Yli haamurajan

Kasvatustieteilijöillä alkaa olla varsin vankkaa kokemusta siitä, miten mukavalta tuntuu, kun kansainvälinen lehdistö kehuu. PISA-hypestä on myös selvää hyötyä.

Akateemisen maailman kolmen tärkeimmän yliopistovertailun joukkoon kuuluva  asemoi syyskuussa Helsingin yliopiston kasvatustieteilijät maailmantilaston . Yliopiston tavoite nousta maailman 50 parhaan tutkimusyliopiston joukkoon on siis heidän osaltaan toteutunut.

Euroopan listalla kiri vei yhdeksännelle sijalle, mikä tarkoitti samalla parasta sijoitusta maanosamme ei-englanninkielisten yliopistojen joukossa.

– Kasvatustiede menestyi kaikilla kriteereillä, joita QS:ssa käytetään, dekaani Patrik Scheinin iloitsee uutisesta.

– Erityisen positiivinen oli kuitenkin työnantajien arvio Helsingin yliopistossa koulutetuista työntekijöistä.  ja siitä kumpuava kiinnostus osaamistamme kohtaan ovat tehneet tehtävänsä.

– Suomalaista koulutusjärjestelmää ja opettajankoulutusta on hehkutettu mediassa ympäri maailmaa. Meitä on alettu käyttää asiantuntijoina kansainvälisissä hankkeissa ja konferensseissa. Koulutusvientikin on käynnistynyt.

Omat teoriat tärkeitä

Kasvatustieteellistä tutkimusta tehdään  molemmissa laitoksissa,  ja , sekä harjoittelukouluissa.

Tieteen laadusta kertoo Scheininin mukaan hyvin sitaatioindeksi eli se, kuinka ahkerasti tiedekunnan tutkimuksia siteerataan alan julkaisuissa. Kansainvälisten referoitujen tutkimusartikkeleiden määräkin on lisääntynyt huimasti, mikä osaltaan myös parantaa sijoitusta.

Käyttäytymistieteiden laitoksen professori Yrjö Engeströmin mukaan tärkeintä kansainvälisen menestyksen saavuttamisessa ovat teoreettisesti omintakeiset, pitkäjänteisesti toimivat tutkimusyhteisöt, jotka antavat kasvatustieteelliselle tutkimukselle profiilin. Näiden vaaliminen on jatkossa tiedekunnan ja laitoksen suuri haaste.

Koulu ui kulttuurissa

Varadekaani Kirsti Lonka painottaa myös sitä, kuinka yliopisto huomioi opiskelijansa, yliopistopedagogiikan edistysaskelia.

– Yliopiston hallinnossa on panostettu tähän vahvasti, esimerkiksi .

Sekä Lonka että opettajankoulutuslaitoksen tutkimusasioista vastaava johtaja, professori Kirsi Tirri korostavat monitieteisen työn merkitystä. Tirrin laitoksen  kielivät siitä, että tieteiden rajoja on tarpeen koetella: ”Oppiminen ja vuorovaikutus” sekä ”Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri”.

– Tutkimme muun muassa erilaisuuden kohtaamista ja uudenlaisia oppimisympäristöjä, Tirri tiivistää.