Opiskelijat tutkimustöihin jo ensimmäisenä kesänä

Yli 30 lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijalle tarjoutui tänä vuonna kesätyömahdollisuus tiedekunnan tuella. Tarkoituksena on tarjota heille kokemusta tutkimustyöstä jo opintojen alkuvaiheessa.

Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikössä jalostui tänä keväänä idea – koska lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat pääsevät opinnoissaan vain harvoin tutustumaan perustutkimukseen, heitä voitaisiin työllistää tutkimusryhmiin tiedekunnan tuella kesäkuukausiksi.

Idean taustalla on todellinen tarve kannustaa opiskelijoita tutkijanuralle. Se kiinnostaa heitä huomattavasti vähemmän kuin kliininen potilastyö, ja tutkijalääkärilinjan kautta tutkimustyöhön pääsee vain noin 10 opiskelijaa vuodessa.

– Esimerkiksi minä en tiedä, onko omalla laboratoriossa tehtävälle tutkimustyölleni jatkajaa, pohtii professori Tuula Salo. Hän tutkii kielisyöpää ja muita suun limakalvojen sairauksia.

Salo on työllistänyt opiskelijoita ryhmässään jo aikaisempina kesinä – se on toki ollut mahdollista ennenkin, mutta tänä kesänä kahden heistä, Miila Palkaman ja Henrik Wistrandin, palkkaamiseen hän sai tiedekunnan tuen. Tiedekunta maksaa puolet kahdeksi kuukaudeksi työllistettävän kesätyöntekijän palkasta.

Salon kesätyöntekijät auttavat työläissä analyyseissä. He ovat opetelleet tekemään soluviljelyä, ottamaan kuvia soluista ja analysoimaan niiden liikkeitä.

– Tutkimustyön arki ja tutustuminen laboratoriotyöhön ei välttämättä tule eteen hammaslääketieteen opinnoissa muuten, Salo toteaa.

– Toivon, että osa kesätyöntekijöistä innostuisi tutkimuksesta ja jäisi taloon tekemään väitöskirjaa ja jatkamaan tutkimusta vielä siitä eteenpäinkin.

Kohderyhmänä erityisesti alkuvaiheen opiskelijat

Tiedekunnan ensimmäiseen kesätyöprojektiin ilmoittautui keväällä mukaan yli kolmekymmentä tutkimusryhmää, joista suurin osa sai rahallista tukea yhden kesätyöntekijän palkkaamiseen. Kesätyöntekijät valittiin avoimen haun kautta.

Neurogenetiikan tutkija, apulaisprofessori Henna Tyynismaa palkkasi omaan laboratorioonsa ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijan, Julius Järvilehdon.

– Monesti alkuvaiheen opiskelijalla voi olla kynnys hakeutua tutkimusryhmiin kesätöihin. Hän voi ajatella, että ei kannata edes hakea, koska ei vielä osaa tutkimustyössä vaadittavia asioita, Tyynismaa toteaa.

Tätä ajattelutapaa tiedekunnan kesätyöprojekti on pyrkinyt muuttamaan, mutta samalla edistetään myös tutkimusta.

– Kesätyöntekijän konkreettinen hyöty tutkimukselle riippuu paljolti siitä, miten paljon tutkimusryhmässä ollaan valmiita panostaman opiskelijan oppimiseen. Kustannukset jaetaan tasan tiedekunnan ja tutkimusryhmän kesken, jolloin ryhmäkin on sitoutunut, Tyynismaa toteaa.

Kesätyöntekijä mahdollistaa pilottitutkimuksen

Yksi kesätyöprojektin hakijamäärältään suosituimmista tutkimusryhmistä oli professori Anu-Katriina Pesosen Sleep and Mind. Psykologian alan unitutkimuksesta kiinnostuneita opiskelijoita oli nelisenkymmentä kaikista tiedekunnan koulutusohjelmista ja heidän joukostaan valikoitui hammaslääketieteen opiskelija Miina Peltonen.

Pesonen kertoo, että psykologia eroaa oppiaineena lääketieteellisistä aloista siinä, että tutkimuksen teko ja tutkimusryhmissä toimiminen on olennainen osa kaikkien opintoja.

Myös Pesosen kesätyöntekijä on päässyt toteuttamaan pilottitutkimusta, jossa tutkitaan helpottaako sovelluksen ohjaamana tehty syvähengitysharjoitus koehenkilöiden nukahtamista ja mitkä asiat vaikuttavat syvän unen määrään ja unen palauttamiskykyyn. Tutkimuksessa mitataan mm. uni-EEG:tä ja sykevälivaihtelua.

– Meille tämä kesätyöprojekti tarjosi innostavan mahdollisuuden tehdä kevyt kokeellinen tutkimus kiinnostavasta aiheesta, Pesonen iloitsee.

Video: Helena Hiltunen

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu