Mihin katosi sirkkabuumi, kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva?
— Keskustelu hyönteisistä uudenlaisina proteiininlähteinä alkoi ennen kuin hyönteisistä valmistettuja elintarvikkeita sai Suomessa myydä. Uuselintarvikeasetuksen tulkinnan muuttuessa 2017 suurin osa alan kotimaisista toimijoista kehitti sirkkojen kasvatukseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Kun tuotteita sai alkaa myydä, sirkkatuottajia ja -jalostajia oli vähän eikä tuotteita markkinoitu kovin voimallisesti.
— Aktiivisimmat ja eniten julkisuutta saaneet keskustelijat olivat pieniä start up -yrittäjiä, jotka jo myyntikiellon aikana haastoivat viranomaisia järjestämällä esimerkiksi maistelutilaisuuksia. Harva tuottaja toi markkinoille hyönteisiä sisältäviä tuotteita.
Mitä jäi käteen? Millaisia kysymyksiä pitäisi vielä ratkaista?
— Tuotteet eivät lunastaneet odotuksia ekologisesta vaihtoehdosta lihalle. Myynnissä oli esimerkiksi leipää, suklaata, mysliä ja energiapatukoita, joihin oli lisätty sirkkaa.
— Hyönteisten kasvatukseen liittyy edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä ekologisuudesta, terveellisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, josta on perinteisellä tuotantoeläinpuolella puhuttu paljon.
Miksi hyönteisten syöminen tuntuu vaikeammalta kuin sian, lehmän tai kanan?
— Hyönteisiä ei ole ruokakulttuurissamme luokiteltu syötäväksi. Hyönteisiä ajatellaan tuholaisina ja likaisina. Ruoan ajatellaan olevan pilalla, jos siihen lentää kärpänen.
— Toisaalta kulttuurissamme on normaalia syödä rapuja, vaikka jos asiaa ajattelee, niiden valmistaminen ja syöminen on aika brutaalia.
Miten hyönteisistä voisi tulla oikea vaihtoehto lihalle?
— Kasviproteiinituotteet onnistuttiin tuomaan markkinoille sellaisessa muodossa, että on helppo vaihtaa jauheliha tai broilerinsuikale härkikseen tai nyhtökauraan. Ne rakennettiin pakkauksia myöten jäljittelemään vastaavia lihatuotteita.
— Tuotteiden pitäisi pystyä lunastamaan lupaus terveellisyydestä tai ekologisuudesta, jotta ne houkuttelevat kokeilemaan. Myös hinta ratkaisee ja maun täytyy olla hyvä.
Mistä löytyy ratkaisu globaaliin proteiinintarpeeseen?
— Kasviproteiineja tutkitaan ja kehitetään sellaisiksi, että ne sopivat herkemmillekin vatsoille. Tuloillaan on myös laboratoriossa tehtyä lihaa ja muita solumaatalouden tuotteita. Ehkä myös hyönteiset palaavat.
— Yksimielisyys vallitsee siitä, ettei lihantuotannon kasvu voi jatkua. Samalla eläintuotannon piirissä pyritään edistämään alan kestävyyttä.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2021.
Tutustu teemaan Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus