Helsingin yliopisto ja HY:n kaupallistamisyhtiö HIS esittelivät kasvuyritystapahtumassa viisi tieteeseen pohjautuvaa spinout-yhtiötä ja 12 kaupallistamispolun alussa olevaa innovaatiota. Kysyimme tutkijoilta, mitä tapahtumasta jäi käteen.
Miltä kuulostaisi, jos kenen tahansa aivoista voisi luoda iho- tai verinäytteen perusteella laboratoriossa minikopion? Uskomatonta, mutta se on mahdollista. Living Human Brain -tiimin tavoitteena on mullistaa lääkkeiden kehittäminen aivosairauksia varten: miniaivojen avulla voitaisiin suunnitella henkilökohtaisesti räätälöityjä hoitoja ja testata lääkkeiden toimivuutta nykyistä nopeammin ja halvemmin.
- Sillä tavalla voidaan karsia paljon turhia kliinisiä kokeita, kertoo tiimin johtaja, professori Jari Koistinaho.
Keksintö veti Slushissa puoleensa uteliaita. Miniaivoihin kävivät tutustumassa muun muassa tiedeministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja TKI-työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.). Koistinahon mukaan keskusteltavaa riitti, jopa niin paljon, että taustajoukot saivat hoputtaa päättäjiä jatkamaan matkaansa.Slushissa tiimi havainnollisti innovaatiotaan geeliaivoilla, mutta tosielämässä miniaivot ovat kooltaan mikroskooppisen pienet.
Tiimi saikin Slushista kannustusta työnsä jatkamiseen. Parhaassa tapauksessa miniaivot voivat olla valmiina kaupallistettavaksi jo syksyllä 2023.
- Olemme sillä tiellä, millä rahoittajat ja yhteistyökumppanit toivovat meidän olevan, Koistinaho summaa.
Monille tuttuun silmävaivaan keskittyvä RevEye sai myös Slush-kävijöiltä huomiolta. Projektin johtajiin kuuluva yliopistonlehtori Filip Ekholm kertoo, että tiimi tapasi kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.).
- Oli mukavaa huomata, että poliitikot ovat hyvin kiinnostuneita suomalaisesta tutkimuksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista, Ekholm sanoo.
RevEye-tiimin tavoitteena on auttaa satoja miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät kuivasilmäisyydestä. Vaivan syynä on usein kyynelkalvon lipidikerroksen häiriö, joka saa kyynelnesteen haihtumaan silmien pinnalta nopeasti. Tiimi on kehittänyt avuksi lipidipohjaisen valmisteen, joka estää veden haihtumista.
- Toivomme, että innovaatio uudistaisi silmätippamarkkinoita tuomalla uuden, tehokkaan ja helposti saatavilla olevan vaihtoehdon kosteutustippojen rinnalle.
Ekholm iloitsee siitä, että kasvuyritystapahtuman kävijät suhtautuivat innovaatioon myönteisesti.
- Saimme Slushista useita kontakteja sekä kotimaisiin että ulkomaisiin pääomasijoittajiin.
Ruoan pilaantuminen ja päätyminen roskiin on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Erityisen paljon happanee hedelmiä, marjoja, kasviksia ja muita tuoretuotteita, jotka muodostavat ruokahävikistä noin 86 prosenttia. FreshTech-tiimi on kehittänyt ongelman taklaamiseksi biopohjaisen tyynyn, joka auttaa tuotteita säilymään pidempään maun ja laadun kärsimättä.
- Se on ideaaliratkaisu tukemaan EU:n Green Dealia, jonka tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä, kertoo tutkijatohtori Anis Arzami.
Arzami oli Slushissa ensimmäistä kertaa esittelemässä oman tiiminsä työtä. Hän iloitsee siitä, että sai kävijöiltä hyödyllisiä kommentteja ja pääsi tapaamaan useita sijoittajia, jotka olivat kiinnostuneita aktiivipakkauksesta.
- Oli silmiä avaava kokemus jutella heidän kanssaan ja kuulla, mitkä asiat ovat heidän näkökulmastaan tärkeitä.
Nyt tiimi keskittyy luotsaamaan innovaatiotaan kohti yrityksen perustamista.
- Toivon, että voimme osallistua Slushiin myös tulevina vuosina, Arzami toteaa.
Tutkijatohtorit Nesma El-Sayed ja Flavia Fontana esittelivät Slushissa Medixmicro-tiimin kehittämää mikroneulalaastaria, jolla voisi annostella erilaisia lääkkeitä niin ihmisille kuin eläimillekin. Laastari olisi injektioneulaa miellyttävämpi vaihtoehto pistoskammoisille, joita on arvioitu olevan jopa 30 prosenttia maailman väestöstä. Lisäksi se helpottaisi rokotteiden kuljettamista ja olisi ympäristöystävällinen, tutkijat kertovat.
- Uskon, että tämä on tulevaisuuden ratkaisu, El-Sayed kiteyttää.
Slushissa tiimi pääsi tapaamaan startupin perustaneita ja sai arvokasta tietoa siitä, mitä kaupallistamispolulla on edessä. Myös keskustelut sijoittajien ja muiden kävijöiden kanssa antoivat inspiraatiota.
- Saimme lisää itseluottamusta, kun näimme, miten kiinnostuneita he olivat meidän innovaatiostamme, Fontana kertoo.
Seuraavaksi tiimi aikoo jatkaa kehitystyötä. Tavoitteena on, että innovaation pohjalta syntyisi spinout-yritys jo lähitulevaisuudessa.
Syy siihen, miksi tiettyjä viruksia ei ole saatu poistettua maailmasta, ei ole rokotteiden puute vaan kuljetuspulmat. Monet rokotteet ovat niin herkkiä, että pienetkin muutokset lämmössä, valossa ja kosteudessa voivat tuhota ne. Tätä ongelmaa ratkoo professori Vincenzo Cerullo Globevac-tiiminsä kanssa.
- Tavoitteenamme on tehdä rokotteista mahdollisimman vakaita, jotta niitä voidaan lähettää kaikkialle maailmaan, Cerullo kertoo.
Samalla rokotteista tulisi halvempia, sillä noin 80 prosenttia niiden hinnasta koostuu kuljetuskuluista. Cerullo kertoo, että innovaatio herätti Slush-vieraissa paljon uteliaisuutta, ja myös yhteistyötarjouksia kertyi.
- Sijoittajat olivat hyvin innokkaita pääsemään tarinaamme mukaan.
Slushissa monta kertaa mukana olleen Cerullon mielestä tapahtumassa on parasta siellä syntyvä innostus: oman tutkimuksen vaikuttavuudesta voi saada uusia oivalluksia. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Koko Globevac- tiimi, jota johtaa projektikoordinaatori Manlio Fusciello, sai tapahtumasta uutta energiaa työnsä jatkamiseen.