Helsingin yliopisto

Pelkkä masennuslääke ei paranna

Tiedote 6.2.2013

Masennuslääkkeiden käyttötapoja tulisi korjata. Viimeisimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeet eivät itsessään paranna. Ne pelkästään palauttavat tietyille aivoalueille mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä. Paraneminen edellyttää, että kytkennät ohjataan oikeanlaisiksi harjoittelun, kuntoutuksen tai terapian avulla, toteaa 2,5 miljoonan euron ERC-rahoituksen saanut neurotutkija Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskuksesta.

– Masennuslääkkeitä käytetään väärin.

Väittämä on rankka jopa Eero Castrénin kaltaisen arvostetun neurobiologin suusta. Onhan maailmassa jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Ei kai koko järjestelmä voi olla väärässä?

Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeeet itsessään toimi parantajina. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus.

Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.

 

Väärät kytkennät oikeiksi

Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä käsiksi tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat.

Professori Eero Castrénin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään sen sijaan pitkäaikaiseen vaikutukseen.

– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelevä Castrén sanoo.

Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.

Tähän tutkimusvaiheeseen pääsy on vaatinut pitkän tien kulkemista. Jo 1960-luvulla havaittiin, että masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin. Myöhemmin todettiin masennuslääkkeiden lisäävän aivojen hermokasvutekijöitä ja niiden viestinvälitystä. Vasta viimeisimpänä on ryhdytty tutkimaan sitä, mitä lääkkeiden vaikutuksesta seuraavaksi tapahtuu.

Aikuisten aivojen muovautuvuuden avautuminen masennuslääkkeen avulla onkin tuonut Eero Castrénin kokonaisen uuden tutkimuskentän eteen. Hän on saanut aivojen muovautuvuuden mekanismeihin liittyviin tutkimuksiin viideksi vuodeksi 2,5 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n apurahaa.

 

Toiminnallinen heikkonäköisyys parannettavissa

Eero Castrén sai ensimmäiset tuloksensa aivojen masennuslääkkeiden vaikutuksista muovautuvuuteen eläinmallin näköaivokuorta tutkimalla. Nyt tuloksia ollaan siirtämässä aikuisten toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian käytännön hoitokeinoksi.

Amblyopiassa toisen silmän näkö on lapsuudessa huono. Aivot oppivat käyttämään vain paremman silmän välittämää tietoa. Näin heikomman silmän näkö jää pysyvästi huonoksi, vaikka alkuperäinen heikon näön syy korjattaisiin silmälaseilla tai leikkauksella.

Amblyopia voidaan korjata kuntouttamalla heikommin näkevää silmää peittämällä paremmin näkevä silmä silmälapulla. Eero Castrénin mukaan tämä tuottaa tuloksia ainoastaan pikkulapsilla.

– Näköaivokuoren muovautuvuus sulkeutuu ennen alakouluikää. Sulkeutumisen jälkeen tehdyt pelkät laputushoidot eivät enää auta.

Parhaillaan on meneillään kaksoissokkokoe amblyopiasta kärsivillä aikuisilla koehenkilöillä. Keväällä valmistuvan kokeen avulla tähdätään toimivaan amblyopiahoitoon. Tutkimuksen toteuttaa Eero Castrénin, professori Heikki Rauvalan, professori Mart Saarman sekä tohtori Henri Huttusen yhdessä vuonna 2008 perustama yritys Hermo Pharma.

– Tavoitteena on uusi hoitokäytäntö, ja silloin pitää olla lääkeyritys takana, akateeminen tehon osoittaminen ei käytännössä riitä. Amblyopia on kuitenkin varsin yleinen sairaus, johon liittyy myös syvyysnäön puutteellisuus, joten uusille hoidoille olisi tarvetta, Eero Castrén pohtii.

Eero Castrénin tutkimusryhmä

Eero Castrén Tuhat-tutkimustietokannassa

Eero Castren sai 20.3.2013 myös Sigrid Juseliuksen Säätiöltä 250 000 euron apurahan vuosille 2013–2018.

Teksti ja kuva Elina Raukko