Koirien terveystutkimusrahasto

Kuva: Jukka Pätynen / Koirakuvat.fi

Koirien terveys koskettaa koiria ja ihmisiä

Joka neljännessä kodissa on koira, ja uskollisina seuralaisina koiria käytetään yhteiskunnassa myös moniin tärkeisiin palvelustehtäviin. Koirien terveystutkimus parantaa koirien hyvinvoinnin edellytyksiä, mutta on tärkeää myös oman terveytemme edistämiseksi: koirien sairaudet ovat pitkälti samoja kuin ihmisten, ja tutkimustietoa voidaan soveltaa usein lajista toiseen.

Kliinisissä tutkimuksissa selvitetään eri sairauksien syitä ja kehitetään uusia tai parempia diagnoosimenetelmiä ja hoitoja. Tutkimuksista saatu tieto auttaa myös sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Geenitutkimuksessa selvitetään yhteyksiä geenien ja koirien perinnöllisten sairauksien välillä. Geenilöydön perusteella sairaudelle voidaan kehittää geenitesti, jonka avulla voidaan estää sairaiden koirien syntyminen.

Jokainen koiranystävä voi auttaa

Tutkimustyöhön tarvitaan riittävä rahoitus. Pyydämme koiraharrastajien panostusta lemmikkiemme terveyden edistämiseksi, sairausgeenien kartoittamiseksi ja parhaiden hoitomuotojen löytämiseksi.

Jokaisen koiranystävän tuella, pienellä tai suurella, on suuri merkitys koirien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen edistämisessä. Koirien terveystutkimusrahaston kautta pienetkin lahjoitukset muuttuvat yhdessä merkitykselliseksi tueksi koiratutkimukselle.

Koirien terveystutkimusrahasto tukee koirien terveydenhoidon kehittämistä myöntämällä apurahoja Helsingin yliopiston koiratutkimushankkeisiin. Rahaston perustivat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Suomen Kennelliitto vuonna 2009. 

Koirien terveystutkimusrahaston tarkoituksena on edistää Helsingin yliopistossa tai sen kanssa yhteistyössä tehtävää koirien terveystutkimusta, erityisesti koirien kliinistä ja geenitutkimusta. Helsingin yliopisto hoitaa keskitetysti Koirien terveystutkimusrahastoa, ja yliopisto maksaa rahastolle kiinteän 5 % vuotuisen tuoton. Rahaston varojen käytöstä päättää hoitokunta, jossa on Helsingin yliopiston ja Suomen Kennelliiton edustajia.

LAHJOITA TÄSTÄ!

Helsingin yliopistolla on Poliisihallituksen 21.12.2017 myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1340, joka on voimassa 1.1.2018 - 31.12.2022 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään yliopistolain (558/2009) 2 §:ssa tarkoitettuihin tehtäviin. Helsingin yliopisto toteuttaa keräyksen itse.

Ajankohtaisia tiedeuutisia

 

  • Fysioterapeutti, MSc Anna Boström tutkii väitöskirjassaan välilevytyrän mahdollisia vaikutuksia selkälihasten rakenteeseen. Terveystutkimuksen apuraha on käytetty magneettikuvauskustannuksiin. Magneettikuvien avulla pyritään selvittämään välilevysairauden aste ja lihasten rasvoittuminen.
  • Dosentti Minna Rajamäen ryhmälle apurahalla on palkattu post-doc tutkija. Projektissa tutkitaan englanninbulldoggien kokonaisterveystilanteen kartoittamista.
  • Professori Hannes Lohen ryhmässä on tutkittu apurahalla sekä koiran silmäsairauksien geenejä sekä tehty arkojen ja yliaktiivisten koirien verenkuvanalyysiä. 
  • Väitöskirjatutkija Maria Kaukonen tutkii perinnöllistä harmaakaihia belgianpaimenkoirilla. Perinnöllinen harmaakaihi eli katarakta on puhdasrotuisten koirien yleisin syy heikentyneelle näkökyvylle. Sairautta ilmenee yli sadassa koirarodussa, ja silti vain yksi geeni on pystytty aiemmin liittämään sairauteen. Kaukonen kuuluu professori Hannes Lohen Koiragenetiikan tutkimusryhmään, jossa etsitään geenivirheitä, jotka aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia koirilla. Yhtenä tutkimusprojektina on kataraktan geneettinen tausta belgianpaimenkoirilla (rotumuunnokset tervueren ja groenendael). Tutkimuksen tavoitteena on paikantaa sairautta aiheuttava geenivirhe, jotta voitaisiin kehittää geenitesti jalostuksen ja diagnostiikan avuksi. 

    Tutkimusryhmä on kerännyt laajan silmäeläinlääkärien tarkastaman tutkimuskohortin suomalaisista ja ulkomaisista belgianpaimenkoirista (tervueren ja groenendael). Aineiston koirista 44:llä koiralla on todettu molemmissa silmissä posterior polaarinen katarakta, ja 104 koiraa ovat vähintään seitsemänvuotiaina terveiksi todettuja verrokkeja. Ryhmä on paikantanut kataraktageenit kahteen kromosomiin ja mahdollisia geenivirheitä on etsitty näiltä kromosomialueilta. Ryhmä on onnistunut löytämään noin 50 geenimuunnosta, joiden merkitystä rodun kataraktaan selvitetään parhaillaan käynnissä olevilla jatkotukimuksilla.

  • Professori Thomas Spillmannin johtama mahasuolikavanavan sairauksien tutkimusryhmä on havainnut, että mahalaukun karsinooma-syöpäriski  on kohonnut Belgian paimenkoira tervueren -rotuisilla koirilla. Käynnissä olevassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, voisiko syövän esiasteita löytää tähystyksen avulla koirilta, joilla on vatsalaukun sairauteen viittaavia oireita kuten oksentelua.  Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää syövän leviämistä ja varhaisen diagnoosin saaminen ennen vakavia oireita on koiran eduksi.

  • Viimeksi myönnetyt apurahat

Lue lisää tutkimushankkeista: 

 

Lisätietoja: Lahjoittajasuhteet, 029 41 21650 tai lahjoittajasuhteet@helsinki.fi