Tunnetaitoisessa tiimissä ei pelätä myötätuntoa
CoPassion-tutkimushanke selvittää muun muassa, miten myötätuntokoulutukset vaikuttavat työyhteisöjen hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Tutkijat ovat analysoineet hankkeessa kehitettyjen tunnetaito- ja luonteenvahvuuskoulutusten vaikuttavuutta mittaamalla sekä osallistujien että koulutuksen ulkopuolisten työntekijöiden kokemuksia työelämästä ennen ja jälkeen koulutuksen.
Myötätuntokoulutusten positiiviset vaikutukset näkyvät mittauksissa tilastollisesti merkittävinä muutoksina. Osallistujien kokemus omasta tunneosaamisesta on lisääntynyt, ja negatiiviset tunteet ovat vähentyneet. Koulutukset poistavat myötätunnon esteitä: myötätunnon harjoittamiseen liittyvät pelot ovat osallistujilla vähentyneet merkittävästi.
Alustavat tulokset viittaavat myös siihen, että kun myötätuntokoulutukseen osallistuu koko tiimi, tiimin työkulttuuri muuttuu. Työntekijät kohtelevat toisiaan kunnioittavammin. Työtovereiden tarpeisiin kiinnitetään huomiota ja toisten työtä kohtaan osoitetaan arvostusta.
CoPassion-tutkimus selvitti vuoden 2015 lopussa laajaa kuvaa myötätunnosta kyselyllä, johon vastasi 433 henkilöä. Ne vastaajat, jotka kokivat työyhteisönsä kunnioittavaksi, kokivat vahvempaa työn imua eli positiivista sitoutuneisuutta omaan työhön. Kokemus työn imusta taas kytkeytyi kyselyssä vahvaan sitoutumiseen työnantajaan. Linkki kunnioittavan ilmapiirin ja työhön ja työnantajaan sitoutumisen välillä on vahva.
− Kun kansalaiskyselyn ja myötätuntokoulutusten vaikuttavuutta koskevan tutkimuksemme tuloksia luetaan yhdessä, käy ilmi, että kunnioittavaan ilmapiiriin kannattaa panostaa työyhteisöissä. Se näyttäisi olevan avain hyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen vahvistamiseen. CoPassion-hankkeessa kehitetyt interventiot näyttäisivät alustavien tulosten perusteella poistavan myötätunnon osoittamisen esteitä ja lisäävän kunnioitusta kollegoiden välillä, tutkijatohtori Frank Martela kertoo.
“Mikään meriitti ei estä antamasta toiselle ystävällistä hymyä tai yläfemmaa”
Kyselyn vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa vapaasti, miten myötätuntoa tulisi työelämässä lisätä.
− Vastausaktiivisuus tähän kysymykseen oli häkellyttävä. Vastaajat toivovat yksiselitteisesti, että myötätuntoon ja inhimillisyyteen panostettaisiin työpaikoilla enemmän, tutkijatohtorit Elina Juntunen ja Jenni Spännäri analysoivat.
− Työpaikoilla toivotaan, että myötätuntoa osoitettaisiin asemasta riippumatta ja että työntekijöiden erilaisia persoonallisuuksia ja kyvykkyyksiä arvostettaisiin enemmän. Vastausten teemaksi nousikin erään vastaajan kommentti: ”Mikään meriitti ei estä antamasta toiselle ystävällistä hymyä tai yläfemmaa”, Juntunen ja Spännäri jatkavat.
CoPassion-tutkimuksen ydinhypoteesi on, että nykytyöelämässä organisaatioilla ja työntekijöillä on vahva tarve etsiä työlle elannon ansaitsemista syvempiä merkityksiä. Kyselyn vastaajia pyydettiin kertomaan, miten työ liittyy siihen, mitä he pitävät tärkeänä elämässä. Merkityksellisyyden ja inhimillisyyden etsintä korostuivat vastauksissa vahvasti.
− Työlle annetuista syvistä merkityksistä nousivat esille muun muassa se, että työ koetaan kutsumuksena, jopa siunauksena. Työ nähtiin mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja toteuttaa itseään. Myös kiinnittyminen työyhteisöön oli yksi keskeisistä työn merkityksistä. Näissä merkityksellisyyden näkökulmissa myötätunto on ytimessä, sanoo tutkimushankkeen johtaja, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.
‘Myötätunnon mullistava voima’ (CoPassion) on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan monitieteinen ja uraauurtava tutkimusprojekti, joka pyrkii muuttamaan työelämän myötätuntoisemmaksi. Hanketta rahoittavat Tekes, Helsingin yliopisto sekä yrityskumppanit.
Lisätietoja:
Anna Seppänen, tutkija, hankkeen viestintävastaaja
anna.m.seppanen@helsinki.fi, p. 040 748 0005
Lue myös:
Myötätunto mullistaa työelämän