Uusi projekti edistää innovaatioita luonnolle ja kulttuurille arvokkailla maatalouden aloilla

Noin 90 prosenttia jäljellä olevista Suomen perinnebiotoopeista on vaarassa hävitä hoidon puutteen vuoksi. Viljelijät, tutkijat ja innovaatiotoimijat pyrkivät löytämään uusia ratkaisuja perinnemaisemien pelastamiseksi.

Luonnoltaan arvokkaat maatalousalueet ovat alueita, joissa maatalouden toimet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta tai jotka liittyvät laji- ja elinympäristöjen monimuotoisuuteen. Nämä alueet ovat tärkeitä myös kulttuuriperinnölle, laatutuotteille ja maaseudun työllisyydelle. Ne ovat lisäksi ensisijaisia kohteita Euroopan maatalouden säilyttämisessä.

Suomessa luonnoltaan arvokkaat maatalousalueet sisältävät lähinnä perinnebiotooppeja, kuten puoliluontaisia niittyjä ja laitumia. Nämä ovat kansallisesti suurimmassa vaarassa hävitä. Suomi on menettänyt yli 99 prosenttia perinnebiotoopeistaan viimeisten sadan vuoden aikana, ja vain noin 40 000 hehtaaria on jäljellä.

– Näiden alueiden kohtalo on lähinnä niiden viljelijöiden käsissä, jotka pystyvät sisällyttämään alueiden hoidon muuhun maataloustuotantoon ja tuottamaan uudenlaisia ratkaisuja. Viljelijät tarvitsevat kuitenkin koko yhteiskunnan tuen onnistuakseen, äskettäin käynnistyneen kansainvälisen HNV-Link-hankkeen johtaja Irina Herzon Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta toteaa.

HNV-Link on 13 kumppanin verkosto, joka keskittyy vuosina 2016–2018 luonnoltaan arvokkaita maatalousalueita tukevien innovatiivisten ratkaisujen keräämiseen, kehittämiseen, siirtämiseen ja välittämiseen. Tarkoitus on kehittää sekä sosio-ekonomista kannattavuutta että ympäristön tehokkuutta. Projekti on saanut 2,2 miljoonan rahoituksen arvostetun Horizon2020-rahaston kautta.

Luonnoltaan arvokkaat maatalousalueet uhattuina Suomessa ja muualla Euroopassa

Luonnoltaan arvokkaat maanviljelysalueet eli HNV-viljelysmaat ovat marginaalinen viljelytyyppi perinteisen maanviljelyn tutkimuksessa ja kehityksessä. Niiden kehitystarpeista ja ratkaisuista keskustellaan harvoin akateemisissa yhteyksissä.

Pitkäaikaisia uhkia luontoystävällisille viljelymuodoille ovat muun muassa maataloustuotannon lopettaminen, arvokkaiden elinympäristöjen jääminen hoidotta tai tuotannon tehostaminen sekä taloudellisen ja sosiaalisen arvon väheneminen.

Haasteena on lisätä sosio-ekonomista kannattavuutta, mutta säilyttää samalla alueiden luontoarvo. Luontoarvoihin kuuluvat myös alueiden yhteiskunnalle tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten virkistys tai hiilen sitominen.

Projektin tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu HNV-viljelyalueilla käyttökelpoisten innovaatioiden kartasto. Projekti järjestää myös innovaatiomessut vertaistukea ja oppimista varten. Lisäksi HNV-Link tuo esille olemassaolevat oppimateriaalit ja esittelee HNV:n konseptin, haasteet ja mahdollisuudet kouluttajille ja opiskelijoille.

– Modernien tutkimusmenetelmien ja -työkalujen yhdistäminen paikalliseen innovaatioon ja motivaatioon on elintärkeää näiden ainutlaatuisten alueiden turvaamiseksi ympäri Eurooppaa. Erityislaatuisuus vaatii paikallisten ekologisten ja sosio-ekonomisten olosuhteiden tarkkaa harkintaa, Irina Herzon sanoo.

HNV-Link on lyhenne englanninkielisestä nimestä High Nature Value Farming: Learning, Innovation and Knowledge.

Hankkeen Facebook-sivut

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta