Saamme parempia sääennusteita, kun ymmärrämme pilvissä tapahtuvia prosesseja

Dmitri Moisseevin ryhmä tutkii sateena ja salamoina ilmeneviä prosesseja.

Mitä tutkit?

Vesi- ja lumisade, rakeet sekä salamat ovat kaikille tuttuja sääilmiöitä. Ne ovat pilvissä tapahtuvien prosessien ilmentymiä. Tutkimusryhmäni tutkii näitä prosesseja.

Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?

Sää vaikuttaa arkielämään. Rakeilla, rankkasateilla, lumipyryillä ja muilla sääilmiöillä on vaikutusta myös yhteiskuntaan, sillä ne saattavat haitata esimerkiksi liikennettä, viljelykasvien kasvua ja ihmisten terveyttä. Ryhmäni kehittämien parempien data-analyysimenetelmien avulla voidaan parantaa näiden sääilmiöiden havainnointia ja havaitsemista.

Se, että tunnemme paremmin pilvissä tapahtuvia prosesseja, auttaa mallintamaan ilmakehää ja tekemään tarkempia sääennusteita.

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Ensinnäkin se, että jään ja sekapilvien tutkimus kehittyy juuri nyt nopeasti. Sekapilvet ovat erityisen kiinnostavia: niissä on samanaikaisesti jäähiukkasia ja alijäähtyneitä vesipisaroita. Jään ja nesteen välinen vuorovaikutus on monitahoista, eivätkä nykyiset ilmakehämallit kuvaa sitä riittävän tarkasti.

Toinen inspiroiva asia on se, että kykymme mitata pilviä ja sademäärää paranee jatkuvasti. Eurooppalainen aerosolien, pilvien ja hivenkaasujen ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri, johon Helsingin yliopisto kuuluu, tuottaa pilviprofiilihavaintoja kautta Euroopan. Ensi vuonna Euroopan avaruusjärjestö ESA lähettää matkaan pilvien, aerosolien ja säteilyn tutkimiseen tarkoitetun EarthCARE-kaukokartoitussatelliitin.

Sekä ACTRIS että EarthCARE auttavat ymmärtämään pilvien osuutta maapallon energiabudjetissa ja ilmastossa.

 

Dmitri Moisseev on tutkameteorologian professori matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Tutustu muihin uusiin professoreihin.