Jo ennen Covid-19-pandemiaa 30 miljoonaa eurooppalaista ilmoitti kokevansa itsensä usein yksinäiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys lyhentää elinikää ja voi olla yhtä vaarallista terveydelle kuin tupakointi tai ylipaino. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin myös, että yksinäisyyttä ja sen haitallisia terveysvaikutuksia voi lievittää.
Covid-19-pandemia on nostanut korostetusti esille sekä yksinäisyyden kielteisen että luonnon myönteisen merkityksen. RECETAS-hankkeen tavoitteena on tarttua tähän ajankohtaiseen ilmiöön ja selvittää, kuinka kaupunkiluontoon liittyvän sosiaalisen toiminnan mahdollistaminen voi helpottaa yksinäisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ilmastonmuutos lisäävät hankkeen ajankohtaisuutta ja tutkitun tiedon tarvetta.
– Meillä on olemassa arkikokemus luonnon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, kertoo yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta.
– Yksinäisyyden myöntäminen ja siitä puhuminen on helpottunut korona-aikana. Senkin takia on tärkeää tutkia asiaa nyt ja lisätä tietoisuutta siitä, että asialle voi tehdä jotain, hän jatkaa.
Malleja hyvinvoinnin edistämiseksi kehitetään maailmanlaajuiseen käyttöön
Keväällä 2021 käynnistyneen hankkeen puitteissa on tarkoitus koota yhteen tieto parhaista luontoon perustuvista interventioista sekä kehittää uusia, vaikuttavia malleja, jotka vähentävät yksinäisyyttä ja edistävät hyvinvointia.
– Tavoitteena on, että RECETAS tarjoaa terveydenhuollon toimijoille ja ammattilaisille vaikuttavia interventioita yksinäisyyden lievittämiseen kustannustehokkaalla tavalla, Pitkälä summaa.
Käytäntöjä ja niiden käyttöönottoa halutaan hankkeessa tukea maailmanlaajuisesti. Tätä varten aiheeseen liittyviä tutkimuksia järjestetään kuudessa kaupungissa ympäri maailmaa: Barcelonassa, Marseillessa, Prahassa, Helsingissä, Cuencassa Ecuadorissa ja Melbournessa.
Luontoelämyksillä parempaa terveyttä palvelutaloissa asuville?
Helsingissä on tarkoitus tutkia luontokokemuksiin liittyvää ryhmätoimintaa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien yksinäisten ikäihmisten keskuudessa. Toiminnan vaikuttavuutta ja kustannuksia tutkitaan satunnaistetulla tutkimusasetelmalla. Mallin käyttöä koulutetaan myös muille hankkeeseen osallistuville kumppaneille.
– Tutkimuksissa saamme tieteellistä näyttöä siitä, voivatko luontoon perustuvat sosiaaliset interventiot lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Samanaikaisesti näiden ratkaisujen tarkoituksena on vähentää kuormitusta terveydenhuollossa, Pitkälä kertoo.
Suomessa on jo 20 vuoden ajalta kokemusta vanhusten yksinäisyyden lieventämisestä Ystäväpiiri-toiminnalla, jota Vanhustyön keskusliitto organisoi.
– Ystäväpiiri-toimintaa koskevissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ryhmätoimintaan osallistuneilla sote-palveluiden käyttö väheni 30 prosenttia, terveys parani ja hyvinvointi lisääntyi, Pitkälä kertoo.
Ryhmätoiminnassa ikäihmisten on Pitkälän mukaan helppo puhua yksinäisyydestään, ja siihen on kehitetty ryhmissä toimivia apuvälineitä kuten taide.
– On tärkeää saada ihmiset jakamaan yksinäisyyden kokemuksia. Haluamme toiminnalla vahvistaa osallistujien pystyvyyden tunnetta ja tukea heidän orastavia ystävyyssuhteitaan, Pitkälä tiivistää.
RECETAS (Re-imagining Environments for Connection and Engagement: Testing Actions for Social Prescribing in Natural Spaces) - hankkeeseen osallistuu 9 maata ja13 organisaatiota eri puolilta maailmaa. Hanketta koordinoi Barcelona Institute for Global Health (ISGlobal) ja sitä tukee la Caixa -säätiö. EU :n Horizon2020 -ohjelma rahoittaa viisi vuotta kestävää hanketta viidellä miljoonalla eurolla.
Lisätietoja
Kaisu Pitkälä, professori, Helsingin yliopisto
kaisu.pitkala@helsinki.fi
p. 050 448 4665
Lue myös uutisemme Korona kuormittaa terveydenhuoltoa pitkään: yksinäisyyteen ja hoitovelkaan on puututtava nyt.