50 uutta koronajäljittäjää valmistui lääketieteellisen tiedekunnan kurssilta

Helsingin yliopiston jäljityskurssilla opiskeltiin muun muassa etsimään altistuneita ja arvioimaan pandemiatietoa. Kaupungit saavat opiskelijoista arvokasta apua jäljitystyöhön ja opiskelijat taitoja, joita voi hyödyntää lääkärintyössä myöhemmin.

Lääketieteen kandidaatit Henriikka Mälkönen ja Matias Posa valmistuivat Helsingin yliopiston historian ensimmäiseltä koronajäljittäjien kurssilta, jossa 50 opiskelijan joukko sai pikatahtia kahdessa viikossa valmiudet koronajäljitykseen.

Kurssi päättyi toukokuun puolivälissä. Posan työt Helsingin kaupungilla alkoivat jo huhtikuun lopussa, kun kuntien tarve jäljittäjille kasvoi.

– Ensimmäinen erä kandeja haluttiin perehdyttää työhön mahdollisimman pian, joten osa kävi kurssia samaan aikaan, kun teki jo käytännön jäljitystyötä, Posa kertoo.

Mälkönen on tuoreempi jäljittäjä, sillä hän on työskennellyt vasta muutaman päivän Espoon tartuntatautiyksikössä. Uusi työ auttoi tilanteessa, jossa kesän muut työt, kuten tutkimustyö ja kliininen harjoittelu Belgiassa, peruuntuivat.

Sekä Mälkönen että Posa kokevat, että koronajäljitystyön avulla he voivat konkreettisesti auttaa epidemiatilanteessa.

– Koronajäljittäjänä voin tehdä terveydenhuollossa vaikuttavinta työtä, joka on koulutuksellani tähän mennessä mahdollista, 3. vuoden opiskelija Posa sanoo.

Jäljitys on luovaa ongelmanratkaisua ja puhelinkeskusteluja

Koronajäljittäjän työ alkaa, kun henkilö on todettu positiiviseksi taudinkantajaksi ja hän on saanut siitä tiedon lääkäriltä.

– Jäljittäjä soittaa tämän jälkeen sairastuneelle, kysyy hänen vointiaan ja tekee alustavan arvion riskitekijöistä, kuten perussairauksista. Jos sairastunut ei tarvitse lisähoitoa, hänet asetetaan kotieristykseen. Sen jälkeen alkaa altistuneiden arvioiminen ja jäljitys, Posa sanoo.

Altistuneiden läpikäynti aloitetaan perheenjäsenistä. Sen jälkeen muistellaan, kenen kanssa sairastunut on ollut lähikontaktissa oireiden alkamisaikaa edeltävästä päivästä alkaen.

Entä kenet lasketaan altistuneeksi?

– Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että on viettänyt 15 minuutista eteenpäin aikaa jonkun henkilön kanssa samassa tilassa, Posa täsmentää.

Mälkönen kertoo, että altistuneiden yhteystietojen löytäminen on vaatinut välillä luovaa ongelmanratkaisua.

– Jos on syytä epäillä, että sairastunut on altistanut työpaikallaan muita, puuttuvat yhteystiedot selvitetään sairastuneen luvalla työnantajan kanssa. Joskus yhteystiedot löytyvät vasta useamman linkin kautta. Viime kädessä numeropalvelu auttaa, hän sanoo.

Kun altistuneiden tiedot ovat ylhäällä, alkaa puhelinrumba. Jäljittäjä soittaa läpi altistuneet, asettaa heidät karanteeniin ja antaa ohjeita tilanteeseen. Jäljittäjä myös jatkaa yhteydenpitoa taudin saaneeseen ja tarkistaa hänen vointinsa kahden viikon päästä diagnoosista.

Posa kertoo, että hän on oppinut työssään käyttämään potilasjärjestelmiä. Jäljittäjät saavat harjoitella myös keskustelua potilaiden kanssa.

– Kipeänä ihminen ei ole kaikkein vastaanottavaisin. Puhelut ovat vaatineet johdattelua ja tietojen kaivamista vuorovaikutustaitojen avulla, Mälkönen sanoo.

Opettaja: Jäljityskurssille ilmoittautuneet haluavat osallistua

Lääketieteellisen tiedekunnan järjestämälle kurssille haettiin tiedekunnasta kandeja 3. vuosikurssista ylöspäin. Tällöin opiskelijalla on jo perustiedot mikrobiologiasta ja virustaudeista sekä kliinistä kokemusta esimerkiksi potilaan haastattelusta.

Helsingin yliopiston yleislääketieteen kliininen opettaja ja jäljityskurssin opettaja Helena Karppinen kertoo, että kurssilla oli lääkäriopiskelijoiden lisäksi myös hammaslääketieteen ja psykologian opiskelijoita sekä yksi logopedian opiskelija.

– Saimme kurssin täyteen nopeasti. Opiskelijoilla oli suuri halu päästä osallistumaan.

Opiskelijalle jäljityskurssi toi 2,5 opintopistettä, ja varsinainen jäljitystyö on palkallista. Kurssin aktiivisia yhteistyökuntia ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa.

– Jäljitystyö voi auttaa työllistymistä myös jatkossa, sillä opiskelija saa jäljittäjänä tiiviin yhteyden kuntaan, Karppinen sanoo.

Kurssilla opiskelijat oppivat käytännön jäljitystyön, eli altistuneiden etsimisen lisäksi muun muassa löytämään, arvioimaan ja hyödyntämään pandemiatietoa. Tämän lisäksi he oppivat esimerkiksi virustesteistä, niiden tulkinnasta ja sen vaikeudesta. Kurssilla karttuneet perustiedot SARS-CoV-2-viruksesta auttavat vastaamaan koronavirusta koskeviin kysymyksiin jäljitystyössä.

– Jäljittäjällä pitää olla kyky etsiä tietoa, opiskella itsenäisesti ja konsultoida muita. Noin puolet kurssista olikin ryhmätyöpainotteista oppimista. Opiskelijoiden kysymyksiin kurssilla oli vastaamassa vierailevia asiantuntijoita, Karppinen sanoo.

Lisäksi kurssiin sisällytettiin kansainvälinen näkökulma, ja oppilaat saivat keskustella epidemiatilanteesta ulkomaisen lääketieteen opiskelijan kanssa. Kurssilla opiskellut Henriikka Mälkönen kertoo, että hän on yhteydessä omaan kontaktiinsa, egyptiläiseen lääkäriopiskelijaan, edelleen.

Valmius kouluttaa satoja uusia jäljittäjiä

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Kari Reijula kertoo, että kahden viikon jäljityskurssia voidaan toistaa myös jatkossa.

Kandijäljittäjien määrä voi kasvaa satoihin. Kandien avulla kaupungin resursseja vapautuu, kun muista tehtävistä jäljityksiin siirretyt voidaan palauttaa alkuperäisiin töihinsä.

Helsingin yliopisto reagoi jäljittäjäpulaan keväällä nopeasti: Reijulan mukaan jo helmi-maaliskuussa lääketieteen kandeja siirtyi HUS:n avuksi sairaalaan jäljitystöihin. Kun jäljittäjien tarve kasvoi, yliopisto muodosti HUS:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan tartuntojen jäljityksestä vastaavien lääkäreiden kanssa koordinaatioryhmän ja alkoi suunnitella laajempaa yhteistyötä jäljityksissä.

Yhteistyön tavoitteena oli seurata tartuntojen etenemistä pääkaupunkiseudulla ja ohjata lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita sinne, missä heitä eniten tarvitaan.

Reijula kuvaa kandijäljittäjien tuomaa apua pandemian hoidossa merkittäväksi.

– Opiskelijat tarvitsevat relevanttia koulutusta, opintopisteitä ja alan työkokemusta. HUS ja pääkaupunkiseudun kaupungit taas saavat yhteistyön avulla jäljitystyön ammattilaisia juuri sinne, missä on kovin kiire, hän sanoo.



Tutustu koronavirukseen liittyvään tutkimukseen ja asiantuntijoihin Helsingin yliopistossa