Sepsiksen ja erityisesti sen vaikeimman muodon, septisen sokin, keskeinen tekijä on elimistön pienimpien hiusverisuonten seinämien pettäminen ja siitä seuraava nesteen tihkuminen kudoksiin. Näiden kapillaarisuonten seinämien läpäisevyys on lisääntynyt myös useissa muissa yleisissä sairauksissa. Myös syöpäkasvaimen verisuonet ovat läpäiseviä, mikä heikentää lääkeaineiden tehoa syöpäkasvaimessa.
Täsmähoitoa verisuonien ’vuotamista’ vastaan ei toistaiseksi ole onnistuttu kehittämään, koska ilmiön taustamekanismeista ei ole ollut tarpeeksi tietoa.
Sairaudet, joihin liittyy verisuonien seinämien liiallista läpivuotoa, koskettavat vuosittain kymmeniä miljoonia ihmistä.
Apulaisprofessori Pipsa Saharinen tutkimusryhmineen on jo vuosia selvittänyt verisuonten seinämien läpäisevyyttä sääteleviä molekyylitason mekanismeja, ja nyt ryhmä on tehnyt merkittävän löydöksen.
– Olemme tunnistaneet mahdollisen avainmekanismin siitä tapahtumaketjusta, jonka seurauksena verisuonen seinämät muuttuvat liian läpäiseviksi. Avainmekanismiin kohdistetulla täsmälääkkeellä tämä haitallinen prosessi voitaisiin mahdollisesti pysäyttää, Saharinen sanoo.
Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt Saharisen ANTILEAK-projektille viideksi vuodeksi kahden miljoonan euron suuruisen ERC Consolidator Grant -rahoituksen.
Verisuonivuotoa estävälle lääkkeelle on valtavan suuri tarve.
– Sairaudet, joihin liittyy verisuonien seinämien liiallista läpivuotoa, muodostavat maailmanlaajuisen terveysongelman ja koskettavat vuosittain kymmeniä miljoonia ihmistä. Kysymys on lisäksi hyvin vakavista sairauksista, Saharinen toteaa.
Vahingolliset viestiketjut poikki
Jo aikaisemmin on tiedetty, että verisuonten uudiskasvuun osallistuvalla angiopoietiini-2-nimisellä kasvutekijällä (Ang2) on sormensa pelissä myös verisuonien läpäisevyyden säätelyssä. On myös tiedetty, että Ang2-kasvutekijä ohjailee solun toimintaa Tie2-solureseptorin kautta.
Saharisen ryhmä on kuitenkin löytänyt Tie2-reitin lisäksi toisenkin väylän, jonka kautta Ang2 käskyttää solua ja voi käynnistää verisuonivuotoon johtavan prosessin.
Koska Ang2 on avaintekijä muun muassa syövän kasvuun liittyvässä verisuonien uudismuodostuksessa, se tunnistettiin jo vuosia sitten tärkeäksi lääkekohteeksi, ja sen toimintaa estäviä lääkkeitä on jo käytössä kliinisissä tutkimuksissa.
– Tällä hetkellä nuo kliinisissä tutkimuksissa olevat lääkkeet blokkaavat kuitenkin vain Tie2-signalointireitin ja jättävät meidän löytämämme reitin avoimeksi. Tämä saattaa selittää, miksi näiden lääkkeiden teho ei ole ollut paras mahdollinen, Saharinen kertoo.
Saharisen ryhmän tavoitteena on kehittää vasta-aineita, joiden avulla solun seinämää sääteleviä viestiketjuja voitaisiin muokata ja siten estää verisuonten seinämien muuttuminen liian läpäiseviksi.
– Se merkitsisi suurta harppausta uuden sukupolven verisuonilääkkeiden kehittämisessä.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittama tutkimus Helsingin yliopistossa
60 ERC-rahoituksen raja rikki Helsingin yliopistossa