Lapsen lyhyet yöunet vaikuttavat kolesteroliarvoihin

28.5.2018
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan riittävä ja säännöllinen uni suojaa lapsia ja nuoria haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä. Lisäksi kronotyypiltään aamuvirkkujen lasten unirytmillä näyttäisi olevan kauaskantoisia suojaavia vaikutuksia.

Lasten ja nuorten riittämätön uni on yhä yleisempää. Liian vähäisen unen merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle tunnetaan kuitenkin huonosti.

Filosofian maisteri Liisa Kuula-Paavola tarkasteli tuoreessa väitöstutkimuksessaan lasten ja nuorten nukkumistapojen yhteyksiä terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen vuonna 1998 Helsingissä syntyneiden keskuudessa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena olivat unen pidemmän aikavälin vaikutukset.

– Unen määrä ja ajoitus ovat melko pysyviä terveyskäyttäytymisen piirteitä myös lapsilla ja nuorilla, Kuula-Paavola toteaa.

Tulokset osoittavat, että lyhyt unen kesto 8-vuotiaana on yhteydessä 12-vuotiaana mitattuun, haitalliseksi arvioituun lipidiprofiiliin – varsinkin tyttöjen keskuudessa.  Epäsuotuisaan tai haitalliseen lipidiprofiiliin liittyvät korkeat LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot sekä alhaisemmat HDL-kolesteroliarvot. 

Yhteys oli voimakkaampi neljän vuoden seurantajakson yli kuin poikittaistutkimuksessa 12-vuotiaiden keskuudessa.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että lyhyen unen aiheuttama haitallinen vaikutus terveyteen syntyy pikkuhiljaa, useamman vuoden aikana, Kuula-Paavola tarkentaa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lyhyt unen kesto vaikutti veren lipidiarvoihin riippumatta yksilön painoindeksistä tai liikunnan määrästä.

– Toisin sanoen edes liikunta ei suojannut riittämättömän unen negatiiviselta vaikutukselta. Tulosta voi tarkastella myös terveyden edistämisen kannalta: pidempi ja säännöllisempi uni suojaa haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä, Kuula-Paavola sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että unen ajoitus eriytyy aamu- ja ilta-kronotyyppien välillä jo lapsuudessa. Aamutyyppien aikaisempi unirytmi havaittiin jo kahdeksanvuotiailla. Vaikka kaikkien lasten unirytmi muuttui myöhäisemmäksi nuoruudessa, iltatyyppien unirytmi muuttui merkittävästi myöhemmäksi 12 ikävuoden jälkeen.

– Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että varhainen unirytmi voi säilyä suojaavana tekijänä myöhempään nuoruuteen saakka, Kuula-Paavola sanoo.

Väitöskirjan kognitiivista suoriutumista koskevissa tutkimuksissa osoitettiin, että unen määrä ja ajoitus ovat vahvasti yhteydessä toiminnanohjaukseen, eli siihen, miten hallitsee ja ohjaa omaa elämäänsä.

– On todennäköistä, että uni, toiminnanohjaus, ja terveyskäyttäytyminen ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmässä ja kehityspsykologian tutkimusryhmässä.

Liisa Kuula-Paavola väittelee 1.6.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and its timing - longitudinal and cross-sectional associations with cognitive performance and health in youth". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XIV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Liisa Kuula-Paavola, liisa.kuula-paavola@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys