Viherkatot elävöittävät kerrostaloja

Helsingin Jätkäsaaren kerrostalon katolla viheriöivät kohta hedelmäpuut. Parvekkeita on tulossa sekä kasveille että asukkaille. Ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen takana on TA-Yhtiöt ja Helsingin yliopisto.

Asumisoikeusasuntojen tuottaja TA-Yhtiöt rakennuttaa Helsingin Jätkäsaareen aivan uudenlaisen kerrostalon. Uudenlaisella kaupunkirakentamisella elävä luonto tuodaan osaksi kiinteitä rakenteita. Tutkimusyritysyhteistyö Helsingin yliopiston viherkattojen tutkijoiden kanssa alkoi jo talon suunnitteluvaiheessa vuonna 2011. Valmista pitäisi olla syksyllä 2017.

Tutkijoiden, viherkonsulttien, arkkitehtien ja insinöörien muodostama ryhmä ideoi uuden konseptin, jolla pyritään hillitsemään rankkasateiden tuomia tulvia ja hulevesiä, vaimentamaan melua, luomaan yhteistöllisyyttä ja tuomaan suomalaista luontoa kaupunkiin.

Monialainen tutkijatiimi mukana

TA-Yhtiöt haluaa toimia esimerkkinä tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. Sitä varten tarvittiin monialaista osaamista, yhteistyötä yrityksen ja yliopiston tutkijoiden välillä. Helsingin yliopiston tutkijatiimin kuului eri alojen asiantuntijoista. Uuden kerrostalokonseptin suunnitteluun tarvittiin kasvitieteen, eläintieteen, hydrologian, ympäristöpsykologian, estetiikan, mikrobiologian ja sosiologian asiantuntijoita.

Lopputuloksena syntyi talo, jossa kasvaa runsaasti kasvillisuutta. Ihmisille ja kasveille on omia parvekkeita, mutta myös yhteistä tilaa.

Kasvirakenteiden, kuten viherkattojen ja -seinien rakenteita on tutkittu aiemmin pienemmässä mittakaavassa. Syksyllä 2017 valmistuvan kerrostalon parvekkeet ja parvekelaatikot muodostavat kuitenkin aivan oman kokoluokkansa koeasetelman. Kasvivalinnat, kasvualustat sekä kastelujärjestelmät joutuvat kovaan testiin. Jätkäsaaressa meren äärellä sijaitseva rakennus on alttiina myrskytuulille ja kesällä katolle porottavalle armottomalle auringolle. Tutkijat seuraavat, miten kasvit selviytyvät niille luodussa ympäristössä.

Katolle perinnekasveja

Kasvitieteilijöiden ammattitaito korostui kasvivalintoja tehtäessä. Kunnianhimoiset luonnon ystävät eivät tyytyneet kaupallisten puutarhojen tarjoamiin vaihtoehtoihin, vaan halusivat aidon monimuotoisuuden kukkivat kaupungissakin. Katolle kylvettiin alkuperäisiä suomalaisia kukkia ja suosittiin maaseudulta katoavia perinnekasveja.

Kasvitieteen tutkijat tarjosivat myös hyödyllistä tietoa yhteistyökumppaneille. He muun muassa opettivat työryhmän jäsenet käyttämään Nobanis-tietokantaa, jolla voi erottaa turvallisesti Suomeen tuotavat kasvilajit niistä, jotka voivat olla vaaraksi Suomen luonnolle.

Jätkäsaaren kerrostalon katolle istutetaan asukkaita varten hyötykasveja, kuten marjapensaita ja jopa hidaskasvuinen omenapuu. Saunaterassin marjasatoa varmistamaan perhosille ja muille pölyttäjille luodaan läheisyyteen oma keidas.

- Hanke on äärimmäisen kiehtova, mutta kyllä sen eteen on joutunut tekemään hartiavoimin töitä, kertoo tutkimustiimin johtaja, dosentti Susanna Lehvävirta Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Hankkeessa uutta tietoa syntyy vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Parhaat käytänteet siirtyvät pioneereilta eteenpäin.