Neurotieteilijä Eero Castrén tutkii hermoston muovautuvuuden molekyylitason mekanismeja aikuisten aivoissa.
Hän on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut, miten masennuslääkkeessä käytettävä molekyyli lisää muovautuvuutta aikuisten aivoissa. Koska aivojen muovautuvuus kriittisen kehityskauden jälkeen on hyvin rajallinen, tutkimustulokset ovat avanneet mahdollisuuden aivotoimintojen tutkimukseen ja niihin liittyvien sairauksien hoitoon.
– Tässä hankkeessa yritämme yhtäältä syventää tietämystämme hermoston muovautuvuuden molekulaarisista mekanismeista ja kehittää uusia menetelmiä muovautuvien aivojen havainnointiin ja kuvantamiseen, toisaalta viedä perustutkimuksen löydöksiä kohti käytännön sovelluksia kehittämällä diagnostisia menetelmiä ja uusia aivosairauksien hoitokäytäntöjä.
Castrén on työskennellyt saman tutkimuskokonaisuuden parissa jo yli kaksi vuosikymmentä, viimeiset vuodet ERC:n edistyneen tutkijan apurahan tukemana.
– Uudet löydökset ovat ohjanneet tutkimusta uusiin, ennalta arvaamattomiin suuntiin. Akatemiaprofessuuri mahdollistaa nyt tämän tutkimuksen jatkamisen ja kehittämisen jälleen kohti uusia avauksia.
Akatemiaprofessuuri tarkoittaa myös selkeitä työnäkymiä seuraavien viiden vuoden ajaksi.
– Se merkitsee paljon, sillä määräaikainen tehtäväni neurotieteen tutkimuskeskuksen johtajana on päättymässä vuoden kuluttua.
Mahdollisuuksia mitokondriotautien hoitoon
Helsingin yliopiston neurotieteen alalle saatiin Suomen Akatemian kevään rahoituskierroksella kaikkiaan 12 myöntöä. Neurotieteeseen liittyy myös Helsingin yliopiston toisen uuden akatemiaprofessorin Anu Wartiovaaran tutkimus.
Wartiovaara tutkimusryhmineen tavoittelee hoitokeinoja mitokondriotaudeille käyttäen hyväksi molekyylitason tietoa.
Mitokondriotaudit ovat vaikeita energia-aineenvaihduntasairauksia, joista vain harvoille on hoitoa. Tautiryhmä on yleisin periytyvä aineenvaihduntasairaus. Tauteja tunnetaan huonosti, vaikka Suomessakin potilaita on jopa pari tuhatta. Myös Parkinsonin tauti näyttää usein liittyvän mitokondrioiden toimintahäiriöön.
– Kun opimme ymmärtämään, miten mitokondriotaudit vaikuttavat solujen toimintaan, siitä on suurta hyötyä myös yleisten hermoston rappeumatautien hoitoon.
Wartiovaaran ryhmän työn tuloksena jo tuhannet potilaat ympäri maailman ovat saaneet geenidiagnoosin ja sitä kautta taudin tarkan syyn. Äskettäin tehty löytö avaa mahdollisuuden, että osaa vaikeista aivo- tai lihastaudeista voitaisiin hoitaa B-vitamiineilla.
– Biolääketieteellinen tutkimuskenttä elää poikkeuksellisen hienoa aikaa. Menetelmät ovat kehittyneet kuluneen kymmenen vuoden aikana sellaisin harppauksin, että käytännössä rajana on vain mielikuvitus.
Anu Wartiovaara pitää akatemiaprofessuurin rahoitusta erittäin tärkeänä tutkimusryhmälleen.
– Se mahdollistaa keskittymisen tutkimukseen entistä tehokkaammin. Ryhmäni on haavoittuvainen, koska se on lähes täysin kilpaillun rahoituksen varassa.
Ilmastotutkimusta Siperiassa ja Kiinassa
Maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala valittiin Suomen Akatemian akatemiaprofessoriksi nyt kolmannen kerran. Hän toimi akatemiaprofessorina myös vuosina 2004–2009 ja 2011–2015.
– Tämä on merkittävä asia sekä oman tutkimukseni että kansainvälisen tiedeyhteisön kannalta. Voin keskittyä kokonaisvaltaisesti tutkimukseen.
Kulmala selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun.
– Monet merkittävimmät ihmiskunnan haasteet kuten ilmasto, ilman laatu sekä veden, ruuan ja energian riittävyys liittyvät toisiinsa. Akatemiaprofessorikaudella pyrin ymmärtämään, mitä tapahtuu Siperiassa ja toisaalta kiinalaisissa suurkaupungeissa. Miten ilman laatu ja ilmasto ovat vuorovaikutuksessa näillä alueilla.
Suomen Akatemia valitsi 22. kesäkuuta kaikkiaan kahdeksan uutta akatemiaprofessoria. Heidän viisivuotiskautensa alkaa 1.1.2017.
Suomen Akatemian akatemiaprofessorit
HY:n matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 23.6.2016: Markku Kulmala akatemiaprofessoriksi
HY tiedote Eero Castrénin tutkimuksesta 6.2.2013: Pelkkä masennuslääke ei paranna