Ensimmäisiä kiinan ja japanin opettajia koulutetaan

Kiinaa puhuu äidinkielenään 1,2 miljardia ihmistä ja japaninkielisiä on yli 125 miljoonaa. Kielet ovat ensimmäinen ja yhdeksäs maailman puhutuimpien kielten listalla.

Päteville japanin ja kiinan opettajille onkin myös Suomessa kova tarve. Jo pelkästään lukioiden, kielikeskusten sekä työväen- ja kansanopistojen japanin kursseilla on vuosittain tuhansia osanottajia.

16 erikoistujaa vuodessa

Helsingin yliopiston on tänä lukuvuonna ensi kertaa avattu japanin ja kiinan aineenopettajalinjat.

Viime syksynä opetukseen otettiin ennakkotuntumaa koordinoimassa, tukemassa pilottihankkeessa, jossa keskityttiin japanin ja kiinan opettamiseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen eli kielididaktiikkaan.

Yksittäisiä kiinankursseja on tarjolla myös yliopiston yhteydessä toimivassa, Kiinan valtion tukemassa .

Reilummat resurssit molempien kielten opetukseen olisi etu koko Suomelle, arvioi japanin yliopistonlehtori .

‒ Joka toinen ihminen maailmassa elää Aasiassa. Se on monella mittarilla maailman suurin talousalue. Suomessa kuitenkin vain 16 opiskelijaa vuodessa pääsee opiskelemaan pääaineenaan Aasian tutkimusta ja kieliä.

Opiskelijoista ei tule pula

Myös Suomen yliopistojen liitto painotti maaliskuussa julkaisemassaan tutkimuksen ja opetuksen , että kiinan osaajien tarve kasvaa. Unifi toivoo kiinan koulutuksen vahvistamista nimenomaan Helsingin yliopistolta.

Hakijoista ei lehtori Riikka Länsisalmen mukaan olisi pulaa. Pääsykokeen suorittaneista alle kymmenesosa on pystytty hyväksymään opiskelijaksi.

Aasian-tutkijat jännittävät parhaillaan, löytyykö kaikkiin aineenopettajakoulutuksen kursseihin resurssit. Palmenian pilottihankkeen oppeja alettaisiin mielellään viedä käytäntöön.

Toistaiseksi kielenopettajan koulutukseen kuuluvaa kielitieteen tai -pedagogian opetusta ei ole saatu järjestymään ja tarjottavien kieliopintojen määrä on rajallinen, joten opettajakokelaiden on täydennettävä opintojaan lukuvuoden ajan Aasiassa.

Sanomalehdestä selviää 2000 merkillä

Japanin kirjoitusjärjestelmä perustuu sekin kiinalaisperäisiin merkkeihin, joita japanilaislapset pänttäävät pitkään ja hartaasti: ensimmäisiä tuhatta merkkiä harjoitellaan kuusi alakouluvuotta ja seuraavaa reilun tuhannen merkin erää kolmen yläluokan ajan.

‒ Japanin koululaiset opiskelevat neljää eri merkistöä, ja opittavilla parilla tuhannella merkillä lukee sujuvasti sanomalehden, Länsisalmi kertoo.

Kännykkä auttaa arvaamalla

Digiaika on painanut jälkensä myös kiinan ja japanin kieliin. Niitäkin kirjoitetaan yhä useammin näppäimillä. Kynän käyttö vähenee, vaikka Japanissa käsin kirjoittamista yhä arvostetaankin.

Ohjelmat tarjoavat näppäimistöllä kirjoitetun äänneasun perusteella sopivia merkkejä, joista valitaan oikea. Kirjoittamisen sijaan painottuu merkkien tunnistaminen.

‒ Lopputulos on siis tekstiä japanin kirjoitusmerkein, mutta teksti näppäillään pääosin latinalaisia aakkosia käyttäen äänneasua mukaillen.  Opiskelu ja viestintä onnistuvat esimerkiksi älypuhelimella, Länsisalmi lupaa.

Toisaalta merkit painuvat paremmin muistiin, jos niitä ainakin opintojen pari kolme ensimmäistä vuotta kirjoittaa käsin.