– Ei sydän tiedä, oletko menossa fillarilla töihin vai ajamassa kuntopyörää salilla, sanoo Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikön tutkimusjohtaja Juha Peltonen.
Hän on kollegoineen juuri aloittanut Sporttia Stadiin! -tutkimushankkeen, jossa kehitetään mahdollisuuksia arkiliikunnan ja liikuntaharjoittelun yksilölliseen suunnitteluun ja seuraamiseen. Amerin kulttuurisäätiö tukee hanketta 120 000 eurolla vuodessa neljän vuoden ajan.
– Yleiset liikuntasuositukset ovat keskimäärin ok, mutta ihmiselle, joka ei ole ikinä harrastanut liikuntaa, ne ovat uuvuttavat, ja säännöllisesti liikuntaa harrastavalle ne ovat tylsät, ja kunto saattaa jopa heiketä, Peltonen sanoo.
– Siksi voimakkaasti nouseva trendi maailmalla on yksilöllisen liikuntaharjoittelun edistäminen.
Sporttia Stadiin! on jatkoa liikuntalääketieteen ja kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköiden, Naistenklinikan, Työterveyslaitoksen ja VTT:n Motivation Makes the Move (MoMaMo) -tutkimukselle, jossa kehitetään yksilöllisiä liikunta- ja elämäntapainterventioita terveydenhuollon tarpeisiin. Nyt näkökulmaa laajennetaan koko väestöön, ja tutkimuksessa mukana on myös datatieteilijöitä ja kaupunkitutkijoita.
Tavoitteena on kaupunkilaisten aktiivisempi elämäntapa, sillä fyysisellä suorituskyvyllä on vahva yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi liikunnalla on positiivisia vaikutuksia mm. oppimiseen, muistiin ja unen laatuun.
Kuka liikkuu – ja kenellä on siihen mahdollisuus?
Psykologisesta näkökulmasta tutkimusprojektissa on tarkoitus kartoittaa, minkälaiset persoonallisuustekijät ja elämäntilanteet ennustavat sitä, juurtuuko liikunta osaksi normaalia elämää.
– Siihen MoMaMo-tutkimuksemme antaa hyvät perustiedot, sillä mukana olleista osa jaksoi intervention loppuun asti ja osa ei, kertoo dosentti Mari Tervaniemi. Aiheesta kerätään nyt lisää aineistoa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa.
– Pidän tästä tutkimusasetelmasta, koska se, minkä ihminen ottaa elämäntavakseen nuorena, todennäköisemmin pysyy. Toki koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunta, Tervaniemi sanoo.
Keskimäärin liikunnan harrastaminen näyttää hyvältä tälläkin hetkellä, mutta liikuntamäärät ovat tutkijoiden mukaan jakautuneet selvästi kaupunkilaisten kesken – osa liikkuu runsaasti, ja toiset eivät ollenkaan.
– On tärkeää löytää myös tekijöitä, jotka aikaansaavat tätä polarisoitumista. Varallisuus on yksi sellainen, jos henkilö joutuu miettimään, onko varaa ostaa kuntosalikorttia, harrastaa jotain vielä mielenkiintoisempaa tai ylipäätään aikaa liikkua, jos joutuu tekemään kahta työtä, sanoo kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.
– Usein liikunnalliseen elämäntapaan saavat tukea ne kaupunkilaiset, jotka ovat jo muutenkin hyväosaisessa asemassa.
Miten Stadista tehdään liikuntaystävällisempi?
Liikuntapaikkojen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi tutkijoita kiinnostaa pääkaupunkiseutulaisten arkiliikunta, eli sellainen aktiiviliikunta, jolla on kuntoilun ohella jokin muukin tavoite, kuten liikkuminen paikasta toiseen.
Tutkimuksessa tullaan hyödyntämään uusia datalähteitä, matkapuhelinten gps-tietoja sekä kaupunkipyöräaineistoja. Niiden avulla voidaan mitata saavutettavuutta eri kaupunkiympäristöissä, ja psykologien aineistoon yhdistettynä saadaan tietoa, minkälaiset ihmiset tarttuvat näihin kaupunkiympäristön tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin.
– Polkupyörällä saavutettavuusmaisema näyttää erilaiselta kuin joukkoliikenteellä tai autolla. Meitä kiinnostaa, minkälainen kaupunki kannustaa arkiliikuntaan, ja kenellä on mahdollisuus ja halu näitä mahdollisuuksia käyttää, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutin apulaisprofessori Tuuli Toivonen.
Nyt hyödynnetään pääkaupunkiseudulta kerättyä dataa, mutta tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa myös muihin kaupunkiympäristöihin. Erilaisten data-aineistojen yhdistämisessä auttavat datatieteen menetelmät.
– Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että monet hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kannalta tärkeät ilmiöt, kuten arkiliikunta, ovat tarkemmin ajateltuna äärimmäisen monitahoisia ilmiöitä, joiden ymmärtäminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, sanoo tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos.
– Myös uusien aktiivisuuteen kannustavien tekoälysovellusten kehittäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus.
Sporttia Stadiin! -hankkeessa on mukana myös VTT:n tutkijoita, joiden MoMaMo-hankeeseen kehittämä liikunta- ja elintapamuutoksiin kannustava sovellus on jo käytössä muun muassa raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Uuden hankkeen myötä tuki on mahdollista saada myös niiden saataville, jotka eivät tällä hetkellä ole terveydenhoidon piirissä.
– Tavoitteenamme on selvittää, voiko yhteiskuntaan ja arkielämään liittyvillä keinoilla yksilöidä liikunnan ohjausta niin, että päästäisiin parempaan lopputulokseen kuin yleisillä liikuntasuosituksilla, Juha Peltonen summaa.