– Avoimuus on osa tieteen perusolemusta. Se, että tiede on avointa, mahdollistaa sen, että kaikilla on mahdollista tutustua siihen. Se takaa sen, että tiedeyhteisö voi kommentoida uusia tieteellisiä löydöksiä. Tieteeseen yksinkertaisesti kuuluu avoimuus, Arto Mustajoki sanoo.
Tässä valossa puhe avoimesta tieteestä voi kuulostaa tautologiselta. Miksi puhua avoimesta tieteestä, jos avoimuus on osa tiedettä?
– Se johtuu siitä, että kaikki tiede ei ole avointa ja kaikkien saatavilla. On maksumuureja eivätkä esimerkiksi kaikki lehdet ole kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Ja se on ongelma.
Monografiat avoimeksi
Avoimuuden ongelmiin on etsitty myös ratkaisuja. Viime aikoina Mustajoki on ollut erityisen innoissaan Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston kirjaston Monografiat avoimeksi -projektista.
– Siinä ostettiin erillisellä rahoituksella avoimeksi huippuluokan (Jufo 3 -tason) monografioita, kymmeniä julkaisuja. Se oli konkreettinen ele, jonka ansiosta tiedeyhteisö ympäri maapalloa pystyy nyt hankkimaan näitä kirjoja.
Arto Mustajoen ja Henriikka Mustajoen teos A New Approach to Research Ethics (2017) oli yksi avoimeksi ostetuista teoksista.
– Kun se viesti tuli, ajattelin heti, että tämä on hieno juttu. Minkäänlaista estettä meillä ei ollut. Tekijöiden rojaltithan ovat tieteellisissä kirjoissa aika marginaalisia, niistä oli helppo luopua. Nyt, kun kirja on avoin, se on nopeassa tahdissa löytänyt uusia lukijoita.
– Kirjojen osalta avaamisen kynnys on korkea. Monografiat tulevat avoimeksi yleensä viimeisenä. Se on tärkeä sektori, jossa on vielä paljon tekemistä. Tämä yliopiston hanke oli minusta hyvä kokeilu, jolle oli suuri, ilmiselvä tarve.
Monografiaprojekti oli määräaikainen ja kertaluontoinen, mutta sille saattaa olla jatkoa luvassa.
– Hankkeessa tehdyn työn ansiosta kirjastolla on hyvä valmius jatkossakin neuvotella kustantajien kanssa monografioiden avaamisesta lisärahoituksen järjestyessä. Jatkuvaa avointen kirjojen rahoittamisen mallia kirjastolla ei toistaiseksi ole, projektipäällikkö Marjo Kuusela kirjastosta toteaa.
Arto Mustajoen mukaan tutkimusetiikkaa käsittelevän teoksen avaaminen sopi mainiosti myös kirjan henkeen.
– Kirjoitamme siinä avoimuuden puolesta. On symbolisestikin tärkeätä, että kirjamme on nyt avoimesti saatavilla ja voimme toteuttaa näin kirjan ideaa, Mustajoki sanoo.