Kumpulan kampuksella matematiikkaluokka Summamutikassa vallitsee keskittynyt kuhina. Kakkos-, kolmos- ja nelosluokkalaiset askartelevat kenkälaatikoista värikkäitä taloja, bunkkereita ja panssarivaunuja.
– Autatko leikkaamaan tämän jogurttipurkin? kysyy Taika Halpin, 8, ohjaaja Niko Huhtalalta, ja tämä auttaa.
Kun rakennelmat valmistuvat, on samalla opittu ajattelemaan mittasuhteita. Jos katto on näin korkealla, minkä korkuisia ihmiset ovat, entä minkä kokoinen on sänky tai kukkakimppu? Minkä kokoiset renkaat panssarivaunussa on oltava?
– Leirin tarkoitus on innostaa lapsia matematiikan pariin. Emme aina edes mainitse, että tämä tehtävä on nyt matikkaa. Teemme jotain hauskaa ja konkreettista ja kysymme jälkeenpäin, että huomasitko, mitä teit, kertoo matematiikanopettaja Anni Jyrinsalo, joka on yksi järjestäjistä Taiteilija M.A. Tikan taidemissio -leirillä.
Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen järjestämille päiväleireille osallistuu tänä kesänä noin 350 lasta. Leirejä on tarjolla 8–18-vuotiaille.
Suosituimpia leirejä ovat yleensä ohjelmointileirit ja kemian leirit, ja suosiotaan kasvattavat myös tulevaisuuden tutkimisen leirit. Tämän kesän suosikki on ollut Muinaiset kulttuurit -leiri, joka yhdistää historiaa ja ohjelmointia. Vapaita paikkoja on vielä ainakin Monikielinen Helsinki -, Teknologia ympärillämme- ja Kokeellista kemiaa -leireillä.
Aikuisen asenne siirtyy lapselle helposti
Anni Jyrinsalon mukaan matematiikkaleirille ilmoittautuessa moni vanhempi listaa valmiiksi, mitä lapsi jo osaa, mutta mitään tiettyjä pohjatietoja ei tarvitse olla. Käytännöllisen tekemisen kautta matematiikasta voi innostua sellainenkin lapsi tai nuori, joka ei ole siitä aiemmin kiinnostunut.
– Monelle lapselle koulumatematiikassa ei ole tarpeeksi toimintaa. Leiri voi täydentää koulun opetusta ja avata uusia ikkunoita myös tulevaisuuteen, kun lapsi huomaa, että esimerkiksi arkkitehti käyttää matematiikkaa työssään, Jyrinsalo sanoo.
Moni vanhempi voi huomaamattaan ruokkia ajatusta siitä, että matematiikka on tylsää tai vaikeaa. Pienetkin sanavalinnat voivat riittää lannistamaan lapsen.
– Matematiikkaa voi kuitenkin oppia myös tekemällä, kokemalla ja tutkimalla. Juuri tällä tavalla haluamme kannustaa lapsia, Jyrinsalo sanoo.
Kumpulan matikkaleiriläisten käsissä värikkäistä muoviputkista syntyy halkaisijaltaan monen metrin kokoinen monimutkainen, symmetrinen kuvio. Kenen mielestä geometria oli tylsää?
Mika Eskelinen, 8, rakensi matematiikkaleirillä bunkkerin.
Lue lisää Helsingin yliopiston tarjonnasta lapsille ja nuorille:
Lisätietoa kesän 2018 tiedeleireistä
Tiedekasvatus kumoaa myytin huonosta matikkapäästä
Leikin varjolla tapahtuva tiedekasvatus kasvattaa lapsista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia