Satavuotias Suomi on pyritty alun alkaen rakentamaan oikeusvaltioksi. Suomen itsenäisyyden sarastaessa lähimuistissa olleet autonomian ajan lopun sortokaudet auttoivat ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita.
Oikeusvaltio on kuitenkin nähtävä projektina, joka on aina kesken, muistutti vuoden alumni Pauliine Koskelo alumnipäivän AlumniForumissa. Kansalaisten on voitava luottaa lakiin ja oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusvarmuus on takuu sille, että ihmiset voivat suunnitella ja rakentaa elämäänsä luottaen yhteiskunnan toimintaan. Se kannustaa ihmisiä toimimaan yhteiskuntaa tukevien rakenteiden puolesta.
Perusoikeudet nousseet etualalle
Nykyinen Eurooppa on rakennettu negatiivisen historian korjaukseksi, kun totalitarismi maailmansotien välissä opetti ymmärtämään oikeusvaltion arvoa ja merkitystä. Oikeusvaltioajattelun vakiintuminen on suhteellisen nuori ilmiö. Lainsäädäntövallan ja tuomiovallan erottaminen toisistaan on saanut nykyiset muodot vasta demokratian läpimurron kautta.
Perus- ja ihmisoikeuksien asema on korostunut toisen maailmansodan jälkeEiven. Myös lakeja sovellettaessa ja tulkittaessa perusoikeudet pitää ottaa huomioon sen lisäksi, että ne taataan lakeja säädettäessä. – Suomessa vasta vuoden 2000 perustuslain myötä tuomioistuinten rooli on tunnustettu ja omaksuttu tässä suhteessa, toteaa Pauliine Koskelo. – Ilmeisissä ristiriitatilanteissa tuomioistuimen tulee antaa etusija perustuslaille, hän jatkaa.
Nykyinen Eurooppa on rakennettu negatiivisen historian korjaukseksi
– Eurooppalaisena vakaumuksena on, että oikeusvaltio ja demokratia kuuluvat yhteen, ne ovat yksi ja sama projekti, muistuttaa Koskelo. Myös demokratia on moniosainen kokonaisuus ja vaivalloinen projekti kuten oikeusvaltio. Enemmistövallan turvin ei voi tehdä mitä tahansa. Demokratiaan kuuluu se, että vallalla on rajat ja että valta voi vaihtua.
Tulkinta on sisällön antamista
Entä jos tuomioistuimien vahvistumisen myötä niille siirtyy liikaa valtaa? Pauliine Koskelon mukaan sopiva keskustelu instituutioiden välisistä suhteista ja tasapainosta on aina erittäin tärkeätä. Perustavanlaatuisille normeille on tyypillistä, että sisältö täsmentyy vasta tulkinnan kautta ja riippuu myös asiayhteydestä. Olennaista on vastakkaisten intressien välinen punninta. Yleensä on kyse yleisten ja yksityisten etujen välisestä painottamisesta ja yhteensovittamisesta.
Pauliine Koskelo toteaa, että poliitikot voivat väistää tarttumasta hankaliin asioihin. – Tuomioistuimet eivät voi välttyä ratkaisemasta asioita, joita niiden eteen tulee.
Demokraattisen oikeusvaltion vastatuuli
Vuosisadan vaihteessa uskoimme että oikeusvaltioperiaate oli voittamassa ja vakiintumassa. Peli oli kesken, mutta maali näkyvissä, totesi Pauliine Koskelo. Nyt ollaan kuitenkin ihan eri tilanteessa. Sitoutuminen itse päämäärään on murtunut ja ollaan ottamassa määrätietoisesti askeleita taaksepäin. Tärkeä kysymys on, pystytäänkö estämään oikeusvaltion rapautuminen.
Vastatuuli ei ole ongelmien alku, vaan seurausta muista vaikeuksista, sanoo Koskelo. Taustalla on politiikan, turvallisuuden ja talouden kriisi sekä arvojen taistelu. Demokraattinen hallinto kykenee toimimaan silloin kun taloudessa menee hyvin, mutta globalisaation haasteisiin vastaaminen ei näytä onnistuneen hyvin.
On myös syntynyt käsitys, että edustuksellinen demokratia on luonut eliitin, joka toimii kansaa vastaan. Nuorilla demokratian arvostus on vähentynyt ja kansalaisilla voi syntyä vahvan johdon kaipuu. Tämän kaiken johdosta oikeusvaltio kärsii ja koko rakennelma alkaa horjua. Helppoina ratkaisuna pulppuaa esiin yksinkertaisia ratkaisuja ja kaipuuta menneeseen, mitä kansallismielisyys ja yhtenäiskulttuurin ihannointi tukevat.
– Demokraattinen yhteiskunta on monimutkainen: on jatkuvasti punnittava vastakkaisia intressejä ja sovitettava niitä toisiinsa. Oikeusvaltioperiaatteiden alla eläminen on hyvin vaativaa, silloin vallitsee jatkuva kiistely ja yhteensovittaminen.
Koskelon mukaan on erityisen huolestuttavaa, jos Euroopan unionin sisällä alkaa syntyä säröjä sitoutumisessa yhteiseen päämäärään ja oikeusvaltiorakennelma alkaa murtua. Hälyttävää on kun yhteiskunnallisista instituutioista luodaan sellaista mielikuvaa, että ne ovat kansan vihollisia ja toimivat ”suurta johtajaa” vastaan. Autoritaarinen valta pyrkii muuttamaan itselleen harmilliset instituutiot – vastavoimat – harmittomiksi propagandan avulla.
Suomella esimerkin vastuu
– Myös suomalaisen oikeusvaltion tilaa Koskelo ei pidä niin auvoisena kuin miltä ulkoapäin näyttää. Talouskriisi vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan järjestelmän toimintaan, missä varsinkin resurssivajeella on merkittävä rooli. Paras oikeusturva on varattu viranomaisille ja lobbausvoimaisille tahoille, kritisoi Koskelo. Hänen mukaansa tuomioistuinlaitos olisi erotettava hallinnollisesta prosessista.
Koskelo muistuttaa, että erityisesti Suomen kaltaisen maan pitäisi joka suhteessa olla hyvä esimerkki näinä aikoina, sillä Suomen käytäntöjä käytetään vertailukohtana ja oman toiminnan perusteluina.
Pauliine Koskelo Vuoden Alumni 2017