Helsingin Eko-Viikin valmistumisesta on yli kymmenen vuotta. Helsingin yliopisto ja Metropolia-ammattikorkeakoulu tutkivat nyt, toteutuiko kestävyysmuutos ja miten kaupunki voi edistää ja ohjata ekologista asumista.

Kestävä kaupunki -ajattelu on viime vuosikymmenten aikana vahvistanut asemaansa osana kaupunkien kehittämistä. Käytännön esimerkkejä siitä, miten muutos kohti kestävämpään kaupunkia niin asumisen kuin kulutuksen osalta tapahtuu, on kuitenkin harvassa.

Eko-Viikin asuinalue rakennettiin Helsinkiin vuosina 1998–2004. Se oli ensimmäinen ekologisen rakentamisen kokeilualue Suomessa, jossa testattiin monenlaisia ekologisen suunnittelun ja rakentamisen malleja.

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja Metropolia-ammattikorkeakoulun uusi kaksivuotinen KEMUT-hanke selvittää Eko-Viikin välityksellä, miten muutos kohti kestävämpää kaupunkia on toteutunut energian- ja vedenkulutuksen kautta, poliittisissa ohjauskeinoissa ja asukkaiden arvoissa kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

– Hyödynnämme tutkimuksessamme olemassa olevia seurantatietoja ja autamme työpajojen avulla viikkiläisiä arvioimaan omia kulutustottumuksiaan ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustuloksia käytetään sekä Viikin täydennysrakentamisen suunnittelussa että laajemmin metropolialueen aluerakentamisprojektien toteuttamisessa, sanoo hankkeen johtaja, apulaisprofessori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.

 

Helsingin kaupungin Viikki-projektin lisäksi hankkeen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin Kaupunkiakatemia-yhteistyöverkosto sekä Viikki-Seura. Hankkeen rahoittaa vuosina 2017–2018 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus- ja yhteistyöohjelma KatuMetro.