Kaupunkiseutujen sisäiset tulo- ja etnisyyserot ovat repeämässä, mikä tuottaa valtavia eroja koulujen välille.
– Meillä on koululuokkia, joissa kukaan oppilaista ei ole koskaan käynyt perheensä kanssa ravintolassa tai joiden kerrostaloissa juuri kukaan aikuinen ei käy töissä, kuvaa kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Heikoimpien oppilaiden ja koulujen määrä kasvaa. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaisi, ettei esimerkiksi sukupuolella, asuinalueella tai perheen sosioekonomisella tai etnisellä asemalla ole järjestelmällistä vaikutusta oppimistuloksiin.
Erottelu jatkuu
– Illuusio koulutuksen tasa-arvosta tulisi jo asettaa kriittiseen tarkasteluun, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristiina Brunila.
– Koulutuspolitiikka on vuosikymmeniä hylkinyt tasa-arvotyön ja tutkimuksen argumentteja. Muun muassa etnisyys, kieli, sukupuoli, yhteiskuntaluokka, vammaisuus ja seksuaalisuus ovat eroja, joita pidetään yllä.
Lapsuudesta alkava epätasa-arvo jatkuu yliopiston rappusille. Korkeakoulutetuista perheistä tulevilla on muihin verrattuna moninkertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoon.
– Olen itse huomannut, kuinka vaikeaa kansainvälisillä opiskelijoilla on toimia yliopistossa, Brunila toteaa.
Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan on suunnitteilla kansainvälinen maisteriohjelma, joka tarkastelee moninaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Tukea opiskelualan valintaan
Koulutusreitit eriytyvät, mutta onko pääsy korkeakoulutukseen enää voittajuuden merkki, kysyy sosiologi Atte Vieno. Maisteria ei välttämättä enää katsota ylöspäin, ja hänen uransakin voi olla rikkonainen.
Koulutusta pitäisi tarkastella elämänmahdollisuuksina, jotka ovat paljon muutakin kuin työllistyminen tai tulotaso. Varhain tehdyillä koulutusvalinnoilla on vaikutuksia esimerkiksi vapaa-aikaan, perhe-elämään ja henkiseen tai fyysiseen kuormittumiseen vuosia myöhemmin. Koulutustason lisäksi ala ratkaisee.
Vieno kollegoineen ehdottaakin, että koulutusta valitsevilla nuorilla olisi käytössään vankkaa tukea ja tutkimustietoa koulutusvalinnan hetkellä.
Bernelius ja Vieno esiintyivät SYL:n Erkanevat koulutuspolut -artikkelikokoelman julkaisutilaisuudessa 3. joulukuuta.