Sinivihreä maailmanparantaja ja Venäjän tuntija

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan suuri naapuri kannattaa tuntea − hyvässä ja pahassa.

37-vuotias Kai Mykkänen on toiminut luottamustehtävissä niin nuorisojärjestöissä kuin kotimaan ja Euroopan politiikassakin. Hän on myös työskennellyt pankkialalla ja amerikkalaisessa konsulttitalossa sekä teollisuuden Venäjä-ekonomistina ja johtajana Elinkeinoelämän Keskusliitossa. Lisäksi Mykkänen on kahden lapsen isä ja suorittanut taloustieteen opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

− Olen tullut hypänneeksi sattumien ja kenties uteliaan luonteen takia työelämässä muutaman vuoden välein uuteen tehtävään usein eri toimialalla. Yhtäkään hyppyä en osaa katua. On kiinnostavaa yrittää hahmottaa maailmaa eri näkökulmista, Mykkänen selittää hengästyttävää urakehitystään.

− Opiskelujen jälkeen halusin tietoisesti nähdä bisnestä. Viitisen vuotta niissä ympyröissä toimittuani alkoi vahvistua fiilis, että minun luonteellani yhteiskunnalliset tehtävät tuntuvat sittenkin kiehtovammilta. Siksi aloin hakeutua vaikuttamisen pariin.

pienin askelein oikeaan suuntaan

Voiko politiikassa vaikuttaa?

Mykkäsen mielestä kyllä, ainakin niin hän kokee itselleen tärkeiden kysymysten osalta.

− Olen yrittänyt ujuttaa sisään joka käänteessä haittaverojen korotuksia, ja kyllä siinä on viimeisten kymmenen vuoden aikana edetty paljon niin liikenteen kuin energiantuotannonkin puolella.  

Entä mitkä ovat hänen vahvuutensa ministerinä?

− En ole ideologisesti kovin yksikantainen, mikä tuntuu helpottavan yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Toivottavasti voin kokemuksestani ammentaa jonkin verran lisää tuloshakuisuutta ja ennakkoluulottomuutta valtion kehityksen suuntaamiseen.

Vaativassa työssä jaksamisen resepti on myös tiedossa.

− Ennen kaikkea pitää yrittää muistuttaa itseään siitä, että riittää, jos pystymme tuuppimaan palloa pienin askelein oikeaan suuntaan. Muuten iskee pohjaton ahdistus siitä, että ei saa kaikkea muutettua parhain päin, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri pohtii.

”Meidän suomalaisten tulisi herätellä toisissamme esiin luovuus ja innostus valittamiseen käpertymisen ja turhien rajojen asettamisen sijaan.”

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Venäjä-asiantuntijana profiloituneen Mykkäsen kiinnostus Venäjää liittyviä kysymyksiä kohtaan on peräisin jo kotoa käsin.

− Päädyin peruskoulussa lukemaan pitkää venäjää lähinnä kai siksi, että mummoni on syntynyt Pietarissa ja maan kieli sekä kulttuuri olivat sitä kautta meillä jonkin verran läsnä. Yliopistossa opiskelin taloustiedettä mutta halusin syventää myös Venäjä-tuntemustani. Siksi kiinnostuin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulusta.

Mykkäsen mielestä Suomessa tarvittaisiin tällä hetkellä enemmän eri alojen toimijoita, joilla on omaan vahvuuteensa liitettynä riittävä ymmärrys siitä, mikä Venäjästä tekee erityisen Suomelle.

”Henkilökohtainen kiinnostus Venäjään on turhan vähäistä, erityisesti liike-elämässä minun ikäluokkani joukossa. Suuri naapuri kannattaa tuntea − hyvässä ja pahassa.”

Venäjän viimeaikaista yhteiskuntakehitystä Mykkänen on seurannut huolestuneena.

− Olen surullinen siitä, että Venäjä päätti Ukrainan kriisin alkaessa, että geopolitiikka on tärkeämpää kuin talouden vakaus ja yhteistyö lännen kanssa. Käännös toki liittyi jo hieman aiemmin alkaneeseen talouden stagnaatioon. Heikkoina aikoina nationalistiset asenteet tuppaavat korostumaan useimmissa maissa.

Suomen ja Venäjän välisten suhteiden kehittymiseen ulkomaankauppa- ja kehitysministerillä on osin yllättäväkin näkemys.

− Kauppasuhteet sinänsä ovat normaalimmat kuin luullaan. 95 prosenttia Suomen parhaiden päivien Venäjän viennistä on täysin vapaata pakotteista. Siitä vaan myymään jos asiakas löytyy! Viennin puolittuminen johtuu pääosin Venäjän talouden omasta heikkoudesta. Siltä osin lähivuodet riippuvat varsin suoraviivaisesti öljyn hinnasta.

Poliittisten suhteiden osalta Mykkäsen toiveissa on, että jännitys kevenisi asteittain ja että yhteistyön sävel löydettäisiin jälleen.

− Tämä kuitenkin edellyttää Minskin rauhansopimuksen toimeenpanoa Ukrainassa, ministeri muistuttaa.

Yliopiston Venäjä-tutkimukselle ja koulutukselle tunnustusta

Mykkäsellä on läheinen suhde yliopistoon. Hän on Aleksanteri-instituutin neuvottelukunnan jäsen ja päässyt sitä kautta käymään kiinnostavaa avointa keskustelua Venäjän tilanteesta. Viimeaikojen tapahtumat yliopistolla ovat tulleet muutoinkin tutuiksi.

− Perhe- ja kaveripiiristä on tuttuja töissä yliopistolla. Sitä kautta olen seurannut myös YT-neuvotteluja ja muutoksia. Toivon, että niissä onnistutaan tekemään oikeat valinnat, vaikka ne eivät aina olisi päätöksiä tekevien kannalta helpoimpia vaihtoehtoja.

Venäjän tutkimukseen liittyviä opintoja ministeri Mykkänen kannustaa tekemään.

− Mieti perusasioita itsenäisesti ja luota arvioosi. Vaikka varsinainen teemasi olisi muuta, seuraa taloustilannetta ja opi sen päälogiikka Venäjän raaka-ainevetoisen rahavirran kannalta. Lompakkojen kehitys selittää paljon ihmisten tekemistä, hän päättää. 

Katso myös:
 

Panel address by Kai Mykkänen at the Aleksanteri Institute 20th Anniversary Seminar on April 28, 2016 at the University of Helsinki.

Venäjän tutkimuksen monitieteiset sivuainekokonaisuudet ja modulaariset maisteriohjelmat

Valloita Venäjä asiantuntemuksella