Elokuussa kymmenen vuotta täyttänyt Rovio vaikuttaa monen kilpakumppaninsa rinnalla metusalemilta. Peliteollisuudessa vuosikymmen on pitkä aika.
Tutkijat tekevät parhaansa pysyäkseen kannoilla – sekä peliteollisuuden, pelaavien ihmisten että pelien rakennusainesten selvittämisessä. Suomi on edelläkävijämaa pelikulttuurin tutkimuksessa, arvioi historioitsija Derek Fewster, joka tunnustautuu itsekin innokkaaksi pelaajaksi.
– Minua on aina kiinnostanut se, miten historiaa käytetään. Paneuduin asiaan jo väitöskirjassani ja nyt tutkin asiaa esimerkiksi juuri tietokonepelien kautta, kertoo Kultur och Kommunikation -maisteriohjelmassa yliopistonlehtorina työskentelevä Fewster.
Myös maisteriohjelman halutaan olevan käytännönläheinen.
– Peleillä on aivan valtava merkitys, ja siksi niitä pitää tutkia. Ne sopivat hyvin vakkapa tutkielmanaiheeksi maisteriohjelman opiskelijoille. Yksi gradu on jo tekeillä Fallout-tietokonepelien historiakäsityksestä.
Viimeksi keväällä hän piti aiheesta intensiivikurssin myös englanniksi.
Historialliseen miljööseen sijoitettujen tietokonepelien yleisö on suurempi kuin yhdenkään historiankirjan lukijakunta, Fewster vertaa.
– Itseäni kiinnostavat kaikki pelit, myös lautapelit. Yritän ymmärtää, miten historiaa tuotetaan ja tulkitaan peleissä. Miten virtuaalimaailmaa voi tutkia historian näkökulmasta? Voiko peleillä menestyksekkäästi oppia ja opettaa historiaa? Miten historioitsijat voivat olla mukana näiden pelien tuottamisessa?
Useimpiin historianopetuksessa käyttäviin niin sanottuihin vakaviin peleihin tarvittaisiin Fewsterin mielestä lisää koukkuja.
— Niistä on hauskuus usein unohtunut, ja pelaaja kyllästyy nopeasti.