Miten kestävä ja oikeudenmukainen energiasiirtymä toteutetaan? Kysymys on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Siksi sähköyhtiö Helen innostui mahdollisuudesta päästä pohtimaan aihetta Helsingin yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa HELSUS Co-Creation Labissa.
Opiskelijoiden havaintoja eri tieteenaloilta tarvitaan, koska yritysten ei pidä tarkastella toimintaansa vain teknisestä ja taloudellisesta näkökulmasta, ajattelee Helenin vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren.
– Tahdomme ymmärtää, miten voimme vaikuttaa siihen, että asiakkaamme ja sidosryhmämme kokevat energiasiirtymän oikeudenmukaisena.
Helenillä on pitkät perinteet yhteistyössä HELSUSin kanssa, ja Co-Creation Labissakin yritys on ollut mukana myös aikaisemmin. Westergrenin mukaan ohjelma tarjoaa mahdollisuuden solmia yhteyksiä tulevaisuuden osaajiin ja toisaalta päästä uuden tiedon lähteille.
Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että eri tieteenalojen opiskelijat tarttuvat maisterintutkielmissaan yritysten esittämiin kestävyysongelmiin. Vaikka teema on määritelty valmiiksi, saavat tutkielman tekijät valita tarkan aiheen itse.
– Filosofiamme on, että emme halua työntää opiskelijoita liikaa johonkin tiettyyn suuntaan, kuvailee Helenin tutkimus- ja kehitystoiminnan päällikkö Jussi Uitto.
Opiskelijalle on palkitsevaa, kun omat tutkimustulokset päätyvät käyttöön
Yksi Helenin ryhmässä gradunsa laatineista opiskelijoista on Elisabeth Mäkiö. Globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa opiskeleva Mäkiö kiinnostui tilaisuudesta päästä ratkomaan tosielämän haasteita. Erityisen hienoa hänestä on se, että oma tutkielma ei jää hyllyyn pölyttymään.
– Mukana on ulkopuolinen taho, jolla on valtaa ottaa käyttöön ehdottamiani ratkaisuja.
Mäkiö valitsi tutkimuksensa aiheeksi Järvenpäähän suunnitellun aurinkopuiston ja tahtoi selvittää, miten kansalaiset voisivat saada äänensä kuuluviin vastaavissa projekteissa. Urakka alkoi tutkimuskysymysten hahmottelulla ja jatkui sparrailulla yhdessä Helenin edustajien kanssa. Samassa ryhmässä oli mukana myös muita opiskelijoita, joilta Mäkiö sai vertaistukea. Tämä kaikki auttoi rytmittämään lopputyön kirjoittamista.
– Oli helppo laittaa kalenteriin deadlineja, missä kohtaa asioiden pitäisi olla hoidettu.
Yritykset pääsevät kurkistamaan oman kuplansa ulkopuolelle
Energiasiirtymän lisäksi Co-Creation Labin opiskelijat etsivät tänä vuonna ratkaisuja muidenkin organisaatioiden haasteisiin. Metsä Group tahtoi kuulla tulevaisuuden osaajien näkemyksiä siitä, miten metsäteollisuus voi edistää kestävyyttä.
– Prosessissa on ollut helppo olla yrityksenä mukana. Lopputöiden aiheet kiinnostavat useita henkilöitä eri puolilla Metsä Groupia, ja saamme valmiiden töiden avulla välitettyä uutta tietoa ja ymmärrystä laajasti talon sisällä, kuvailee yhtiön tutkimus- ja kehityksestä vastaava johtaja Katariina Kemppainen.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY etsi ratkaisuja kaupunkien typpikiertoon ja sai dataansa uusia näkökulmia esimerkiksi humanistisesta tutkimuksesta, kertoo kuntayhtymän ympäristöasiantuntija Aninka Urho.
Valmet puolestaan tahtoi pohtia opiskelijoiden kanssa, minkälaisia koneita tulevaisuudessa tarvitaan.
– Kestävä kehitys on yksi yrityksemme painopistealueista. Halusimme saada Co-Creation Labista uusia ajatuksia sellaisilta tekijöiltä, joiden kanssa emme normaalisti toimi, kertoo yhtiön tuotekehityspäällikkö Heikki Kettunen.
Maisterintutkielman havainnot kannattaa tuoda koko organisaation ulottuville
Kenelle Co-Creation Lab sitten sopii? Mäkiö suosittelisi osallistumista erityisesti opiskelijoille, jotka eivät ole vielä lyöneet lopputyön aihetta lukkoon ja ovat laajasti kiinnostuneita eri asioista.
– Jos tulee joltakin muulta alalta kuin kestävyystieteistä, niin tämä on todella hieno mahdollisuus päästä laajentamaan osaamistaan.
Uitto ja Westergren ajattelevat, että mukaan lähtevän yrityksen on erityisen tärkeää varata riittävästi aikaa opiskelijoiden tukemiseen. Myös siihen kannattaa panostaa, että tutkielmien havainnot kanavoituvat organisaation eri yksiköihin ja niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä.
– Ettei se jää siihen, että tehdään viisi maisterintutkielmaa ja joku lukee ne läpi. On hyvä saada vietyä havainnot oikeasti mukaan yrityksen tekemiseen, Uitto muistuttaa.
Hän ja Westergren suosittelevat Co-Creation Labiin mukaan lähtemistä myös muille yrityksille. Palkitsevinta yhteistyössä on kaksikon mielestä päästä inspiroitumaan opiskelijoiden ideoista ja katsomaan maailmaa uusin silmin. Abstraktin teeman jalostuminen oivaltavaksi lopputyöksi tarjoaa kiinnostavia kurkistuksia oman kuplan ulkopuolelle.
– Se on todella virkistävää, Westergren kiteyttää.
Yritys – oletko kiinnostunut osallistumaan kestävyyshaasteeseen?
Seuraava HELSUS Co-Creation Lab toteutetaan vuoden 2024 alussa. Lähetämme esitteen ja kerromme mielellämme lisää kiinnostuneille kumppaneille. Ota yhteyttä helsus@helsinki.fi . Lisätietoja myös Helsus Co-Creation Lab verkkosivuilta