Helsingin yliopisto on tarjonnut mahdollisuutta suorittaa kaksikielinen tutkinto vuodesta 2010 lähtien.
Yliopisto tarjoaa tätä mahdollisuutta ainoana yliopistona Suomessa. Inspiraatiota on haettu muun muassa Kanadasta. Yliopistolla tutkintoja kutsutaan lyhenteellä ”Tvex”, joka tulee tutkintojen ruotsinkielisestä nimestä ”Tvåspråkig examen”.
Tvexin tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus kouluttautua oman alansa asiantuntijoiksi suomeksi ja ruotsiksi. Tämä on yliopistolle yksi tapa kouluttaa ruotsinkielentaitoisia asiantuntijoita yhteiskunnan tarpeisiin ja pitää näin huolta lakisääteisestä koulutusvastuustaan.
− Monikieliselle osaamiselle on työmarkkinoilla kysyntää. Tiedämme, että esimerkiksi valtionhallinnossa on tarve ruotsin kieltä taitaville asiantuntijoille. Muun muassa uusin kansalliskielistrategia nostaa tämän esiin, kertoo Helsingin yliopiston Ruotsinkielisten asioiden päällikkö Harriet Lindeberg-Saapunki, jonka tiimi on vastannut kartoituksesta.
Tällä hetkellä kahdeksan koulutusohjelmaa tarjoaa mahdollisuuden kaksikieliseen tutkintoon. Näitä ovat muun muassa biologian, ympäristötieteiden, fysiikan ja oikeusnotaarin koulutusohjelmat. Tähän mennessä 282 opiskelijaa on suorittanut kaksikielisen tutkinnon.
Yksi heistä on Juuso Lumilahti, joka on suorittanut kaksikielisen oikeusnotaarin tutkinnon.
− Työssäni yritän aina tarpeen mukaan käyttää ruotsia, jos se vain on mahdollista. Esimerkiksi ruotsinkielisen esihenkilöni kanssa keskustelemme usein ruotsiksi. Tvex antoi valmiuksia kielitaidon hyödyntämiseen jo opiskeluaikana. Sen rohkaisemana hakeuduin esimerkiksi erääseen yhteispohjoismaiseen projektiin, jossa käytettiin kaikkia pohjoismaisia kieliä. Tästä projektista sainkin eräitä opiskeluaikani tärkeimpiä kokemuksia ja muistoja, sanoo Juuso Lumilahti.
Opiskelijat, jotka Juuso Lumilahden tapaan ovat suorittaneet kaksikielisen tutkinnon, ovat saavuttaneet C1-tasoisen kielitaidon, millä tarkoitetaan edistyneen tason kielen hallintaa. Kaksikielisen tutkinnon lopussa opiskelija suorittaa kielikokeen, ja hän saa todistuksen hankitusta C1-tason kieliosaamisesta. Tavallisella kandidaatin tutkinnolla opiskelijat voivat osoittaa kielitaitoa vain B2-tasolla (itsenäinen kielen käyttäjä).
Uusia Tvex-ohjelmia suunnitteilla
Kartoituksen tarkoitus oli selvittää, kuinka opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kaksikielisen tutkinnon, ovat kokeneet opiskelunsa, ja onko kielitaidostaollut heille hyötyä työelämässä.
70 prosenttia vastanneista kokee, että he ovat saaneet riittävät valmiudet työskennellä suomeksi ja ruotsiksi omalla alallaan. 30 prosenttia suomenkielisistä vastanneista, jotka ovat työelämässä, käyttävät säännöllisesti ruotsia työssään. Vain kolme prosenttia kaikista vastanneista koki, ettei kaksikielinen tutkinto tuonut hyötyä työmarkkinoilla.
− Käytämme kartoituksen tuloksia Tvexin kehittämiseen. Haluamme myös innostaa opiskelijoitamme aloittamaan kaksikieliset opinnot. Iloksemme Tvex purjehtii myötätuulessa: tällä hetkellä neljä uutta koulutusohjelmaa pohtii tutkintomahdollisuuden tarjoamista, Lindeberg-Saapunki sanoo.
Hän toivoo, että valtionhallinto hyödyntäisi enenevässä määrin kaksikielisten tutkintojen tarjoamaa voimavaraa.
− Valitettavasti C1-tason kielitodistusta ei hyväksytä valtionhallinnossa osoituksena erinomaisen suomen tai ruotsin taidosta. Mielestämme Tvex-opiskelijoidemme kielitaito tulisi hyväksyä julkishallinnon virkojen erinomaisen kielitaidon kelpoisuusvaatimuksissa.
Lisätietoja:
Tvåspråkig examen – nyckeln till karriärframgång? En kartläggning av utexaminerade Tvex-studenters erfarenheter. Selvitys on saanut rahoitusta Svenska kulturfondenin Hallå-ohjelmasta.
Harriet Lindeberg-Saapunki: harriet.lindeberg-saapunki@helsinki.fi, tel. +358 50 453 1401