Kasvatustieteellisen tiedekunnan vanhempi yliopistonlehtori Maria Ahlholm vastaa tiedekunnassa suomi toisena kielenä -suuntautuneiden äidinkielenopettajien koulutuksesta ja opettaa s2-didaktiikkaa myös luokanopettajaopiskelijoille. Opetuksessaan hän käyttää tutkimusaineistoja, jotka ovat peräisin peruskoulun valmistavasta opetuksesta.
Alan tutkimus ja opetus ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia
Media on alkuvuoden 2023 aikana kiinnostunut S2-oppilaista lähinnä heikkojen oppimistulosten takia. Jotkut poliitikot haluavat uudistaa S2-opetusta.
– Toisella kielellä opiskelun kysymyksiä ei kuitenkaan ratkaista suomi toisena kielenä -oppimäärän sisällä, koska opiskelukielen oppiminen koskee kaikkia oppiaineita, Ahlholm sanoo.
Mediakeskustelu ei ole tutkijan näkökulmasta mitenkään uutta tai yllättävää.
– Silti olen jotenkin tyytyväisenä katsonut, kun alan kysymykset ylittävät uutiskynnyksen. Pohdin opiskelijoiden kanssa joka viikko kehittyvään kielitaitoon liittyviä kysymyksiä ja äskettäin maahan muuttaneiden koulupolkua.
Ahlholm on tutkinut valmistavaa opetusta yli kymmenen vuotta, ja sen käytänteet, saavutukset ja puutteet ovat hänelle tuttuja. Lisäksi erityisesti arviointiin liittyy dilemmoja, joihin ei ole helppoja ratkaisuja.
Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen toimii
Ahlholm kouluttaa opettajia toimimaan monikielisten oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, joiden opiskelukielitaito on kehittymässä.
– Sama teema on tutkimusaiheenani, kun tarkastelen valmistavaa opetusta ja vasta maahan saapuneiden koulupolkua.
Ahlholm on johtanut hankkeita, joissa opiskelijat ovat saaneet tehdä opinnäytetöitään ja erimittaisia opiskelutehtäviä. Yksi tällainen hanke oli vuonna 2015 alkanut nuorille ja aikuisille kielenoppijoille suunnatun Toisto-metodin kehittäminen, joka jatkuu edelleen, nyt yhteistyössä Luetaan yhdessä -verkoston kanssa.
– Toinen laaja hanke oli valmistavaa opetusta kehittävä Vastaantulo-hanke, jolta on pian ilmestymässä toinen tiedekirja. Siinä on mukana kolmen graduntekijän ja kahden väitöskirjatutkijan tekstejä.
Monikielisten oppilaiden ja aikuisten maahanmuuttajien koulutus on Suomessa ajankohtainen ja kuuma aihe, ja tutkimuksessa tapahtuu koko ajan uutta.
– Päivitän opetusta tutkimuksen suunnassa koko ajan.
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys löytyvät ryhmän vertaisvuorovaikutuksessa
– Opetuksessa mietin paljon ryhmän keskinäistä vertaisvuorovaikutusta ja pyrin antamaan ryhmille yhteisyyttä lisääviä tehtäviä.
Erityisesti seminaarityyppisillä kursseilla Ahlholm painottaa ryhmän tuen tärkeyttä. Hyvinvointia lisäävät hänen mukaansa realistiset tavoitteet.
– Yritän laskea antamiini lukutehtäviin kuluvaa aikaa ja keskustelutan opiskelijoita kurssikirjallisuuden lukukokemuksista pitkin matkaa. Haluan, että kurssitavoitteisiin päästään oikeasti.
Tulevaisuuden yliopisto-opetus Ahlholmin silmin
Ahlholm toivoo, että vertaisvuorovaikutuksen tukemista kehitetään edelleen.
– Toisaalta uskon, että yliopistotraditiolle ominaiset tutkimusperustaiset asiantuntijaluennot kokevat arvonnousun, kun opiskelijalähtöiset tehtävätyypit ovat tulleet jokapäiväisiksi, hän toteaa.
Maria Ahlholm sai Maikki Friberg -tasa-arvopalkinnon vuonna 2016. Hänet valittiin Opettajien akatemiaan loppuvuodesta 2022.