Kuka joustaa kriisissä – yhteiskunta, yksilö vai molemmat?

Yhteiskuntaamme on vavisuttanut ennennäkemätön kriisi, koronapandemia. Tapamme reagoida muuttuneeseen tilanteeseen on yksilöllinen, mutta myös yhteiskunnat rakentavat selviytymisstrategiansa eri tavoin. Kirahviklubin syksyn tiedeillassa maanantaina 23.11.2020 klo 18.00 keskustellaan yksilöiden ja yhteiskuntien kyvystä sietää häiriö- ja kriisitilanteita ja mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Tätä selviytymis- ja sopeutumiskykyä sekä psyykkistä joustavuutta kutsutaan resilienssiksi.

Tarkastelemme teemaa monesta näkökulmasta:

Miten yhteiskunnan taustat ja historialliset kokemukset vaikuttavat kriisin hallintaan ja siihen, kuinka resilienttejä yhteisöt ja yhteiskunnat ovat? Miten suomalainen ja ruotsalainen yhteiskunta eroavat taustoissaan ja toimissaan kriisien keskellä ja niiden jälkeen? Miksi toiset yhteisöt ja yksilöt sietävät epävarmuutta paremmin kuin toiset? Miten sotien/aikaisempien pandemioiden jälkeinen sukupolvi kohtasi epävarmuuden? Miten nykynuoret suhtautuvat tulevaisuuteen epävarmassa työllisyystilanteessa, jota rasittaa jo huoli ilmastokriisistä?

Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto), sosiologian professori Terhi-Anna Wilska (Jyväskylän yliopisto) sekä poliittisen historian dosentti Mikko Majander (Helsingin yliopisto ja ajatuspaja Magma). Keskustelua johdattelee toimittaja, työelämäprofessori Reetta Räty.

Tilaisuus lähetetään suorana verkossa ja sen keskusteluun pääset osallistumaan etänä. Ohjeet tapahtumaan liittymiseen saat sähköpostilla maanantaina 2.11.2020. Mikäli et ole saanut viestiä ja olet tarkistanut roskapostilaatikkosi, otathan yhteyden meihin: lahjoittajasuhteet@helsinki.fi.

Pauli Kettunen on poliittisen historian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1987. Poliittisen historian professorin tehtävässä hän aloitti vuonna 2000 ja siirtyi eläkkeelle vuonna 2020. Tutkimuksissaan Kettunen on käsitellyt yhteiskunnallisia liikkeitä, työelämän suhteita ja hyvinvointivaltiota, koulutusta ja tietoa, nationalismia ja globalisaatiota sekä historiallista ajattelua ja politiikan käsitehistoriaa. Hänen johtamiinsa tutkimushankkeisiin kuuluu muun muassa hyvinvointivaltiotutkimuksen pohjoismainen huippuyksikkö NordWel (2007–2014).  Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi hänen kutsuttiin vuonna 2011 ja Academia Europaean jäseneksi vuonna 2019. 

PhD (sociology) Terhi-Anna Wilska on sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat erityisesti kulutukseen ja elämäntapaan, talouteen, nuoriin ja digitalisaatioon liittyvät teemat. Wilska johtaa DigiConsumers-tutkimushanketta, joka sai toukokuussa 2020 Suomen Akatemialta lisärahoituksen COVID-19 -epidemian vaikutusten tutkimiseen ja hillintään. Tutkimushankkeessa keskitytään nuorten aikuisten taloudelliseen asemaan ja kuluttamiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Wilska on väitellyt tohtoriksi (sosiologia) Lancasterin yliopistossa Englannissa, lisäksi hän on taloussosiologian dosentti ja  kauppatieteen lisensiaatti Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.   

Valtiotieteen tohtori Mikko Majander on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka on työskennellyt Helsingin yliopistossa ja Kalevi Sorsa -säätiössä. Hänet tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka työskentelee tällä hetkellä tutkijana ajatuspaja Magmassa. Majander on julkaissut muun muassa tutkimukset Pohjoismaa vai kansandemokratia? (2004), Demokratiaa dollareilla (2007) sekä Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa (2020).