Sosiaalinen ammattiasema ei vaikuta lihavuuteen Japanissa, ja lihavuus on maassa muutenkin selvästi harvinaisempaa kuin Suomessa, selvitti suomalais-japanilainen tutkimusryhmä. Suomessa vajaa viidennes tutkituista työikäisistä miehistä ja naisista luokiteltiin lihaviksi, mutta Japanissa vastaava luku oli vain kolme prosenttia.
Suomessa painoindeksi on korkein suorittavaa työtä tekevillä. Japanissa vastaavia eroja ei havaittu. Maiden eroa ei selitä sattuma eivätkä myöskään työhön, vapaa-ajan sosiaalisiin suhteisiin tai terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät.
Ravitsemus ja ympäristö vaikuttavat
– Länsimaissa etenkin huonosti koulutetut ja suorittavaa työtä tekevät ihmiset kärsivät lihavuudesta, ja se vaikuttaa osaltaan terveyden epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa, sanoo dosentti, väestötieteen yliopistonlehtori Karri Silventoinen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
– Japani on tässä suhteessa kiinnostava yhteiskunta, sillä se on vauras teollisuusmaa mutta on kehittänyt kulttuuriaan omista lähtökohdistaan ja omaksunut länsimaisia vaikutteita ainoastaan valikoiden.
Perinteinen japanilainen ruokavalio on hyvin terveellinen ja sisältää runsaasti vihanneksia, soijaproteiinia ja kalaa. Elinympäristö Japanissa aiheuttaa vähemmän lihavuutta kuin Suomessa. Yleisesti ympäristön epäterveellisyyttä osoittaa esimerkiksi, että pikaruokaa on helposti saatavilla tai liikuntamahdollisuudet ovat rajoitetut.
Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että suorittavaa työtä tekevät syövät perinteisemmin kuin asiantuntijatehtävissä tai johtavassa asemassa olevat. Japanissa tämä tarkoittaa pitäytymistä terveellisessä ruokavaliossa, kun taas Suomessa ja muissa länsimaissa ruokavalioon kuuluu helposti paljon maitotuotteita ja lihaa.
Terveyserojen kasautumisen voi välttää
Tutkimus osoittaa, että ammattiasemaan liittyvät lihavuuserot eivät ole väistämättömiä.
– Japani on esimerkki yhteiskunnasta, jossa korkea elintaso ja inhimillinen hyvinvointi on voitu saavuttaa ilman länsimaita vaivaavia terveysongelmia. Tämä on auttanut etenkin suorittavaa työtä tekeviä, jotka länsimaissa ovat erityisen alttiita elintasosairauksille, Silventoinen sanoo.
Tutkimukseen osallistui noin 8500 Helsingin kaupungin työntekijää ja noin 4000 julkisen sektorin työntekijää Japanin länsirannikolta.
Silventoisen ja hänen tutkijakollegoidensa artikkeli valittiin Journal of Epidemiologyn parhaaksi vuonna 2013. Lehteä toimittava Japanin epidemiologian seura arvosti erityisesti kansainvälistä vertailua ja yhteistyötä terveyserojen tutkimuksessa.