Mitä pidemmälle koronapandemia on edennyt, sitä paremmin olemme oppineet toimimaan sen kanssa. Olemme ymmärtäneet, miten epidemiaa rajoitetaan, ja toimineet sen mukaisesti. Suomessa sekä erikoissairaanhoito että perusterveydenhuolto ovat näyttäneet korkean laatunsa Covid-19:n hoidossa, ja esimerkiksi testaukset, jäljitykset ja rokotukset ovat toimineet erinomaisesti.
Samaan aikaan on kuitenkin alkanut kertyä muuta hoitovelkaa. Eristyksen pitkittyessä monet sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat alkaneet näkyä eri ikäisillä.
Eristys ja vähäinen liikunta näkyvät ikääntyneiden haurastumisena, toiminnanvajauksina ja avuntarpeen lisääntymisenä. Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet, ja sitä kautta kognitio on heikentynyt erityisesti riskissä olevilla ikääntyneillä. Molemmat asiat saattavat näkyä pitkään ikääntyneen väestön hoiva- ja kuntoutustarpeina.
Nyt kun ikääntynyt väestönosa on rokotettu, pitäisi mahdollisimman laajasti aloittaa ikääntyneiden ryhmäliikunta ja kuntosaliharjoittelu sekä avata palvelukeskukset.
Ympärivuorokautisessa hoidossa tulee edistää sekä yksilöllistä että ryhmäkuntoutusta. Kotihoidon ikääntyneille olisi tarjottava mahdollisuus intensiiviseen kotikuntoutukseen. Haurastumisen tielle joutuneiden vanhusten kuntoutumista voi vahvistaa lisäämällä heidän proteiinin saantiaan.
Omaishoitajista on pidettävä huoli
Yksinäisyyteen tulee puuttua kaikin keinoin. Siinä harrastuksien ja palvelukeskuksien rooli on keskeinen. Sosiaalinen toiminta ylläpitää kognitiota, ja yksinäisyys heikentää sitä. Vapaaehtoistyötä tulee nostaa esille. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton yksinäisille ikäihmisille tarkoitettua Ystäväpiiri-toimintaa on tarjolla koko maassa, ja sen tiedetään tutkitusti edistävän osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantavan kognitiota.
Omaishoitajien työllä on suuri taloudellinen merkitys yhteiskunnassa: he hoitavat muistisairaita kotona noin kolmasosalla siitä hinnasta, mitä yksinasuva muistisairas maksaa. Omaishoitajista on nyt iso huoli, sillä he eivät ole juurikaan saaneet tukea pandemian aikana. Päivätoiminta on ollut kiinni, eikä lyhythoitojaksoja ole ollut mahdollisuutta tarjota.
Omaishoitajien pitkittynyt kuormittuneisuus tulee näkymään heidän terveydessään ja jaksamisessaan. Siksi päivätoiminta ja lyhytaikaishoito tulee nyt avata rokotetuille.
Hoitovelka kasvaa
Myös koko väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Pandemian alussa ihmiset eivät uskaltaneet hakeutua terveydenhuoltoon, ja palveluita on ollut tarjolla tavallista heikommin. Syövät ja muistisairaudet ovat edenneet aiempaa pidemmälle ennen diagnoosia ja hoidon aloitusta. Kroonisten sairauksien hoitotasapaino on heikentynyt. Väestön vähäisempi liikunta etätyön myötä pahentaa tilannetta.
Kroonisten sairauksien hoitotasapainoa heikentää myös se, että hammaslääkäreiden palveluiden käyttöä on vähennetty. Samalla tiedämme, että suun inflammatoriset sairaudet pahentavat monia kansantauteja.
Sairauksien alkudiagnostiikka ja hoito tapahtuu aina ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Tulevina vuosina tämän hoitosuman purkamisessa on paljon perustyötä. Nyt jos koskaan terveyskeskuksiin tarvitaan ne luvatut tuhat lääkäriä lisää.
Etävastaanotot toimivat kahdella ehdolla
Lomautukset, työttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat lisääntyneet pandemian aikana. THL:n Finsote-kyselyn mukaan psyykkinen kuormittuneisuus, masennus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet väestötasolla. Myös opiskelijoiden kuormittuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Niihin täytyy kehittää räätälöityjä interventioita, ja suurimmalta osin ongelmiin vastaaminen on perusterveydenhuollon tehtävä.
Olemme siis lähestymässä hiljaista epidemiaa, joka tulee näkyviin ennen pitkää Covid-19:n hellittäessä. Lisäksi terveydenhuoltoamme kuormittavat vielä pitkään Covid-19:n diagnostiikka ja hoito sekä infektioiden suorat seuraukset kuten pitkittynyt korona eli sairastuneiden pitkittyneet oireet, väsymys ja aivosumu.
Ei kuitenkaan niin paljon pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Koronasta on opittu kaikenlaista, ja suomalaisten ja terveydenhuoltomme kriisinkestävyys on osoittautunut erinomaiseksi. Olemme myös oppineet hoitamaan monia asioita etänä.
Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa on käytetty etävastaanottoja, joilla potilaita voidaan hoitaa turvallisesti, kunhan lääkäri tuntee heidät entuudestaan ja on riittävän kokenut. Pitkäaikainen hoitosuhde ja lääkärin vahva osaaminen ovatkin olennaisia edellytyksiä etähoidolle varsinkin perusterveydenhuollossa.
Kaisu Pitkälä on yleislääketieteen professori.