukea kevään 2020 aikana koronatutkimukseen tehdyistä lahjoituksista. Kevään 2021 lahjoituksella Sakari Alhopuron säätiöltä professori Kalle Sakselan tutkimusryhmällä on resurssit tehdä koronarokotteeseen liittyvää virologista perustutkimusta.
Kiitos lahjoittajat ja kumppanit, jotka teette työtä kanssamme!