Ruoan määritelmä liittyy suoraan kestävyyteen. Sanakirjan mukaan ruokaa tarvitaan elämän ylläpitoon. Voisi siis sanoa, että tutkiessaan ruoantuotannon kestävyyttä Helsingin yliopiston elintarvike-ekonomian professori Bodo Steiner on perusasioiden äärellä.
— Ruoan tuotannon pitäisi olla kestävää niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti, Steiner huomauttaa.
– On hämmentävää, kuinka usein täytyy muistuttaa kaikkien kolmen osan olevan tärkeitä.
Yksi hänen tutkimuskohteensa on sosiaalinen kestävyys, koska se jää kolmikosta usein pienimmälle huomiolle. Viime vuosina Steinerin kiinnostus on siirtynyt kulutuksesta tuotantoon: erityisesti yritystason toimintaan. Tarkastelun kohteena on koko arvoketju alkutuotannosta vähittäiskauppaan asti. Erityistä huomiota saa tuotantoketjun johto.
— Olemme tutkineet etenkin elintarvikeyrityksiä ja niihin liittyvää sosiaalista pääomaa, Steiner kertoo.
Yrityksen, jonka työvoima tulee läheltä, tulisi vahvistaa yhteisöä, jossa se toimii. Tämä on myös yrityksen etu, koska vahvempi yhteisö tuottaa tehokkaampia ja aloitteellisempia työntekijöitä. Steinerillä on meneillään tutkimushanke siitä, millaisilla kannustimilla ja työympäristöllä ruoka-alan yritykset voivat rohkaista työntekijöitään innovoimaan enemmän.
Ruokaketjua muuttavat lähitulevaisuudessa kolme megatrendiä: globalisaatio, urbanisoituminen ja yhä kasvava kustomointi. Tuotannon sosiaalinen kestävyys korostuu urbanisaation ja tekoälyn kehityksen myötä.
— Maaseutu uhkaa jäädä kehityksessä kaupunkien jälkeen, eikä pienemmillä kaupungeillakaan mene hyvin. Ruoka-ala on kuitenkin pelkkää tuotantoa ja kulutusta laajempi ilmiö. Ruoan tuotannon ympärille maaseudulle voi uusien teknologioiden avulla luoda verkostoja, joita ne kaipaavat.
Verkostoituminen on tärkeä osa myös Steinerin omaa tutkimusta. Tutkimusryhmässään Food Economics and Business Management For Sustainable Food Systems Steiner on panostanut monipuoliseen yhteistyöhön paitsi yritysten myös muiden tutkimusryhmien kanssa.
— Helsingin yliopiston hyviä puolia on raja-aitojen mataluus. Olemme tekemässä yhteistyötä muun muassa terveystutkijoiden kanssa, Steiner kertoo.
Hän haluaa muistuttaa myös, ettei elintarvikealassa ole kyse vain ruoasta. Myös juomat ovat iso kysymys, sanoo viinituotantoa pitkään tutkinut professori.
— Maailman suurista elintarvikebrändeistä monet arvokkaimmista ovat juomia. Niitä ei saa unohtaa, kun tarkastelee ruokaketjun kokonaiskuvaa.