Ensi vuoden alussa käynnistyvä kuusivuotinen LuomuKasvu-hanke (GrowthOrganic) selvittää luonnonmukaisen maataloustuotannon etenemisen pullonkauloja. Helsingin yliopiston ja
Painopiste on alkutuotannossa, kertoo hankkeen vastuujohtaja, professori Juha Helenius
– Satotasot viljelyssä ja tuotostasot kotieläintuotannossa ovat luomussa toistaiseksi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tähtäämme tuottavuuden nostamiseen sekä eläinrehujen että suoraan ihmisravinnoksi viljeltävien kasvien viljelyssä, Helenius kertoo.
Lannoitteet ja rehu puhtaasti kotimaasta
Hankkeessa kehitetään ekologisesti kestävää teknologiaa, kuten orgaanisia kierrätyslannoitteita ja uusiutuvaa energiaa. Yksi hankkeen kumppaniyritys on kiinnostunut yleistymässä olevan yhdyskuntajätteiden biokaasuttamisen mahdollisuuksista, Helenius mainitsee.
– Selvitämme, saisiko jätteen biokaasutuksessa jäljelle jäävästä mädätteestä riittävän hyvää ja turvallista lannoitetta.
Tärkeä teema on myös rehuomavaraisuus: olisi purettava riippuvuus Etelä-Amerikasta tuotavasta soijarehusta, jonka tuotanto ei ole kovin kestävällä pohjalla.
– Pyrkimyksenä on, että kotimainen valkuaisrehu riittäisi entistä paremmin ainakin luomutuotannossa, Helenius sanoo.
Tähän sopivia kotimaisia palkokasveja ovat esimerkiksi papu, herne ja mahdollisesti uutuutena esimerkiksi viljeltävät lupiinit.
Tehokkuutta ja yhteistyötä elintarvikeketjuun
Luomuruuan suhteellinen kalleus selittyy eroilla paitsi alkutuotannossa myös myöhemmässä elintarvikeketjussa. Hankkeessa selvitetään myös tätä puolta.
– Luomutuotteiden erät ovat pienempiä ja yksikkökohtaiset kustannukset siksi usein kalliimpia kuin muissa ruokaketjuissa. Koska luomutuotteet ovat sertifioituja, ne on käsiteltävä joka vaiheessa erillään muista tuotteista. Siitäkin tulee lisäkustannuksia, Helenius selvittää.
– Hypoteesinamme on, että ketjun kustannuksiin voidaan puuttua ketjun toimijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehittämällä.