Helsingin yliopiston kaikki kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmat arvioitiin lukuvuoden 2023−2024 aikana. Katselmuksesta vastasi arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri. Arviointi oli vuonna 2017 perustettujen koulutusohjelmien ensimmäinen.
Arviointiryhmä toteaa raportissaan, että koulutus on Helsingin yliopistolle strategisesti erittäin merkittävä menestystekijä. Yliopisto voi parantaa koulutuksen tuloksia ja laatua vahvistamalla koulutusohjelmien arvostusta ja puuttumalla koulutusohjelmien resurssien hallinnan rakenteellisiin ongelmiin. Keskeistä on, miten yliopisto onnistuu opetusresurssien suunnittelussa ja yhteistyön vahvistamisessa.
Raportissa todetaan, että koulutus on nähtävä strategisesti nykyistä merkittävämpänä tehtävänä yliopistossa. Koulutusohjelman johtaminen on vaativa matriisijohtamistehtävä, johon liittyy vahvoja odotuksia, mutta verrattain vähän valtaa erityisesti resurssien käytössä.
− Koulutusohjelmien vallan ja vastuun epäsuhdan ratkaisu on löydettävissä, jos yliopistossa niin halutaan. Tässä onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti yliopiston pärjäämiseen sekä kansallisesti että kansainvälisessä kilpailussa parhaista osaajista, kansleri Kaarle Hämeri painottaa.
Koulutuksen toimivuus hyvällä tasolla
Arviointiryhmä toteaa yleisarvionaan, että koulutuksen toimivuus on kaikkiaan hyvällä tasolla, vaikka koulutusohjelmat ovat toisiinsa nähden hyvin eri asemassa esimerkiksi houkuttelevuuden, hakupaineen, valmistumisen ja työllisyysnäkymien suhteen.
Valmistumisaikojen venymiseen voidaan vaikuttaa opintojen ohjauksen avulla, kehittämällä opetuksen laatua sekä tukemalla opiskelijoiden oppimisen säätelyä ja hyvinvointia. Tähän arviointiryhmä kannustaakin yliopistoa.
− Tärkeää on myös hyödyntää opiskelijapalautteista saatavat tiedot ja kohdentaa yliopiston omaa yliopistopedagogista tutkimusta koulutuksen kehittämiskohteisiin. Lisäksi opiskelun sujuvuuden esteiden purkaminen ja opinnäytetöiden valmiiksi saattamisen tehokkaat mekanismit tukevat tavoitetta, arviointiryhmän opiskelijaedustaja, väitöskirjatutkija Jenna Sorjonen sanoo.
Tohtorikoulutuksessa keskeisin kehittämiskohde on tohtorin tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja tutkinnon vaatimusten sovittaminen käynnistyvään tohtorikoulutuspilottiin.
Koulutusohjelmien perustamiseen, yhdistämiseen ja lakkauttamiseen liittyvien kriteerien määrittely ja käyttö tukee yliopiston koulutusohjelmaportfolion hallintaa.
11 kehittämiskohdetta, 39 toimenpidettä
Arviointiryhmä esittää yliopiston kandi- ja maisteriohjelmille seitsemän kehittämiskohdetta ja tohtoriohjelmille neljä kehittämiskohdetta. Kehittämiskohteet sisältävät yhteensä 39 toimenpidettä.
Vastuu kehittämisestä jakaantuu koulutusohjelmien, osastojen, tieteenalayksiköiden ja tiedekuntien sekä yliopiston johdon kesken. Koska kehittämiskohteet painottuvat yliopiston eri koulutusohjelmissa ja tiedekunnissa eri tavoin, koulutusohjelmien oma analyysi toimenpiteiden hyödyntämisessä on myös tärkeää.
− Oleellista on, että kehittämiskohteet priorisoidaan ja aikataulutetaan yliopistossa yhteistyössä, Kaarle Hämeri tähdentää.
Tutustu tarkemmin arviointiryhmän kehittämisehdotuksiin (pdf)
Taustainfoa katselmuksesta ja vuosiseurannasta
Yliopiston koulutusohjelmien laadunhallinnan kaksi keskeistä käytäntöä ovat vuosiseuranta ja katselmus. Katselmus toteutettiin nyt ensimmäisen kerran sitten koulutusohjelmien perustamisen vuonna 2017. Arviointiprosessiin osallistuivat kaikki 130 koulutusohjelmaa kandi-, maisteri- ja tohtoritasolta.
Yliopiston koulutusohjelmat ovat vuodesta 2019 tehneet vuosiseurannan. Vuosiseurannan aineistoja hyödyntävä katselmus on suunniteltu toteutettavasti systemaattisesti noin kolmen vuoden välein.
Katselmuksessa syksyn 2023 aikana koulutusohjelmien johtoryhmät tekivät omat itsearviot ja tiedekunnat koulutusohjelmien arvioita hyödyntäen sen jälkeen tiedekuntakohtaisen itsearvion. Kevätlukukaudella 2024 yliopistotason toimikunnat tekivät yliopistotason itsearvion: Opintoasiainneuvosto arvioi kandi- ja maisteriohjelmien toimivuutta ja tutkijakoulun johtokunta yhdessä tieteellisen neuvoston kanssa tohtoriohjelmien toimivuutta.